Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Huttuset

Jarmo Paikkala

Viisitoista vuotta sitten (1970) oli Huttunen maamme 67. yleisin sukunimi. Kaikkiaan tuohon aikaan maassamme oli noin 75000 sukunimeä. Vuoden 1983 kesällä Huttusia oli kaiken kaikkiaan 7804. Heistä n. 7300 asui Suomessa ja n. 500 ulkomailla.

Valtaosa Savossa asuvista ja sieltä viimeisten sadan vuoden aikana poismuuttaneista Huttusista on mahdollisesti samaa sukua. Poikkeuksiakin löytyy ja juuri täältä Ylä-Savosta, jossa pohjalainen nimikäytäntö on sekoittanut Huttusten joukkoon "vierassukuisiakin" ainakin Pyhäjärveltä.

Huttusten asuinalueet

1500-luvulta Huttusista on jo melko paljon tietoja aina Karjalan kannaksen eteläosista Sonkajärvelle, Pielavedelle ja jopa Pyhäjärvelle asti. Savossa heitä oli kuitenkin verraten vähän. Merkittävin asuma heillä oli nykyisin Sulkavan ja Anttolan pitäjien rajaseudulla Huttulansaaressa, josta heitä ilmeisesti sitten siirtyi Sääminkiin, Juvalle ja edelleen Sonkajärvelle. Samaa perua lienevät silloisen mahtavan Rautalammin pitäjän alueelle siirtyneet Huttuset. Rautalampi tosin katsottiin tuohon aikaan Hämeeseen kuuluvaksi. 1600-luvun puolelta on Huttusista tietoja vähän kaikkialta Kokkola - Äänekoski - Hamina -linjan koillispuolelta nykyistä Lapin lääniä ja Koillismaata lukuun ottamatta.

Kuitenkin Huttusia on nykyäänkin eniten siellä, missä heitä oli 1500-luvullakin. Huttusten asuinsijoja on mm. Saimaan lounaispuolella keskuksinaan Lemi ja Suomenniemi. Ainakin Lemillä heitä asui jo 1500-luvulla. Mahdotonta ei ole sekään, että Lemiltä voisi hakea kaikkienkin Huttusten lähtösijaa.

Toiseksi heitä asuu runsaasti vanhan Rautalammin suurpitäjän alueella: Tervossa, Vesannolla, Keiteleellä, Karttulassa sekä myös Jäppilässä, jonka tienoilla oli 1500-luvun lopulla jo 7 eri ruokakuntaa Huttusia.

Merkittävin Huttus-pesue on kuitenkin saanut kotosijansa Ylä-Savosta. Runsaasti Huttus-nimisiä on myös pohjoiskarjalaisissa Outokummun ja Juuan pitäjissä. Ilmeisesti he ovat sinne siirtyneitä pohjoissavolaisia.

Suomen "huttuslaisimpana" pitäjänä voi pitää ehkä Sonkajärveä, sillä siellä asuu väestömäärään verrattuna ylivoimaisesti eniten Huttusia. Kymmenen huttuslaisimman pitäjän joukkoon kuuluvat tässä järjestyksessä myös Vieremä, Jäppilä, Tervo, Lemi, Vesanto, Iisalmi, Suomenniemi, Kiuruvesi (9.) ja Juuka. Keitele olisi ll., Lapinlahli 13., Kuopio 21., Kajaani 27., Kerava yllättäen 31., Pielavesi 35., Rautalampi 36., Helsinki 48. ja Espoo 50:s.

Määrällisesti eniten Huttusia asuu Helsingissä (hieman yli tuhat), sitten Kuopiossa (lähes 400), Iisalmessa (yli 350), Espoossa (n. 270), Sonkajärvellä (n. 260), Vantaalla (n. 250), Kiuruvedellä (lähes 200)), Lappeenrannassa, Oulussa ja Jyväskylässä; siis enimmäkseen suurissa kaupungeissa.

Huttusten tulo Ylä-Savoon

- Ylä-Savoon Huttuset saapuivat ensimmäisten asuttajasukujen joukossa 1500-luvun puoleen väliin mennessä. He tulivat Juvalta Viitaalle ja Sonkajärven Petäykseen. Huttusten arviokunta käsitti mm. laajan alueen Iisalmen itäpuolelta Kilpijärven takaa Sonkakoskelle, Jyrkälle ja Koirakoskelle saakka. Täällä Huttusten sukukunta laajeni varsin nopeasti.

Suurelle osalle Kiuruveden Huttusia on vanhin tunnettu esi-isä Haajaisille Juntulanniemeen (sittemmin Huttula, nykyinen Kuistila) vävyksi viimeistään 1730-luvulla tullut Antti Huttunen (synt. noin 1696). Tässä talossa on suku isännöinyt kahdeksassa polvessa. Toinen tämän seudun merkittävä Huttusten asuma on Pahkamäen Huttula, jossa Huttusia on asunut yhtä kauan kuin Haajaisilla. - Näiden lisäksi on Huttusia Kiuruvedelle tullut Kainuun puolesta, Pyhäjärveltä ja mahdollisesti muualtakin, esim. vanhan Rautalammin suurpitäjän alueelta.

