Ajankohtaista

30.06.2021

Atle Wilskmanin kuolemasta 100 vuotta

...

Atle Wilskman (14.11.1883–30.6.1921) oli ahkera sukututkija, joka julkaisi jo 1907 sukukirjan, Släkten Wilskman, omasta suvustaan. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Svenska litteratursällskapetilta tehtäväksi toimittaa aatelittomia sukuja koskevan kirjasarjan. Vuosien 1912 ja 1920 välisenä aikana ilmestynyttä Släktbok I-V -teossarjaa pidetään yhtenä modernin suomalaisen sukututkimuksen perusteoksena ja se ilmestyy edelleen SLS:n kustantamana. Vuonna 1917 hän ehdotti, että kirkonkirjoja alettaisiin järjestelmällisesti kopioida tutkijoita varten. Suomen Sukututkimusseura ryhtyikin toteuttamaan ehdotusta 1920-luvulta lähtien. Kopiointityön tuloksista syntyi myöhemmin HisKi- eli Historiakirjat-tietokanta. Lue lisää Seuran blogista.

21.06.2021

Samfundet på sommarlov

...

Samfundet är stängd på sommaren från 23 juni till 8 augusti 2021. Genealogiska Samfundet önskar alla en solig sommar!

18.06.2021

Julkaisutoiminnan jäsenkyselyn tuloksia

...

Seura halusi kartoittaa tänä keväänä jäsenkyselyllä, mitä mieltä Seuran jäsenet ja muut sukututkijat ovat Seuran julkaisutoiminnasta. Kyselyyn vastattiin nimettömänä ja vastauksia käytetään Seuran julkaisutoiminnan kehittämiseen. Kyselyyn vastasi 200 henkilöä. Kyselyssä keskityttiin Jäsenviesti Jalmarin, Aikakauskirja Genoksen ja Seuran julkaisemien oppaiden sisältöön, niihin liittyviin toiveisiin ja niiden lukuintoon.

Kyselyn tulokset olivat kannustavia; suurin osa vastaajista kertoi lukevansa Genoksen ja Jalmarin lähes aina ja piti molempien artikkeleita kiinnostavina ja hyödyllisinä. Muutamia toistuvia toiveita nousi esiin vastauksista: neuvoja ja vinkkejä ulkomailla tehtävään sukututkimukseen toivottiin useamman kerran, kuten myös historiallista taustaa sukututkimukseen antavia artikkeleita. Myös geneettinen sukututkimus ja vinkkejä aloitteleville sukututkijoille mainittiin useamman kerran.

Seuran julkaisemat oppaat tuntuivat myös olevan tuttuja suurimmalle osalle vastaajista. Tulevien oppaiden toivottiin käsittelevän muun muassa siirtolaisuutta, vanhoja käsialoja ja harvinaisempia lähdemateriaaleja. Vastaajat tuntuivat jakautuvat aika tasaisesti kahteen leiriin, mitä tuli julkaisujen formaattiin. Osa toivoi lisää digitaalisia julkaisuja ja osa taas haluaa lukea julkaisunsa ehdottomasti paperilta.

Lämmin kiitos kaikille vastanneille! Tästä on hyvä jatkaa kehitystyötä.

16.06.2021

Siirtolaisuusinstituutin hallitus on myöntänyt vuoden 2021 John Morton -palkinnon Suomen Sukututkimusseuralle

...

Siirtolaisuusinstituutin hallitus on perustanut vuonna 2010 John Mortonin nimeä kantavan tunnustuspalkinnon. Vuosittain jaettava palkinto myönnetään esityksestä muuttoliikkeiden ja monikulttuurisuuden hyväksi tehdystä erittäin ansiokkaasta työstä tai teosta. Palkintoon oikeuttavan teon on liityttävä suomalaiseen tai Suomessa tapahtuneeseen muuttoliikkeeseen.

Palkinnon jakamisen perusteluissa todettiin, että ”Seura on varsinkin viimeisen 10 vuoden ajan todella aktiivisesti tutkinut maassa muuttoa ja siirtolaisuutta mm. järjestämällä koulutuksia sukuaan tutkiville ja digitoimalla vanhoja asiakirjoja vapaaehtoisten voimin. Seura myöskin säilyttää sukututkimuksista julkaistuja sukukirjoja. Siirtolaisuusinstituutilla on ollut pitkään yhteistyötä Seuran kanssa ja jo ihan Siirtolaisuusinstituutin alkuaikoina yhteistyö on ollut tiivistä. Seura on pitkään siten toiminut ja tehnyt arvokasta työtä. Maailmalla on paljon ulkosuomalaisia, jotka ovat kiinnostuneet Suomen juuristaan ja Suomen Sukututkimusseuralla on keskeinen rooli heidän avustamisessaan.”

