Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Säisätkö säyseitä..?

Sirkka Paikkala

Säisät saapuivat Kiuruvedelle 1840- ja 1850-1uvuilla.

Ensimmäisenä muutti 1843 Juho Heikki Säisä (s. 1808) vaimonsa Saara Konosen (s. 1813) ja vanhimman tyttärensä kanssa vähäksi aikaa Iisalmesta Hautakylään. Lopullisesti he juurtuivat Kiuruvedelle 1849, jolloin he asettuivat asumaan Luupuvedelle Lassilan eli Kätkytlahden taloon. Samalle kylälle saapui 1857 niin ikään Iisalmesta Antti Säisä (s. 1824) vaimonsa Vappu Loviisa Kumpulaisen kanssa. Nämä Säisät olivat veljeksiä ja syntyneet Iisalmessa Heikki Säisän perheeseen. Juho Heikin äiti oli Regina Juntunen (1781-1822) ja Antti-pojan äiti Reginan sisko Loviisa (s. 1796). Iisalmessa Säisien myhemmäksi kotipaikaksi tuli Haapajärven kylän Säisänmäki.

Heikki Säisän isä, Jaakko, oli syntynyt 1751 suvun varhemmalla kotipaikalla silloisen Paltamon pitäjän Koutaniemessä, siis siellä Kajaanin länsipuolella olevassa niemessä, josta nyt suunnitellaan siltaa yli Oulunjärven.

Eivät vanhoja savolaisia

Säisät eivät kuulu vanhoihin savolaisiin tai kannakselaisiin sukuihin, vaan vanhimmat tiedot nimestä ovat Oulun tienoilta. Limingan käräjien pöytäkirjaan on viety Olli Eerikinpoika Säisä 1651 ja ängesleväläinen Matti Säisä 1637. Nimi on tuolla seudulla vakiintunut useammankin kantatalon nimeksi ja noista taloista on siinnyt monta eri Säisän sukua. Suvut ja nimi ovat levinneet paitsi Pohjois-Pohjanmaalla, myös Kainuuseen ja Pohjois-Savoon sekä 1700-luvun vaihteessa myös Pohjois-Karjalaan Pielisjärvelle, missä esiintyy myös savolaisempi muoto Säisänen.

Nimen sisältö

Nimistöntutkijat ovat pitäneet Säisää jo esihistoriallisen ajan kastenimenä, joka kuvaisi vakavia suomalaisia luonteen piirteitä, siivoutta, rauhallisuutta, malttia. Nimi on liitetty siis samaan sanaperheeseen kuin sävyisä ja säyseä.

Ehkä on kuitenkin otettava huomioon myös Oulun seudulle tunkeutuneiden vierasperäisten nimien vaikutus. Alkuperäiseen Säisä-talon- tai -sukunimeen voisi siis sisältyä myös jokin vanhastaan käytössä ollut yksilönnimi, tai paremminkin sen kansanomainen muunnos.

Oulun seudulla on paljon sellaisia vieraita nimiä, joita ei muualla Suomessa juuri tunneta. Niitä on tullut niin meritse lännestä (skandinaavisia tai muita germaanisia), kuin idästäkin (ortodoksisia ja slaavilaisia) esim. Vienan karjalasta. Läntisistä nimimahdollisuuksista tulee ensinnä mieleen Sasse ja Sasso (merkiten saksilaista), joita on käytetty myös yksilönniminä. Mitään varmaa ei nimen sisällöstä kuitenkaan uskalla sanoa.

Lähde: Kiuruvesi 23.12.1986

© Sirkka Paikkala ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]