[ Artikkelin loppu ]
(Vahvistetut seuran kokouksessa maalisk. 20 p:nä 1928; Sosialiministeriön hyväksymät maalisk. 31 p:nä l928).
1 §.
Suomen Sukututkimusseuran-Genealogiska Samfundet i Finland tarkoituksena on edistää sukutiedettä ja henkilöhistorian tutkimusta sekä levittää mitä laajimpiin piireihin sen tulosten tuntemusta. Tässä tarkoituksessa toimittaa se painosta vuosikirjan ja muita julkaisuja sekä kerää, niin hyvin historiallisia kuin biologisia näkökohtia silmälläpitäen, mahdollisimman täydellisiä ja luotettavia tietoja sukujen ja yksilöiden alkuperästä ynnä sukulaisuussuhteista, ominaisuuksista, elämästä ja toiminnasta sekä kokoo valokuvia, vaakunajäljennöksiä, sinettejä, käsialanäytteitä y.m.
Seuran kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2 §.
Seura voi muodostaa keskuuteensa historiallisen ja bioloogisen osaston, joista edellinen käsittelee sukujen ja erikoisten yksilöiden alkuperää sekä ulkonaisia sukulaisuussuhteita ja elämänvaiheita; jälkimäinen taas käsittelee sukututkimusta geneettiseltä, psykologiselta ja sosioloogiselta kannalla, tarkaten perinnöllisyyssuhteita, rotuominaisuuksia y.m.
Nämä osastot, joihin liittyminen on kunkin jäsenen vapaassa valinnassa, laativat oman toimintaohjelmansa, joka on alistettava Seuran hyväksyttäväksi.
Seuran jäsenet jollakin paikkakunnalla voivat yhdistyä haaraosastoksi, siellä sukututkimusta edistääkseen. Haaraosaston säännöt ovat alistettavat Seuran hyväksyttäviksi. Haaraosaston tulee Seuralle lähettää vuosikertomuksensa sekä Seuran määräämä osa vuosimaksusta.
3 §.
Seuran jäseneksi pääsee sekä kotimainen että ulkomaalainen henkilö, jonka johtokunta tehdyn ilmoituksen perusteella siksi hyväksyy hänen suoritettuaan seuran maksaville jäsenilleen vuosikokouksessa vahvistamat maksut.
Maksavia jäseniä ovat vuosi-, vakinaiset- ja lahjoittajajäsenet. Kukin jäsen saa seuran vuosijulkaisun. Muut julkaisut annetaan näille alennettuun hintaan, jonka seuran johtokunta erikoisesti vahvistaa. Seuraan voivat vuosijäseninä liittyä myös julkiset laitokset, yhdistykset, kirjastot y.m.
Kunniajäsenekseen saattaa seura, johtokunnan esityksestä, kutsua kotimaisia ja ulkomaalaisia henkilöitä, jotka erikoisen huomattavalla tavalla ovat seuraa tai sen edustamia tutkimusaloja edistäneet.
Ansioituneita ulkomaalaisia voi seura niinikään johtokunnan esityksestä kutsua kirjeenvaihtajajäseniksi.
4 §.
Jäsen, joka haluaa erota seurasta, ilmoittakoon siitä sihteerille tai rahainvartijalle ennen seuraavan kalenterivuoden alkua. Muussa tapauksessa pidetään hänet seuraan kuuluvana seuraavan kalenterivuoden loppuun.
Jäsen, joka ei alistu seuran päätöksiin taikka ei ole jäsenmaksuansa suorittanut, voidaan edellisessä tapauksessa johtokunnan, ja jälkimäisessä tapauksessa sihteerin ja rahainvartijan yhteisen harkinnan mukaan seurasta eroittaa.
5 §.
Seuralla on oikeus vastaanottaa testamenttejä y.m. lahjoituksia, omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta sekä kantaa ja vastata oikeuksissa ja virastoissa.
6 §.
Niinpian kuin varat myöntävät, perustaa seura tietotoimiston, jonka virkailijat hoitavat lukusalia, käsikirjastoa ja kokoelmia sekä seuran ja yleisön välistä kirjeenvaihtoa.
7 §.
Seuraa edustaa ja sen asioita hoitaa seuran hallituksena johtokunta, johon kuuluu yhdeksän vuosikokouksessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Vaalit tapahtuvat suljetuin lipuin, ellei kokous yksimielisesti toisin päätä; äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vuosittain on kolme jäsentä erovuorossa. Jos johtokunnan jäsenen paikka joutuu keskellä toimivuotta avoimeksi, voidaan, jos se katsotaan tarpeelliseksi, paikka varsinaisessa kokouksessa täyttää seuraavaan vuosikokoukseen saakka. Johtokunta valitsee vuosittain keskuudestaan esimiehen ja varaesimiehen sekä joko keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahainvartijan, kirjaston- ja arkistonhoitajan ynnä muut tarpeellisiksi katsotut virkailijat. Virkailijoilla, jotka eivät ole johtokunnan jäseniä, on johtokunnan kokouksissa puhe-, mutta ei äänivalta.
