[ Artikkelin loppu ]

Tietoja värvätyistä rykmenteistä 1721-1809.

Osmo Durchman.

Valtava osa Ruotsi-Suomen sotaväestä, etenkin sodissa, perustui ennen varsinaisen ruotujakolaitoksen toimeenpanoa, jota Suomessa alettiin toteuttaa n. v:sta 1682, värvättyihin joukkoihin ja Suuren pohjan sodan aikana niiden perustaminen osoittautui edelleen välttämättömäksi. Vasta olojen vakiinnuttua sodan päättyessä värvättyjen rykmenttien luku huomattavasti supistui entisestään, joten niitä esim. 1735 oli vain viisi, kaikki jalkaväkirykmenttejä. Vielä seuraavienkin sotien aikana tällaisia joukkoja tilapäisesti asetettiin, varsinkin 1788-1790 sodassa, mutta rauhan tultua nämä jälleen lakkautettiin ja osittain liitettiin vakinaisiin joukkoihin. Värvättyjä jalkaväkirykmenttejä kutsuttiin miltei yksinomaan kulloinkin toimessa olevan päällikkönsä (everstinsä) mukaan, mutta 1700-luvulla vakinaisilla oli usein rinnakkainenkin epävirallinen varsinaisen garnisonipaikkakuntansa mukainen nimi. Monet rykmentit olivat näet aika ajoin sijoitettuina useihin eri (linnoitus)kaupunkeihin. Jotkut rykmentit saivat nimen kuningasperheen eri jäsenten mukaan, joista joku toimi ajoittain nimellisenäkin päällikkönä. Kuitenkin värvätyllä ratsuväkirykmentillä, husaarirykmentillä, vain eräänä ajanjaksona oli päällikön mukainen nimi. Tutkijalle tuottaa usein vaikeuksia voida todeta mikä rykmentti kulloinkin on kysymyksessä, kun nimi vaihtelee, ja mikä pahinta, sama henkilö tai samannimiset henkilöt ovat voineet olla eri värvättyjen rykmenttien päällikkönä, josta asiaa tarkemmin tuntematta voi saada käsityksen, että kysymyksessä on sama rykmentti. Niin oli prinssi Fredrik Adolf lopulta Leskikuningattaren henkirykmentiksi kutsutun nimellisenä päällikkönä 1770-1771 ja viimeksi Kuninkaan omaksi värvätyksi rykmentiksi kutsutun päällikkönä 1771-1772,joita molempia rykmenttejä, edellistä jo v:sta 1762, näinä vuosina sanottiin »Prinssi Fredrik Adolfin rykmentiksi». Samoin oli kreivi Johan Cronhielm 1752-1762 lopulta Jägerhornin rykmentiksi kutsutun ja 1762-1766 sen Stralsundin garnisonirykmentin päällikkönä, jonka 1749 asetti vapaaherra Mauritz Posse, joina vuosina nämä rykmentit olivat nimeltään »Cronhielmin rykmentti». Niinikään oli kreivi Hugo Herman von Saltza 1773 Jägerhornin ja 1774-1785 Göteborgin garnisonirykmentin everstinä, jotka molemmat silloin olivat nimeltään »von Saltzan rykmentti». Kahden eri Stralsundin garnisonirykmentin päällikköinä toimivat kreivi Carl Posse 1721-1728 vapaaherra Mauritz Posse 1749-1760, joilla siis noina vuosina oli »Possen rykmentin» nimi. Lisäksi oli Hallandin garnisonirykmentin päälkönä 1725-1729 vapaaherra Filip Bogislav von Schwerin, vanhimman Stralsundin garnisonirykmentin everstinä 1737-1748 vapaaherra Claus Filip von Schwerin, molemmat nimeltään »von Schwerinin rykmentti». Leskikuningattaren henkirykmentin perustaja ja päällikkö 1741-1758 oli kreivi Gustaf David Hamilton ja Mauritz Possen asettaman Stralsundin garnisonirykmentin everstinä 1760-1761 vapaaherra Carl Axel Hugo Hamilton, kumpikin silloin nimeltään »Hamiltonin rykmentti». Vielä oli kaksi eri Hornia, vapaaherrat Ture Sigismund Horn 1723-1724 ja Bengt Horn 1729-1736, Hallandin garnisonirykmentin eversteinä, joina eri vuosina sen nimenä oli »Hornin rykmentti».