Palkinto jaettiin Turussa 16.6.2021 ja sen vastaanotti Suomen Sukututkimusseuran puheenjohtaja Jouni Elomaa. ”Suomen Sukututkimusseura on hyvin kiitollinen tästä huomionosoituksesta samoin kuin pitkään jatkuneesta yhteistyöstä Siirtolaisinstituutin kanssa”, kiittää Seuran puheenjohtaja Jouni Elomaa. ”Instituutin kirjasto, arkisto, eri tietokannat ja pyyteettömästi apuaan tarjonneet työntekijät ovat olleet korvaamattomia suurelle osalle suomalaisia sukututkijoita. Toivomme että Seuran jäsenten keskuudessa tehtävä kansalaistiede voi yhä suuremmassa määrin auttaa myös instituutin eri tutkimushankkeissa”, Elomaa jatkaa.

Lue lisää Seuran blogista. Katso YouTube-video palkintotilaisuudesta.

01.06.2021

Maanmittauslaitoksen historiallisten ilmakuvien arkisto avautuu verkossa 1.6.2021

...

Maanmittauslaitos julkaisee historiallisten ilmakuvien arkiston kansalaisten, yritysten ja organisaatioiden käyttöön. Yleisön saataville tulee kymmeniä tuhansia kuvia, joista vanhimmat ovat 1930-luvulta. Kuvia voi selata ja vertailla Paikkatietoikkunaan rakennetun työkalun avulla. Paikkatietoikkunassa käyttäjä voi katsoa yksittäistä historiallista ilmakuvaa sekä vertailla uusinta ilmakuvaa ja historiallista ilmakuvaa, ja tarkastella miten maisema on muuttunut. Ilmakuvilta voidaan nähdä paljon sellaista, mitä kartoille ei ole piirretty näkyväksi tiettyinä ajanjaksoina.

Kaikkiaan Maanmittauslaitoksen ilmakuva-arkistoissa on 1,5 miljoonaa kuvaa, joista noin puolet on digitoitu. Arkisto koostuu Maanmittauslaitoksen omasta tuotannosta sekä laajasta Puolustusvoimien ja Blom Kartta Oy:n tuottamista kuvista, jotka on lahjoitettu Maanmittauslaitoksen arkistoon. Voit tutustua historiallisiin ilmakuviin täällä. Palvelu toimii parhaiten tietokoneen ruudulla ja käytettäessä normaalia hiirtä. Ohjeet palvelun käyttöönPalvelun käyttöön opastava video. Artikkeli 10 kysymystä historiallisista ilmakuvista.

26.05.2021

Seurassa toteutettava palvelinsiirto

...

Kuluvan kevään aikana Seurassa toteutetaan verkkosivujen uudistamisen ja päivittämisen lisäksi myös muita muutoksia ja uudistuksia. Ajan saatossa Seuran vanha palvelin on hidastunut ja se on muuttunut epävakaaksi, minkä vuoksi palvelimesta joudutaan luopumaan. Palvelinsiirron yhteydessä Seuran nykyiset verkkosivut ja verkkopalvelut tullaan siirtämään uudelle palvelimelle loppukevään aikana. Siirrosta johtuen osa sivuista ja palveluista, kuten HisKin Lisätietoja seurakunnasta -toiminto, on ollut valitettavasti poissa käytöstä, mutta tilanne palautuu entiselleen palvelinvaihdon myötä.

Palvelinsiirron yhteydessä Seura luopuu kokonaan vanhojen 1990-luvulta periytyvien verkkosivujen osista ja vanhoista tietokannoista. Tästä johtuen esimerkiksi edellä mainituilta tietosivuilta löytyneet artikkelit ja muut julkaisut sekä Hautakivitietokanta tullaan siirtämään tutkittavaksi SukuHaku-aineistopalvelun kautta. Seuran vanhoista tietokannoista merimiehet, nimenmuutokset ja kuolleeksi julistetut on siirretty jo aikaisemmin SukuHakuun.

