Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Paavo Tabell - omaa sukua Kärkkäinen

Sirkka ja Jarmo Paikkala

Kalliokylä tai, kuten sitä aikoinaan kutsuttiin, Kalliojärvi oli vielä 1700-luvun alussa lähes kokonaan Kärkkäisten asuttamaa. Vuosisadan jälkipuoliskolla kylässä asui jo muunkin nimisiä, mutta osa heistäkin oli alkujaan Kärkkäisiä. Näistä piilo-Kärkkäisistä on jo Kastarien alkuvaiheita tällä palstalla aiemmin (27.3.) selvitetty, mutta myös Tabellien historia Kärkkäisinä sivuaa ja valaisee Kastarienkin taustaa lisää uudella tavalla.

Sotilasnimeksi

Vuonna 1770 kirjattiin nimittäin Iisalmen komppanian ruodun 44 sotilaaksi Paavo (Pål) Kärkkäinen (1735-1800), joka sai sotilasnimekseen Tabell. Kyseinen ruotu on ehkä ollut koko 1760-1uvun ilman vakinaista sotilasta sen jälkeen, kun Sulkavan suunnalla asunut Antti Carell sai eron 1750-luvun lopulla. Tämä Antti oli palvellut ruotuaan peräti 33 vuotta.

Paavo Tabell ei kuitenkaan niin pitkään sotilaana viipynyt, sillä ainakin vuonna 1773 mainitaan ruodussa jo Yrjö (Jöran) Stålt. Vaimon Paavo sai Kalliokylässä asuneen korpraali Vilppu tai Hilppa (Philip) Häggströmin, alkujaan Kinnusen, tyttärestä Liisa Häggströmistä.

Velikin alkoi käyttää

Myös Paavon Pekka -veli (1730-1784) alkoi käyttää Tabellin nimeä. Pekka oli puolestaan hommannut emännäkseen Keiteleen Vuonamonlahdessa syntyneen Aune (Agneta) Saastamoisen. Veljekset olivat syntyneet Jysynmäessä, ja niin heidän isänsä (1700-1735) kuin isoisänsäkin (1672-1735) olivat talollisia ja kummankin nimenä oli Pekka Kärkkäinen. Äitinsä puolelta veljekset olivat Kolehmaisia.

Sittemmin Tabellit asuivat mm. Koivujärven rannalla Harjun talossa ja Toiviaisjärven rannalla Rikkilässä. Kalliokylässä heitä oli talollisina ainakin vielä 1870-luvulla, vaikka osa muuttikin ajan mittaan muihin kyliin ja esim. Pohjanmaalle.

Juontuu ensimmäisen kirkon rakentamisesta?

Itse Tabellin nimi tuo mieleen ensimmäiseksi kirkon kellotornin eli kellotapulin ja lauta- tai halkotaapelin, ristiin ladotun puutavarapinon. Olisikin tietysti houkuttelevaa otaksua, että Tabellin nimi liittyisi jotenkin jompaankumpaan sanaan ja että myös Olli (Olof) Kastari, joka toimi mahdollisesti juuri Paavo Tabellin täydennysmiehenä ruodussa 1770-luvun alussa, saisi nimelleen lisävaloa Tabellin nimihistorian kautta (sanaa kastari on meillä tavattu merkityksissä 'kellotorni, kellotapuli ja 'linna, linnoitus').

Jospa molemmat sotilasnimet juontuisivat peräti Kiuruveden ensimmäisen kirkon rakentamisesta? Viljo Porkola kertoo nimittäin kirjasessaan Kiuruveden seurakunta 1763-1962 (vuodelta 1962) kirkon rakentamisen alkaneen kesällä 1763 ja että sitten rakentamiseen tuli jonkinlainen katko. Syyksi työn pysähtymiseen hän arvelee mm. tarvikkeiden puutteen. Vähitellen työt saatiin kuitenkin jälleen käyntiin iisalmelaisen rakennusmestarin Anders Brofallin johdolla. Tarvikkeiden hankkijoiksi tulivat Matti Remes Remekselästä ja Paavo Kärkkäinen Kalliojärveltä.

Kirkko valmistui 17.1.1768. Varsinaista erillistä tapulia siinä ei ollut, mutta katon harjalla oli kuitenkin pieni tornin tapainen rakennelma, joka kohosi noin yhdeksän metrin korkeuteen maanpinnasta. Tabellin ja Kastarin nimet voisivatkin kertoa paitsi mahdollisesta puutavaran toimittamisesta myös heidän ratkaisevasta työpanoksestaan tornin rakentamisessa, sillä tuo tavaran hankkija Paavo Kärkkäinen oli todennäköisesti Paavo Kärkkäinen-Tabellin isän veli. Tämän pojantytär Susanna oli puolestaan Olli Kastarin vaimo.

Monia yhdistäviä tekijöitä

On tietysti mahdollista, että kirkon rakentamiseen osallistui vain tuo sittemmin lyhyen aikaa ruotua palvellut Paavo Kärkkäinen-Tabell ja että Olli Kastari olisi saanut oman nimensä ruotujakolaitoksen nimenantomallien mukaan vain ruodun varsinaisen sotilaan nimen muunnoksena. Tällaisten lyhyenkin sotilasuran aikana (Tabell, Kastari) tai muuten syntyneiden tilapäisten liika- eli korkonimien olisi ollut helppo vakiintua yleiseen käyttöön, koska kylässä asui runsaasti Kärkkäisiä ja samannimisyydestä saattoi jo tuohonkin aikaan olla omat hankaluutensa.

Kaiken kaikkiaan näyttää siis siltä, että Tabellien ja Kastarien - Kastaristen sukujen alkuvaiheita yhdistää paitsi kalliokyläläisyys ja kärkkäisyys myös lyhyt kausi ruotulaitoksessa ja nimien yhteys Kiuruveden ensimmäisen kirkon rakentamiseen.

Lähde: Kiuruvesi 22.5.1985

© Sirkka ja Jarmo Paikkala ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]