Sukutieteellisessä kirjallisuudessa on runsaasti näiden rykmenttien nimityksistä johtuvia virheellisyyksiä ja epätarkkuuksia. Niinpä esim. ELGENSTIERNAN teoksessa »Svenska adelns ättartavlor» VIII, s. 722, ilmoitetaan Johan Weidenhielmistä (taulu 8) »volontär vid prins Fredrik Adolfs reg. 1748 13/11, rustmästare därst. 1749 10/8», vaikka prinssi Fredrik Adolf syntyi vasta 1750 ja rykmentti sai hänen nimensä vasta 1762!

Samoin II, s. 739, sanotaan Claus Flemingistä (taulu 26) »major vid prins Gustafs reg. 1743 30/7». Kustaa III syntyi kuitenkin kolme vuotta myöhemmin, 1746, ja rykmentti sai hänen nimensä seuraavana vuonna, 1747! Kansallisessa Elämäkerrastossa III, s. 62, kertoo G[ABRIEL] R[EIN] Fredrik Adolf Jägerhornista: »V. 1801-08 hän oli erään vastaperustetun, pestatun rykmentin päällikkönä ja rykmentti sai hänestä nimensä ('J:n rykmentti')», vaikka kysymyksessä on Vuorirykmentistä 1722 syntynyt värvätty rykmentti!

Kun ruotujakoisten rykmenttien yli- ja alipäällystö asui virkataloissaan, miehistö sotilastorpissaan, niin ne on viety sen seurakunnan kirkonkirjoihin, joissa asumus sijaitsi. Sensijaan värvättyjen rykmenttien, kaartien, amiraliteetin, tykistö- ja linnoitusväen [1] sekä upseeristo, aliupseeristo että miehistö oli garnisoituna määrättyyn paikkakuntaan (kaupunkiin5 linnoitukseen), joten pääasiallisimmissa näistä muodostuneissa sotilasseurakunnissa joukoista laadittiin omat rippi- ja historiakirjat (samoihin kirjoihin siis useimmiten kaikkia samalla paikkakunnalla oleskelevia värvättyjä joukkoja - rykmenttejä tai aika ajoin garnisoituja pataljoonia ja komppanioita - koskevia merkintöjä, mutta yleensä aluksi vain historiakirjoihin). Tällaisia kirkonarkistoja on pääasiallisesti säilynyt vain Suuren pohjan sodan (isonvihan) aikana perustetuista joukoista. Suomessa on vanhin Käkisalmen garnioniseurakunta, jonka *-luettelot 1705-1710, ∞- ja †-luettelot 1702-1710 ovat tallella ja säilytetään Käkisalmen kirkonarkistossa (»Genos» 1932, s. 90). Samalla voinee huomauttaa, että Karjalan kevyen rakuunarykmentin, sitt. Karjalan rakuunajoukon värvätyn eskadroonan rippikirja 1785-1791 on myös säilynyt ja talletetaan Porvoon ruotsalaisen tuomiokirkkoseurakunnan kirkonarkistossa (»Genos» 1932, s. 89; 1933, s. 51). Eskadroonan päällikkönä oli 1777-1790 premierimajuri Johan Fredrik Broberg (s. 1738, k. 1790). - Eräistä ruotujakoisista tarkk'ampujapataljoonista 1854-1868 on myös säilynyt kirkonkirjoja (»Genos» 1932, ss. 91-93; 1933, ss. 51, 82). - Sensijaan ei kirkonkirjoja tiedetä säilyneen Kunink. Savon jääkärirykmentistä (-joukosta) 1770-1808 eikä Karjalan jääkärijoukosta 1788-1808 (päälliköistä vrt. AARNE HUUSKONEN, Kuninkaallinen Savon jääkärirykmentti 1770-1810 I, Helsinki 1927, liite 1; A. S. KILPELÄINEN, Etuvartio II, Porvoo 1926, ss. 203-210), Savon vapaajoukosta 1789-1790 eikä Uudenmaan jääkäripataljoonan värvätystä osasta 1791-1808.

Lienee näin ollen syytä esittää lyhyitä historiallisia tietoja kustakin 1700-luvun alusta perustetusta värvätystä rykmentistä [2] luettelemalla niiden rykmenttien päälliköt, joiden mukaan joukkoa on kutsuttu, sekä myös aiheellista samalla antaa tietoja rykmenttien säilyneistä historiakirjoista sijoituspaikkoineen. Alaviitteissä on myös tietoja eräistä muista joukoista, erikoisesti kaarteista.