Johtokunta on päätösvaltainen, kun sen jäsenistä vähintäin viisi on saapuvilla ja ratkaistaan kysymykset yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee esimiehen ääni, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.
Seuran nimen kirjoittaa esimies tai varaesimies, yhdessä sihteerin kera. Kuitenkin on rahainvartija oikeutettu ilman erityistä valtuutusta nostamaan seuralle tulevia varoja.
8 §.
Esimies johtaa keskusteluja sekä seuran että johtokunnan kokouksissa. Sihteeri laatii seuran pöytäkirjat, panee sen päätökset toimeen ja kirjoittaa vuosikertomuksen seuran toiminnasta. Rahainvartija hoitaa seuran rahavaroja ja tekee niistä tilin, joka tarkastettuna julkaistaan. Kirjaston- ja arkistonhoitaja tekee luettelon seuran kirjastosta ja arkistosta ynnä kustannusvarastosta.
Virkailijat ovat toiminnastaan tilivelvollisia johtokunnalle ja tämä taas seuralle. Tilit päätetään kalenterivuosittain ja ovat ne johtokunnan pöytäkirjojen seuraamina annettavat ennen helmikuun 1 päivää tilintarkastajille, joitten tulee ennen maaliskuun 1 päivää palauttaa ne lausuntoineen johtokunnalle.
9 §.
Seuran kokoukset, jotka ovat julkisia, pidetään mahdollisuuden mukaan kerran kuukaudessa, paitsi kesänaikana, ja muulloinkin tarpeen vaatiessa sekä myöskin, jos vähintään 10 jäsentä johtokunnalta kokousta anoo ilmoittamaansa asiaa varten.
Kokouksissa päätetään seuran asioista ja voivat sekä jäsenet että seuran ulkopuolella olevat henkilöt pitää esitelmiä ja tehdä tieteellisiä ilmoituksia. Päätöksiin ottavat osaa ainoastaan seuran jäsenet.
Seuran kokouksesta ilmoitetaan jäsenille ja yleisölle johtokunnan määräämissä pääkaupungin sanomalehdissä vähintään kolmea päivää ennen kokousta. Muut tiedonannot toimitetaan jäsenille samalla tavalla.
10 §.
Seuran vuosikokous pidetään 10 päivänä huhtikuuta Elias Robert Alceniuksen, kuolinpäivänä. Siinä käsitellään seuraavat asiat.
1) Luetaan johtokunnan kertomus seuran toiminnasta edelliseltä työkaudelta;
2) Esitetään rahainvartijan laatimat tilit edelliseltä kalenterivuodelta tilintarkastajainlausuntoineen ja päätetään tilivapauden myöntämisestä johtokunnalle;
3) Esitetään kirjaston- ja arkistonhoitajan kertomus kirjaston ja arkiston hoidosta ja kartunnasta edellisenä kalenterivuotena;
4) Valitaan 7 §:ssä lähemmin määrätyllä tavalla jäseniä johtokuntaan;
5) Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja näille kaksi varamiestä kuluvan kalenterivuoden tilejä tarkastamaan;
6) Määrätään jäsenmaksujen suuruus seuraavaa vuotta varten;
7) Päätetään johtokunnan valmistamista kysymyksistä. Uusiakin kysymyksiä voidaan herättää ja niistä alustavasti keskustella, mutta ovat ne lykättävät johtokunnan tarkemmin valmistettaviksi;
8) Valitaan kokouksen pöytäkirjan tarkistajat.
11 §.
Johtokunta valitsee seuran jäsenistä mahdollisimman monessa kunnassa asiamiehiä, jotka kukin paikkakunnallaan, johtokunnan antaman tarkemman määräyksen mukaan valvovat seuran etuja.
12 §.
Vakinaisten ja lahjoittajajäsenten maksuista ja sellaisista lahjoituksista, joiden käyttämisestä lahjoittaja ei ole erittäin määrännyt, muodostetaan rahastoja, joita seura muullakin tavalla voi kartuttaa ja joista ainoastaan vuotuiset korot saadaan käyttää.
13 §.
Ehdotukset näiden sääntöjen muuttamiseksi tai lisäämiseksi ovat tehtävät kirjallisesti varsinaisessa kokouksessa, mutta niistä päätetään johtokunnan annettua mietintönsä asiasta ainoastaan kokouksessa, josta jäsenille on vähintään kahta viikkoa ennen julkisesti ilmoitettu. Tullakseen hyväksytyksi vaaditaan, että ainakin 3/4 kokouksessa läsnä olevista jäsenistä ehdotusta kannattaa.
14 §.
Jos seura lakkauttaa toimintansa, on sen omaisuus, senjälkeen kuin mahdolliset velat ovat täysin suoritetut ja mikäli siitä ei ole toisin määrätty, jätettävä Suomen historiallisen Seuran haltuun siksi kunnes ehkä jälleen uusi sukutieteellinen seura muodostuu.
© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland
[ Artikkelin alku ]
Aiheenmukainen hakemisto | Hakemisto Vuosikirjaan 12 | Vuosikertahakemisto