Nimiartikkelit



[ Artikkelin loppu ]

Kiuruvetisiä nimiä ja sukuja: Parviaisia

Sirkka ja Jarmo Paikkala

Muuan sukutarina kertoo Parviaisten suvun olevan kotoisin Unkarista, josta Venäjän kautta vuosisatoja sitten joku kaukainen esi-isä perheineen tuli Savoon Rantasalmelle ja asettui asumaan joen rannalle. Kun perheen 16 poikaa perustivat omat taloutensa saman virran rannalle, alettiin heitä yhdessä kutsua Jokiparveksi, josta sitten muotoutui sukunimi Parviainen.

Kiintoisaa tuossa tarinassa on, että 1540-luvun alussa Rantasalmella todella asui 16 perhekuntaa Parviaisia, joka oli siten varsin merkittävä yhteisö. He asuivat Haukiveden pohjoisrannoilla nykyisen Kangaslammin pitäjän alueella Pisamamäen, Joutsenlahden ja Rauhamäen kylissä. Rantasalmen ja silloisen asutun Savun pohjoisrajoilla asuvina he sitten osallistuivat varsin voimallisesti nykyisen Pohjois-Savon asuttamiseen ja siirtyivät pian myös Kainuuseen.

Kiuruvetisten kannalta kiinnostavin muutto oli kuitenkin kaskimies Juho Hannunpoika Parviaisen asettuminen 1562 Pyhäjärven itärannan asukkaaksi Vuohtomäen pohjoispuolelle. Hänen poikansa Mikko perusti vielä toisen Parvian talon samalla vuosisataa. Tätä taloa kutsuttiin - ilmeisesti asukkaansa liikanimen mukaan - myös Pyöröhatuksi.

Nämä Parviaiset saapuivat todennäköisesti juuri Kangaslammilta. Juhon veli oli ilmeisesti asettunut Leppävirran Saahkarlahteen, jossa suku myös pitkään kukoisti.

Pyhäjärvellä Parviaisia asettui asumaan myös muihin taloihin, ja niin he paikallisen tavan mukaan saivat uuden nimenkin. Siten Pyhäjärvellä kuten Kiuruvedelläkin asuu monennimisiä Parviaisten jälkeläisiä, mm. osa Heinosista, Laitisista, Ruotasista ja Ruotoistenmäistä. Parviainen-nimen on puolestaan saanut moni alkujaan muun sukuinen; yhteistä näille Parviaisille on vain heidän nimensä, ei sukulaisuus.

Parviaisten nimestä ja taustasta

Nimi on tuskin syntynyt siten kuin alussa esitetty tarina kertoo, vaan palautuu ilmeisesti niihin 1200-luvun loppuvaiheen aikoihin, jolloin Novgorodin ja kreikkalaiskatolisen kirkon vaikutus ja valtapiiri ulottuivat kauas länteen jopa niin, että Mikkelin seutu oli jonkinlainen ortodoksisen kirkon keskus lännessä. Tuolloin savolaisia kastettiin kreikkalaiskatolisuuteen ja he saivat sen mukaisia nimiäkin. Näistä nimistä ovat monet jättäneet merkkinsä savolaiseen sukunimistöön. (On ehkä sattumaa, että kiuruvetisten nimissä näitä merkkejä on kuitenkin suhteellisen vähän). Parviaisen nimi siis pohjautuu itäisen pyhimyskalenterin miehennimeen Parfei, jonka taustalla on venäjän Parfenij, kreikan Parthenious 'neitseellinen, puhdas'. Kansan suussa siitä on tullut mm. Parppa, Parppei, Parhia ja Parvia.

Pyhäjärven Parviaisten alkuperästä ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta. Kuuluihan Pyhäjärvi 1500-1uvulla jämsäläisten eräalueisiin, ja Jämsän seudulta on löydettävissä sellaisia vanhoja nimimainintoja, jotka voisivat viedä nimen historian myös Hämeeseen tai Satakuntaan: Längelmämäen seudulla mainitaan v. 1510 Lasse Parfve ja edellisen vuosisadan puolimaissa Lauren Parviä (Parffiae) -niminen metsänomistaja eli siis erämaiden haltija.

Miehet asuivat ilmeisesti Kangasalan Parvelassa. Tällöin nimenkin selitys saattaisi olla toinen ja viitata esim. joukossa tapahtuneeseen eränkäyntiin. Mielenkiintoinen on tältä kannalta nimimaininta Antti Turkkiparvia 1672 Pyhäjoen alueelta, johon Pyhäjärvikin tuohon aikaan kuului.

Kiuruvedelle Parviaisia ja heistä alkujaan juontuvia sukuja on tullut siis Pyhäjärveltä. Eräs haara nojaa kuitenkin v. 1820 Iisalmesta saapuneeseen Jaakko Vilhelm Parviaiseen (1802-1886), joka oli naimisissa Kaisa Liisa Tabellin .kanssa. He lienevät varmemmin tätä rantasalmelaista, ortodoksiseen nimiperinteeseen palautuvaa sukukuntaa.

Lähde: Kiuruvesi 18.12.1985

© Sirkka ja Jarmo Paikkala ja Suomen Sukututkimusseura

[ Artikkelin alku ]