Koska SukuHakuun siirrettävänä on paljon aineistoa, siirto ei tapahdu hetkessä, ja tästä johtuen palvelujen ja aineistojen käytössä saattaa ilmetä katkoja. Mahdollisista pidemmistä käyttökatkoista tiedotetaan Seuran toimesta erikseen. Aineistosiirtojen edistymistä SukuHakuun voi seurata palvelun etusivuilta löytyvästä uusiempien aineistojen listauksesta. Lue lisää Seuran verkkopalvelujen kehityksestä.

25.05.2021

Uusi podcast Muolaan murteella

Uudessa podcastissa Jouko Paija kertoo saunomisesta ja vanhoista karjalaisista kansanparannustavoista ja -viisauksista Muolaan murteella.

10.05.2021

Webbplatsens informationssidor förnyades

...

Informationssidorna på Samfundets webbplats har förnyats och klargorts. Nya länkar till användbart material har också lagts till dem och annars har länkarnas funktionalitet kontrollerats. Informationssidorna utgör också en grundläggande släktforskningsguide som hjälper dig att komma igång med att undersöka originalkällor på egen hand. I websidagruppen Vad är släktforskning? hittar du introduktion om följande ämnen:

Dessutom hittar du information om de viktigaste källmaterialen för släktforskning, samt hjälp med att undersöka olika delområden, såsom personliga namn, och grupper, som soldater eller migranter. Websidagruppen Källor för släktforskning innehåller information om följande ämnen:

Om du vill föreslå länkar till sidorna, kontakta oss på seura@genealogia.fi.

27.04.2021

Kevään Teemalauantain videot nyt Videokirjastossa!

...

Kevään Teemalauantain videot ovat nyt katsottavissa Seuran Videokirjastossa. Videokirjasto on Seuran jäsenetu ja vaatii kirjautumisen Jäsensivuille. Jäsensivuille kirjaudutaan verkkosivun oikeasta ylälaidasta. Tunnukset jäsensivuille löytyvät Genoksen osoitetarrasta tai Digi-Genoksen sähköpostiviestistä. Mikäli et löydä tunnuksia, ota yhteyttä osoitteella seura@genealogia.fi.

Kevään Teemalauantain aiheena oli "Isonvihan vuodet 1713–1721 sukututkijan silmin" ja siellä pidettiin kolme asiantuntijaesitelmää:

  • Sukututkija Juha Vuorela: Mahdotonta vai mahdollista – isonvihan ajan ylittäminen sukututkimuksessa
  • FT, tutkimuspäällikkö Christer Kuvaja: Siviiliväestön arkielämä isonvihan aikana – mitä lähteet kertovat
  • FM Terhi Nallinmaa-Luoto: Isonvihan pakolaisia Suomessa

Lisätietoja esitelmien sisällöstä löydän niin ikään Videokirjastosta. Mukavia katseluhetkiä!

26.04.2021

HisKi lähteenä epidemiologisessa tutkimusartikkelissa

...

Seura luovutti muutama vuosi sitten epidemioita tutkivien tutkimusryhmien käyttöön HisKi-aineiston. Aineisto on nyt tuottanut ensimmäisen tutkimusartikkelin, joka julkaistiin 21.4. 2021, Proceedings of Royal Society B -julkaisusarjassa.

Tutkimuksessa kirkonkirjoissa mainittuja kuolinsyitä tutkimalla selvitettiin, kuinka runsas kylien määrä vähensi 1800-luvulla mm. riskiä kuolla isorokkoon, kun taas runsas talomäärä kylissä lisäsi hinkuyskä- ja tuhkarokko epidemian kestoa kunnassa.

Lue lisää Jyväskylän yliopiston sivuilta.

20.03.2021

Pärssisten sukukirja Vuoden sukukirja 2020

...

Vuoden sukukirja 2020 julkistettiin tänään Suomen Sukututkimusseuran järjestämässä Suku 2021 -tapahtumassa. Vuoden sukukirjaksi valittiin Pärssisten sukuseuran kustantama teos Mitäs myö Pärssiset. Karjalaisen suvun 500 rauhan ja sodan vuotta.

Suomen Sukututkimusseura järjesti Vuoden sukukirja -kilpailun nyt 30. kerran. Kilpailun raatiin kuuluivat Christer Kuvaja (puheenjohtaja) sekä Eeva Hasunen, Tommy Koukka ja Elina Maaniitty.

