Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Monta lajia Heinosia

Sirkka ja Jarmo Paikkala

Heinonen on maamme 15. yleisin sukunimi. Vuoden 1983 kesällä heitä oli Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 15737 Suomen kansalaista ulkomailla asuvat mukaan luettuna. Läheskään kaikki Heinoset eivät kuitenkaan ole sukua toisilleen, ja itse nimeäkin on syntynyt eri aikoina eri lähtökohdista.

Savon Heinoset

Jo 1500-luvulla oli Heinonen Savon yleisimpiä nimiä. Prof. Kauko Pirinen (Savon historia II: 1, 1982) on laskenut savolaisten sukujen suuruuksia uuden ajan alussa ja havainnut Heinoset vuonna 1541 kahdeksanneksi ja 1562 jo toiseksi suurimmaksi suvuksi. Tuolloin Heinosia oli eri puolilla Savoa 40 ruokakuntaa. Suurin yhtenäinen asuma heillä oli kuitenkin nykyisen Sulkavan pitäjän alueella Etelä-Savossa, jossa heitä asusteli 11 ruokakunnan verran.

Samalla vuosisadalla asui Heinosia myös tuonaikaiseen Hämeeseen luetulla Rautalammin suurpitäjän alueella, Ruovedellä, Kainuussa, Siikajoen latvavesillä eli ns. Siikasavossa, Kiimingissä ja aivan vuosisadan lopulla jo Rovaniemelläkin. Etelä-Karjalassakin heitä asui monessa pitäjässä. Sen sijaan Pohjois-Karjalaan lienevät Heinoset muuttaneet myöhemmin Savosta. Varhaisin maininta nimestä löytyy kaakkoisesta Hämeestä (Olof Heinoin 1445 Asikkala), mutta Kaakkois-Hämeen tuolloiset Heinoset ovat voineet olla savolaistakin perua.

Kun Savossa 1562 oli Heinosia 40 ruokakuntaa, voidaan heitä kaikkiaan arvioida olleen ehkä 250-300. Muualla Suomessa Heinosia oli ehkä puolet lisää. Eli Suomenniemellä lienee 1500-luvun lopulla asustellut ehkä 350-450 Heinosta. Nykyään heidän samannimisiä jälkeläisiään voisi arvioida löytyvän noin 1800, joten kovin runsaasti eivät Heinoset ole lisääntyneet. Pikemminkin heidän nimensä on monilta vanhoilta asuinseuduilta tyystin kaikonnut. Kun Savossa 1500-luvun lopulla useampi kuin joka sadas "immeinen" oli Heinonen, nykysavolaisista kantaa nimeä vain joka 650:s.

Länsi-Suomen Heinoset

Muiden, peräti 13000 Suomessa asuvan Heinosen nimi on paljon nuorempaa perua. He ovat saaneet nimensä Virtasten, Lahtisten, Niemisten, Salmisten ja Suomisten tapaan vasta viime vuosisadan lopulla. Nämä Heinoset asuvat lähinnä Hämeen, Uudenmaan sekä Turun ja Porin lääneissä. Yleensä heidän isillään ei ennen viime vuosisadan loppua sukunimeä ollutkaan, vaan heitä kutsuttiin Juho Juhonpojiksi, Liisa Matintyttäriksi jne. Heille suomalaismieliset papit ja opettajat antoivat sitten usein merkityksettömiä luontosanan sisältäviä nen-loppuisia sukunimiä. Niinpä monen Länsi-Suomen Heinosen nimen takana oli vain pelkkä heinä-sana, ja oli vain sattuma, ettei hän saanut nimekseen Mäntystä tai Kivistä.

Savon Heinosten nimi

Toisin kuin nuorten läntisten kaimojen nimi juontuu Savon Heinosten nimi heidän varhaisen esi-isänsä tai esi-isiensä etunimestä Heino. Tämä miehennimi on alasaksalainen kansanmuunnos Heinrich-nimestä ja ehkä keskiajalla kulkeutunut maahamme. Täysin mahdotonta ei ole, etteikö nimeä olisi voinut syntyä sittemmin meilläkin myös Heinrichin pohjoismaisesta vastineesta Henrikistä. Joka tapauksessa Henrik oli vuonna 1541 Savon kuudenneksi yleisin etunimi ja erityisen suosittu niissä pitäjissä, joissa Heinosiakin runsaimmin asui. Leikkimielellä voi "Heikki Heinosta" pitää vaikkapa kuulun saksalaisen runoilijan Heinrich Heinen kaimana sukunimeä myöten.

