Teemalauantai: Käsityöläisyys maalla ja kaupungissa

 

FT Maija Ojala: Itämeren alueen kaupunkien käsityöläiset  1350–1620.  Keskiajalta lähtien ammattikunnat ja killat hallitsivat kaupunkien käsityötuotantoa Euroopassa. Näin oli myös Tukholmassa, Tallinnassa, Riiassa ja Lyypekissä. Miten ammattikunnat kontrolloivat koulutusta,  palk kausta ja työmarkkinoita sekä yhteistä ilonpitoa? Entä mikä rooli naisilla oli ammattikunnissa, ja miten tuotanto rakentui ydinperheen ympärille.

Professori Kirsi Vainio-Korhonen: Suomen kaupunkien käsityöläiset  ja heidän ammattikuntansa, osa 1.  Suomen kaupungeissa toimi ammattikäsityöläisiä jo keskiajalla ja ensimmäiset tiedot heidän ammattikunnistaan ovat 1600­luvulta. Ammattikunnat huolehtivat uusien ammattilaisten koulutuksesta oppipoika­ ja kisällivaiheen kautta mestariksi. Ammattikunnan tuomioistuimessa käsiteltiin jäsenkunnan piirissä tehtyjä rikkomuksia. Ammattikunnalla oli myös velvollisuus huolehtia vähissä varoissa olevista jäsenistään ja heidän perheistään.

Professori Kirsi Vainio-Korhonen: Suomen kaupunkien käsityöläiset  ja heidän ammattikuntansa, osa 2.  Suomen kaupungeissa toimi ammattikäsityöläisiä jo keskiajalla ja ensimmäiset tiedot heidän ammattikunnistaan ovat 1600­luvulta. Ammattikunnat huolehtivat uusien ammattilaisten koulutuksesta oppipoika­ ja kisällivaiheen kautta mestariksi. Ammattikunnan tuomioistuimessa käsiteltiin jäsenkunnan piirissä tehtyjä rikkomuksia. Ammattikunnalla oli myös velvollisuus huolehtia vähissä varoissa olevista jäsenistään ja heidän perheistään.

FT Terhi Nallinmaa-Luoto: Maaseudun käsityöläiset lähteiden valossa. Ruotsin hallitukset pyrkivät 1500­luvulta lähtien keskittämään ammattimaisen käsityön harjoittamisen kaupunkeihin. Maaseutua varten luotiin 1600­luvun  lopulla pitäjänkäsityöläisjärjestelmä. Pitäjänkäsityöläisiksi pyrkivien oli hankittava käräjiltä puoltolausunto ja maaherralta valtakirja. Tuomiokirjoista ja läänin kanslioiden arkistoista löytyy tietoja näistä pitäjänkäsityöläisistä. Maaseudulla toimi kuitenkin myös käsityöläisiä ilman valtakirjaa.

Fil. tri Merja Uotila  Maaseudun käsityläiset Hollolan pitäjänyhteisön osana, osa 1. Käsityöläiset olivat tärkeä osa maaseutuyhteisöä, ja 1800­luvun alussa lähes jokaisessa isossa hämäläiskylässä asui seppä, suutari ja räätäli. Käsityöläiset eivät yleensä pyrkineet erottautumaan muusta yhteisöstä, vaan esimerkiksi kummisuhteet olivat usein vastavuoroisia naapuruston kesken. Käsityöläisten puolisot tulivat myös tavallisesti samasta kylästä.  Lisäksi ammatin periytyminen oli yleistä.

Fil. tri Merja Uotila  Maaseudun käsityläiset Hollolan pitäjänyhteisön osana, osa 2. Käsityöläiset olivat tärkeä osa maaseutuyhteisöä, ja 1800­luvun alussa lähes jokaisessa isossa hämäläiskylässä asui seppä, suutari ja räätäli. Käsityöläiset eivät yleensä pyrkineet erottautumaan muusta yhteisöstä, vaan esimerkiksi kummisuhteet olivat usein vastavuoroisia naapuruston kesken. Käsityöläisten puolisot tulivat myös tavallisesti samasta kylästä.  Lisäksi ammatin periytyminen oli yleistä.

Tiedekirja mainos 2016 (Tiedekirjan mainos 180px.png)