Kilpailuun osallistui noin 30 teosta. Raati oli arvioissaan enimmäkseen yksimielinen ja piti pääosaa kirjoista mielenkiintoisina. Varsinaisten sukukirjojen lisäksi kilpailuun oli lähetetty elämäkertateoksia ja kaksi kaunokirjallista teosta.

Vuoden sukukirjaksi 2020 valittiin Kyösti Pärssisen toimittama kaksiosainen teos Mitäs myö Pärssiset. Karjalaisen suvun 500 rauhan ja sodan vuotta. Teoksessa on yli tuhat sivua. Sen ensimmäisessä osassa kuvataan suvun historiaa ja toisessa osaa julkaistaan sukutaulut.

Raadin mukaan teos on huolellisen työn tulos ja siinä on kiitettävästi kiinnitetty huomiota historialliseen kontekstiin. Sukutaulut ja lähdeluettelot ovat selkeitä. Taitto on ammattimaisesti toteutettu ja kirjojen kannet ovat onnistuneita. Monipuolinen ja kattava teos, jossa on hyödynnetty myös DNA-testaamista.

Raati päätti myöntää lisäksi kaksi kunniamainintaa:

– Tiina Jäger: Kasken kasvattamat. Iivar Piiraisen jälkipolvet Huhtilammelta Härmiin
– Kirsti Pasanen: Kukkoset Joensuun kylässä ja kaupungissa

20.03.2021

Suomalaisen sukututkimuksen kultainen ansiomitali Jouni Maliselle

...

Suomen Sukututkimusseuran hallitus on päättänyt myöntää Suomalaisen sukututkimuksen kultaisen ansiomitalin diplomi-insinööri Jouni Maliselle.

Jouni Malinen on luonut kirkonkirjojen historiakirjojen hakuohjelman HisKin, joka on suomalaisen sukututkimuksen keskeisin ja eniten käytetyin verkkopalvelu. Malinen koodasi HisKin hakualgoritmin vuonna 1996 sekä rakensi tietokantaohjelmiston ja käyttöliittymän. Hän on toiminut jo 25 vuoden ajan myös tietokannan ylläpitäjänä.

Suomen Sukututkimusseuran onnittelee Jouni Malista kultaisen ansiomitalin johdosta.

13.01.2021

Släktberättelsetävlingen 2021

...

Genealogiska Samfundet i Finland utlyser Släktberättelsetävlingen 2021. Berättelserna ska handla om personer eller familjer och kan bygga på dokumenterad information, minnen eller egna erfarenheter. Släktberättelserna kan också innehålla fiktiva detaljer, även om de handlar om historiska personer och verkliga händelser. Skribenten kan själv välja perspektiv, stil och karaktär för sin berättelse. Berättelserna kan skrivas på finska eller svenska.

Deltagande

Släktberättelsetävlingen 2020 är öppen för alla skribenter. Tävlingsbidrag kan skickas in per e-post på adressen sukutarinakilpailu@genealogia.fi 11.1.–29.8.2021.

I e-postmeddelandet anges skribentens namn, kontaktuppgifter och signatur. Släktberättelsen ska skickas som en textfil i doc-, docx- eller rtf-format och bifogas meddelandet. Skribenten får inte kunna identifieras utifrån signaturen. Signaturer eller användarnamn som skribenten använder på diskussionsforum för släktforskare bör undvikas.

Släktberättelserna får vara högst 15 000 tecken långa inklusive blanksteg. Berättelsen kan förses med högst tre fotografier eller teckningar. Skribenten måste ha rätt att använda bilderna och teckningarna.

Vinnare

Bland alla inskickade bidrag utser Släktberättelsetävlingens förhandsjury 7–10 intressanta berättelser som publiceras på Genealogiska Samfundets webbplats. Allmänheten röstar fram en vinnare bland de bidrag som juryn har valt ut.

De tre släktberättelser som fått flest röster samt deras författare offentliggörs i november. Vinnarna premieras med presentkort till Vetenskapsbokhandeln.

Genealogiska Samfundet i Finland ger 2022 ut antologin Sukutarinat 2021 med berättelser från Släktberättelsetävlingen. Genom att sända in berättelsen till tävlingen ger skribenterna lov till en eventuell publicering.