Kiuruveden Heinoset

Kiuruveden Heinoset palautuvat joko suvultaan tai ainakin nimeltään 1500-luvun jälkipuoliskolla Rautalammin - siis silloisen hämäläisen suurpitäjän - alueelle tulleisiin Heinosiin. Häme ulottui tuohon aikaan vielä lähes Koivujärvelle saakka, mutta alueen Heinoset lienevät silti olleet hämäläisten pohjoisille eräsijoille asettuneita savolaisia uudisasukkaita. Rautalammin suurpitäjän alueella he asettuivat nykyisen Kivijärven pitäjän tienoille sekä Kolimajärven rantamille Viitasaarelle. Sieltä heitä muutti 1600-luvulla niin Keiteleen, Pihtiputaan kuin Pyhäjärvenkin puolelle.

Keiteleellä he asettuivat ensin Vuonamonlahden rantamille ja etenivät sitten pohjoisemmaksi aina Koivujärven lounaisrannoille, jonne muodostui vuosisadoiksi pysyvä ja runsas Heinosten sukuseutu. Täällä he säilyttivät koko ajan myös vanhan savolaisen nimensä.

Myös lähes kaikki nykyiset Kiuruveden Heinoset juureutuvat näihin Koivujärven Heinolanniemen, Kalttosen, Marttilan ja Ristolan kanta-asukkaisiin. Pysyvästi heitä siirtyi muualle Kiuruvedellä vasta aivan tämän vuosisadan kynnyksellä, kun Risto Heinonen (1837-1913) osti vuonna 1898 Tikkasilta Rytkyltä vanhan Kärkkäälän sukutilan. Ilmeisesti Heinoset toivat mukanaan uuden talonnimenkin, sillä nyt vanha Kärkkäälän nimi vaihtui Hoviksi. Esimerkkinä lienee ollut samanniminen talo Hovinkylällä Koivujärven eteläpuolella.

Heinosia Pyhäjärvellä

Kun Kolimalta Pyhäjärvelle siirtyneiden Heinosten uutta kotitaloa alettiin pohjanmaalaiseen tapaan kutsua isännän mukaan Heinoseksi, saattoi Heinosen nimen saada myös myöhempi, sukuun kuulumaton talon asukas. Tällaisia Pyhäjärven Heinosia on Kiuruvedellä asustanut viimeisten parin kolmen vuosisadan aikana useaan kertaan. Osa heistä on ollut alun perinkin Heinosia, osa on saanut nimensä pyhäjärveläisestä talosta.

Viime vuosisadan puolivälin jälkeen näitä Pyhäjärven Heinosia asui mm. Aittojärven Lassilassa ja Pöytämäessä. Edellisen talon asukkaiden juuret olivat Ruotasilla vanhassa Ruotoistenmäen talossa, mutta koska he olivat isännöineet ennen Kiuruvedelle tuloaan Heinosen taloa, jäi heille siitä uusi sukunimi. Pöytämäen asukit tulivat puolestaan toisesta Heinosen eli Kokkosen talosta. He olivat savolaisilta juuriltaan samoja Parviaisia kuin Hautakylän ja Rytkyn Laitiset. Niemiskylän Kämärilän mailla asui puolestaan Kanasiin kuuluvia Heinosia eli Kosseja.

Liekö sitten näiden pyhäjärveläisten Heinosten jälkeläisiä enää elossa Kiuruvedellä? Ehkäpä joku tunnistaa seuraavista Heinosista esi-isänsä: Lassilan Aleksanteri (s. 1857), Heikki (s. 1859), Paavo Pekka (s. 1864) sekä Pöytämäen Heikki (s. 1847), Jahvetti (s. 1850) ja Juho Jaakko (s. 1853). Tai niin ikään aittojärveläisen Iisakin (s. 1874), niemiskyläläisen Juhon (s. 1849) tai tämän velipuolen Paavon (s. 1839), joka lienee sittemmin palvellut renkinä Remeskylässä. Naimisissa tämä Paavo oli Remeksen Kaisan kanssa.

Lähde: Kiuruvesi 10.7.1985

© Sirkka ja Jarmo Paikkala ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]