Adlerfeltin rykmentti (Malmön garnisonirykmentti) - Jägerhornin rykmentti.

Muodostui kahdesta Vuorisotilaspataljoonasta (»två bataljoner bergsknektar»), jotka 1705 yhdistettiin yhdeksi pataljoonaksi, mikä 1712 laajentui rykmentiksi ja sai nimen [nuorempi] Vuorirykmentti (» [yngre] Bergsregementet"). Tähän liitettiin 1719 Ruotsalaisen ja Saksalaisen henkijalkaväkirykmenttien (»Svenska och Tyska livregementena till fot») ja [vanhan] Vuorirykmentin [3] seuraajan Malmön rykmentin (»[gamla] Malmöska regementet») jäännösmiehistö sekä vielä 1721 Skånen kolmikkoratsuväkirykmentti (»Skånska tremänningsregementet till häst»). Rykmentti liitettiin 1722 Itä-Skånen jalkaväkirykmentin (»Östra Skånska regementet till fot») kanssa yhdeksi ja oli aluksi nimeltään Malmön garnisontrykmentti (»Garnisonsregementet i Malmö»). Se oli näet kauan sijoitettuna Malmöhön ja useaan muuhun Etelä-Ruotsin kaupunkiin. Rykmentti siirrettiin 1739 Suomeen ja majoitettiin Lappeenrantaan, Haminaan ja Savonlinnaan y.m. kaupunkeihin sekä otti osaa sotaan 1741-1743, mutta palasi Turun rauhan (7/8 1743) jälkeen Ruotsiin ja garnisoitiin Göteborgiin ynnä muihin kaupunkeihin. Siirrettiin uudelleen 1751 ja 1752 lopullisesti Suomeen, jossa rykmentti sijaitsi Svartholmassa (Loviisassa) ynnä Viaporissa, otti osaa 1788-1790 sotaan ja lakkasi olemasta viimeksimainitun antautuessa 3/5 1808. Vrt. WILHELM RIDDERSTAD, »Gult Gardet» 1526-1903. Bidrag till Kongl. Svea Lifgardes personalhistoria, Stockholm 1903, s. 420. - V. HAMILTON, C. H. KREÜGER och E. LEIJONHUFVUD, Namnlistor över officerskårerna vid svenska s.k. männingsregementen till häst och ståndsdragoner under Stora nordiska kriget: Personhistorisk Tidskrift XVIII, 1916, Stockholm 1915, s.55.

Rykmentin nimenä oli 1) (Vuorirykmentti 1712-1722), Malmön garnisonirykmentti 1722-1752; 2) Adlerfeltin 1722-1739, von Willebrandin 1739-1743, Rutensparren 1743-1749, Lantingshausenin 1749-1752, Cronhielmin 1752-1762, Björnbergin 1762-1772, von Saltzan 1773, Skytten 1773-1777, Flemingin 1777-1788, Stackelbergin 1788-1801, Jägerhornin rykmentti 1801-1808.

Malmön garnisoniseurakunnan *-, ∞- ja †-luettelot 1710-1927 talletetaan Malmön kaupunginarkistossa (»Genos» 1939, s. 66). - Flemingin, Stackelbergin ja Jägerhornin rykmentin *-, ∞ ja †-luettelot 1784-1808 säilytetään Loviisan kirkonarkistossa (»Genos» 1932, s. 89).

Ensimmäisen Vuorisotilaspataljoonan everstiluutnantti:

6/3 1701-6/3 1705: William Sinclair, »vähää ennen kuolemaansa» vapaaherra Sinclair (s. 165[5], k. 1715)

Toisen Vuorisotilaspataljoonan everstiluutnantti:

3/1 1703-6/3 1705, yhdistetyn Vuorisotilaspataljoonan 6/3 1705-30/4 1712: Samuel Zeedtz (ks. seur.)

