Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Mistä Röntyset tulivat?

Sirkka ja Jarmo Paikkala

Eräs helsinkiläinen päivälehti julkaisi sunnuntainumerossaan koko aukeaman jutun uudesta kansanedustajasta Kalle Röntysestä. Toimittaja totesi jutussa, että Röntysen suku on asunut Kiuruvedellä monia vuosisatoja eli niin kauan, kun Kiuruvedellä on maata viljelty.

Eivät Röntyset kuitenkaan ihan ensimmäisiä Kiuruveden maanviljelijöitä olleet. Eivät lähimainkaan, jos maanviljelykseksi katsotaan myös kaskeaminen. Vuosisatojakaan ei ole täynnä vasta kuin kaksi, mikä toki helsinkiläisessä mittapuussa lienee toistaiseksi lähes saavuttamaton aika.

Kun jutussa todettiin, ettei Röntysistä ole sukuselvitystä tehty, raapaistakoon tässä edes pikkuisen suvun historian pölyjä.

Röntysen Ollit

Kiuruveden ensimmäinen Röntynen, Olli (1740-1812), ilmestyi paikkakunnalle 1770-luvun alussa ja asettui vaimonsa Marketta Räisäsen (s. 1750) kanssa torppariksi Niemiskylän Hilapan talon maille. Sieltä perhe muutti vuosisadan vaihteessa Luupuveden Pirttimäkeen talollisiksi.

Ollilla oli viisi oman perheen perustanutta poikaa. Heistä vanhin oli Olli (1771-1833). Olli olikin Röntysten suosikkinimi, sillä jokaisen veljeksen vanhin poika sai sen nimekseen. Tämä Olli muutti jo 1804 Iisalmeen, Kilpisaaren Ritoniemeen, jonne seurasivat kymmenen vuotta myöhemmin veljet Pekka ja Heikki perheineen. Heikki tosin palasi Luupuvedelle. Jaakko ja Antti, joka kuoli jo ennen esikoisensa syntymistä talvella 1808, jäivät Kiuruvedelle.

Röntysten suku jatkui Kiuruvedellä laajimmin Jaakon (1782-1852) ja hänen vaimonsa Kristiina Partasen (1780-1858) jälkeläisistä. Vanhin heistä, Olli (s. 1812), oli naimisissa Kaisa Hukkasen (s. 1811) kanssa. Heidän vanhin poikansa Jaakko Juho (s. 1836) avioitui 1868 Liisa Vartiaisen kanssa. Ollin sisko Stiina, avioitui muuten Koppeloharjuun eli Kaikonlahteen Kalle Kaikkoselle. Viime vuosisadan puolessa välissä Koppeloharjussa asui paitsi Kaikkosia myös Lappalaisia. Röntysten aika alkoi siellä vasta myöhemmin.

Suvun alkuperästä

Mistä Röntyset Kiuruvedelle tulivat, on vielä arvoitus: vaihtoehtoja ovat ainakin Piippola, Kainuu, Kuopio ja senaikaisen Suur-Rautalammin pohjoisosat. Vanhimmat tiedot nimestä Röntynen ovat vasta 1740-luvulta Kuopiosta ja Rautalammilta. Muoto Rönty vilahtelee sen sijaan usein jo 1600-luvulla, lähinnä Kainuussa (Posio, Suomussalmi, Pudasjärvi, Sotkamo, Ristijärvi, Kajaani), mutta Säämingistäkin on tieto nimestä Kaartinen-Rönty vuodelta 1606.

Savoon Röntyset ovat tulleet mitä ilmeisimmin juuri Kainuusta tai sitten rajan takaa Itä-Karjalasta ison- tai pikkuvihan aikoihin. Suvun ortodoksinen lähtökohta ei missään tapauksessa ole kovinkaan kaukana historiassa. Olipa Rautalammin ensimmäisen Röntysen etunimikin vielä Ivan, vaikka hän olikin naimisissa seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran jälkeläisen Aune Jäntittären kanssa. Samoihin aikoihin myös Räisäsillä esiintyy tuota Ivan-etunimeä.

Röntysen nimestäkään ei kovin varmaa uskalla sanoa. Se voisi perustua ortodoksiseen Rontka/Rontko -nimen etuvokaaliseen muunnokseen. Rontka/Rontko on karjalainen muunnos venläisestä nimestä Rodion, Rodja, Ronka, jotka palautuvat kreikan nimeen Herodion. Nimen pohjana on sana heros "sankari". Ortodoksisissa kalentereissa nimi on pyhän miehen (Patroksen piispa, apostoli Rodion) nimenä. Samaa kielellistä perua lienevät myös mm. sukunimet Ronkainen, Rönkkö ja Rontu.

Kaikkia sisällöltään komea Röntysen nimi ei kuitenkaan ole tyydyttänyt, koskapa tilalle on otettu sellaisia nimiä kuin Heinonen (1888), Tyyne (1888), Rinssi (1890), Ranta (1907) ja Nieminen (1931).

Lähde: Kiuruvesi 8.4.1987

© Sirkka ja Jarmo Paikkala ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]