Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Suntion perillisiä

Jarmo Paikkala

Kiuruvetinen Liljan suku palautuu niemiskyläläiseen talonpoikaan Heikki Liljaan (s. tapaninpäivänä 1798) ja hänen vaimoonsa Anna Pekantyttäreen (s. 1810). He muuttivat nuorimpien lastensa kanssa Pyhäjärven Lahdentaan talosta keväällä 1837 Kiuruvedelle Niemisjärven kylän Vanhaantaloon.

Heidän pojistaan kolme perusti oman perheen Niemiskylälle: Samuel (s. 1830) muutti pyhäjärveläisen vaimonsa Kustaava Leskelän kanssa Mustikkamäkeen, samoin nuorin veljeksistä Matti (s. 1847) vaimonsa Stiina Kaisa Ruotsalaisen kanssa. Iisakki (s. 1835) jäi vaimonsa Katriina Nordholmin kanssa Vanhaantaloon. Heidän sisaristaan Anna Reetta (s. 1831) avioitui ensin kalliojärveläisen Joosua Kärkkäisen, sitten Taneli Riitamäen kanssa, Kustaava (s. 1837) Niemisjärven Saukkoniemen Heikki Kanasen eli Kossin kanssa ja Eriikka (s. 1839) remeskyläläisen renkimiehen, Samuel Heikki Piipon kanssa. Nuorimman tytön, Vilhelmiinan (s. 1842) mies oli renki Matti Ryty, joka oli tullut Niemiskylälle Pyhäjärveltä.

Nimi Lilja esiintyy Heikillä ensimmäisen kerran vasta hänen muuttaessaan Kiuruvedelle, missä nimi vakiintui heti pysyväksi. Vihittäessä hänelle kirjattiin nimi Niemi sen vuoksi, että hän asui tuolloin Niemen eli Lahdentaan eli Kallion talossa. Talon isäntänä hän oli veljensä jälkeen 1834-1837. Hänen lapsiaan kastettaessa Pyhäjärvellä merkittiin hänelle nimeksi Lahdentaka. Heikkiä itseään kastettaessa hänen isänsä nimeksi kirjattiin Jaakko Jussila, niin ikään pyhäjärveläisen talon nimen mukaan.

Lapsuudenkodissaan Jussilassa Heikki asui vuoteen 1824 asti. Tällöin taloon tuli uusi isäntäväki Kyllösen talosta. Tähän perheeseen kuului myös Heikin tuleva vaimo Anna Pekantytär Jussila, alkuaan Kyllönen, jonka sukujuuret ovat monissa vanhoissa pyhäjärveläisissä suvuissa.

Mistä nimi?

Nimi Lilja on kuitenkin peräisin Heikin isältä, Jaakko Matinpoika Jussilalta, joka oli käyttänyt sitä ennen Heikin syntymää ollessaan Pyhäjärven kappelikirkon suntiona. Suntion toimen hän oli perinyt kasvatusisältään Heikki Kulbergiltä (s. 1743).

Jaakon isää tai syntymäpaikkaa en ole selvittänyt, mutta hänen äitinsä oli Marketta eli Reeta Juhontytär, joka tuli lastensa kanssa Pyhäjärvelle vasta avioiduttuaan uudestaan leskenä suntio Kulbergin kanssa. Jaakon vanhempien tausta saattaisi kyllä olla tutkimisen arvoinen, sillä tuona aikana ei ollut yleistä muuttaa kovin kauas tutulta kotiseudulta; Jaakon äiti kuitenkin taas leskeksi jäätyään muutti asumaan joksikin aikaa Tukholmaan, jonne myös Jaakon sisarpuoli muutti; Jaakon veli lähti puolestaan Raaheen.

Lilja oli siis suntion ammatissaan käyttämä lisänimi, jonka Kiuruvedellä katsottiin paremmin sopivan savolaisen tavan mukaan sukunimeksi kuin naapuripitäjän jonkin talonnimen. Kaikille pohjalaisillehan Savossa merkittiin sukunimi, vaikka sitä ei heillä vielä vanhalla kotiseudullaan ollutkaan. Yleensä sukunimeksi pantiin se talonnimi, josta he Pohjanmaalta muuttivat.

Noihin aikoihin monissa seurakunnissa niin suntio kuin lukkaritkin käyttivät pappien, virkamiesten, sotilaitten ja käsityöläisten tapaan vieraskielisiä lisä- eli sukunimiä, kuten Pyhäjärvelläkin mm. nimiä Kulberg, Lilja ja Bergh. Nykyäänhän me pidämme nimeä Lilja alkuperältään suomenkielisenä, vaikka se onkin ruotsinkielisenä aikanaan annettu. Ei nimi kyllä suomalaistamistakaan ole kaivannut, kieleemme se on sopinut sellaisenaan. Vain aniharvoin muuallakaan Suomessa on nimiä suomalaistettaessa Liljaa vaihdettu muihin nimiin.

Lähde: Kiuruvesi 22.4.1987

© Jarmo Paikkala ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]