Huttusen nimi

Yleinen käsitys on, että Huttunen-nimeen sisältyisi jauhopuuroa tai -velliä merkitsevä huttu-sana. Viime vuonna ilmestyneessä suomalaisia sukunimiä laajasti käsittelevässä hakuteoksessa (Suomalainen nimikirja) on kuitenkin esitetty - ehkä perustellustikin - että nimi pohjautuisi muinaiseen skandinaaviseen henkilönnimeen Hudd, Hudde (saks. Hudo), josta meillä olisi sitten tunnettu etunimimuoto Huttu.

Itse rohkenen esittää vielä erään vaihtoehdon. Voitaisiin ehkä ajatella, että nimi kuuluisi samaan nimipesueeseen kuin esim. Huittinen ja Huitu. Tällöin nimi sisältäisi lisänimen Hvit (= valkoinen), joka olisi voitu antaa esim. vaaleahiuksiselle, -partaiselle tai -ihoiselle henkilölle. Nimi olisi verrattavissa kymenlaaksolaiseen sukunimeen Suortti (nimestä Svart 'musa'). Muistettakoon, että Rautalammilta on tavattu varhain myös nimimuoto Huittunen. Vastaavannäköistä vaihtelua esiintyy myös nimissä Räsänen - Räisänen.

Presidenttien esivanhemmista

Viime keväänä julkistettiin Tasavallan presidentti Mauno Koiviston esivanhempien taulu viidessä sukupolvessa. Koiviston äidinisän äidinäidin isä, siis esi-isä viidennessä polvessa, oli kiuruvetinen uudisasukas Pekka Huttunen (1774-1849).

Rippikirjat paljastavat tämän Huttusen asuneen Luupuveden kylässä Leppikankaan talossa ja sitä ennen Lapinsalon Jokelassa. Niin lähellä kuin hän asuikin Huttusten täkäläisiä pesäpaikkoja Haajaista ja Sonkajärveä, osoittautuu, että tämä Huttus-Pekka kuului siihen uudisasuttajien joukkoon, joka 1700-luvun viime vuosina vaelsi Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaan jokilatvojen alueelta raivaamaan Kiuruveden pohjoisia korpia. Pekka Huttunen oli kotoisin nykyisen Kajaanin alueelta Lehtovaaran Ronkaalasta, siis parikymmentä kilometriä Kajaanin kaupungista etelään. Siellä hänen esivanhempansa olivat asuneet ainakin 1700-luvun alusta asti.

Kun Viitaan - Sonkajärven tienoille 1500-luvulla asettuneiden Huttusten sukualue oli hyvin laaja ulottuen jopa nykyisen Sotkamon alueelle, voisi Lehtovaaran Huttusten olettaa kuuluvan laajaan Viitaan - Sonkajärven Huttusten sukukuntaan. Ja jos Haajaisten Huttuset juontuvat samasta suunnasta, kuten ainakin otaksuisin, sukuyhteydet Koivistoon löytyvät.

On ehkä kiinnostavaa vertailla kahden viimeisimmän presidenttimme, Kekkosen ja Koiviston, sukutaustojen eroja etenkin siinä mielessä, kuinka paljon sukuperintöä ja itse kunkin kasvuympäristöä tulee arvostaa. Presidentti Kekkonen piti itseään kainuulaisena vaikka oli Savossa syntynyt ja oikeastaan kaikki hänen tunnetut esivanhempansa olivat savolaisia. Hän oli kuitenkin kasvanut tärkeimmät aikansa Kainuussa.

Mainittakoon, että myös Kekkosen esivanhemmista löytyy Huttusia, jotka kuuluivat Rautalammin haaraan. Voi siis olla, että Huttuset ovat sukua näille kummallekin presidentillemme, siis niille kahdelle, jotka ainoina presidenteistämme nousevat lähes täysin rahvaaseen kuuluvista esivanhemmista. Muiden tasavaltamme päämiesten esivanhemmat ovat suurelta osaltaan olleet säätyläistöä.

Koivisto tunnetaan puolestaan varsinaissuomalaisena, vaikka hänen esivanhemmistaan vain osa on lounaissuomalaisia. Loput ovatkin sitten Ylä-Savosta, Pohjois-Pohjanmaalta ja - toisin kuin Kekkosella - myös Kainuusta.

Antakaamme arvo paitsi esivanhemmillemme, myös heidän ja omallekin kasvuympäristöllemme.

(Lyhennelmä osasta Huttusten sukukokouksessa Kiuruvedellä 21.7.1985 pidettyä esitelmää).

Lähde: Kiuruvesi 21.8.1985

© Jarmo Paikkala ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]