30/4 1712-22/4 1717 (Vuorirykmentti): Samuel (Zeedtz, aatel. 1706) Zeedlz (s. -, k. 1717)

7/12 1717-1722 (Vuorirykmentti), 1722-31/3 1739 [4] (Malmön garnisonirykmentti): Per Adlerfelt, 1720 vapaaherra Adlerfelt (s. 1680,k. 1743)

31/3 1739-(23/8 1741 [5]) 9/8 1743 (Malmön, Lappeenrannan garnisonirykmentti): Ernst Gustaf von Willebrand (s. 1680, k. 1751)

väliaik. 19/10 1741-27/9 1743, vakin. 27/9 1743-26/2 1749 (Malön garnisonirykmentti): Gustaf (Skarp, aatel. 1715) Rutensparre (s. 1685, k. 1749)

4/4 1749 [6]-11/6 1752 (Malmön garnisonirykmentti): Jakob Albrekt Lantingshausen, 1760 vapaaherra von Lantingshausen (s. 1699, k. 1769)

30/10 1752-25/2 1762 [7]: Kreivi Johan Cronhielm af Flosta (s. 1707, k. 1782)

25/2 1762-29/11 1772 [8]: Carl (Björnberg, 1751) vapaaherra Björnberg (s. 1696, k. 1775)

1/2 1773-30/6 1773 [9]: Vapaaherra Hugo Herman von Satiza, 1778 kreivi von Saltza (s. 1726, k. 1785)

1/11 1773-5/3 1777 [10]: Carl Gustaf Skytte af Sätra (s. 1725, k. 1799)

23/4 1777-22/7 1788: Vapaaherra Fredrik Fleming af Liebelitz (s. 1725, k. 1800)

22/7 1788-2/2 1801 [11]: Vapaaherra Bernt Fredrik Johan Stackelberg (s. 1733 k. 1801)

19/2 1801-[3/5] 1808: Fredrik Adolf Jägerhorn af Spurila (s. 1760, k. 1817)

Hamiltonin rykmentti (Landskronan garnisonirykmentti) - - Leskikuningattaren henkirykmentti.

Muodostui 13/7 1741 päivätyllä kruunun ja vapaaherra Gustaf David Hamiltonin välisellä »kapitulatiolla» ja asetettiin 1742. Oli ensin garnisoituna Landskronaan, jonka vuoksi aluksi kutsuttiin Landskronan garnisonirykmentiksi (»Garnisonsregementet i Landskrona»), ynnä muihin Skånen kaupunkeihin. Siirrettiin Suomeen, Helsinkiin ja Viaporiin, 20/3 1753, jossa ottaen osaa 1788-1790 sotaan pysyi, kunnes lakkasi tosiasiallisesti olemasta Viaporin antautuessa 3/5 1808, vaikka viimeinen päällikkö vapaaherra Axel Gabriel Leijonhufvud sai eron toimestaan vasta 12/10 1808. - Rykmentin ensimmäinen päällikkö kreivi Gustaf David Hamilton toimi 1758 armeijan ylipäällikkönä Pommerissa. Hänen seuraajakseen tuli s.v. »Malmön garnisonirykmentin» ent. päällikkö Jakob Albrekt Lantingshausen.

Rykmentin nimenä oli 1) Landskronan garnisonirykmentti 1741-1753 (1761); 2) Hamiltonin rykmentti 1741-1758, Lilliesvärdin rykmentti 1759-1761, von Liewenin rykmentti 1761-1762, H.K.K. Prinssi Fredrik Adolfin rykmentti 27/8 1762-4/6 1771, Zöge von Manteuffelin rykmentti 1771-1772, H.K.M. Leskikuningaltaren [Lovisa Ulrikan, k. 1782] henkirykmentti 25/9 1772-[3/5] 12/10 1808.

Hamiltonin-Leskikuningattaren henkirykmentin *-, ∞- ja †-luettelot 1742-1808 säilytetään Valtionarkistossa (»Genos» 1932, s. 88) [12].

Kirjallisuutta: JOHN E. ROOS, Ur Hamiltonska regementets historia:

HArk XXXII, 13, Helsinki 1924.

22/11 1770-14/6 1771 [13]: Prinssi Fredrik Adolf, 1772 Östergötlandin herttua (s. 1750, k. 1803)

13/7 1741-23/11 1758 (Landskronan garnisonirykmentti): Vapaaherra Gustaf David Hamilton af Hageby, 1751 kreivi Hamilton (s. 1699, k. 1788)

8/1 1759 [14]-24/8 1761 (Landskronan garnisonirykmentti): Magnus Daniel Lilliesvärd, 1764 vapaaherra Lilliesvärd (s. 1693, k. 1771)

24/8 1761-25/3 1763 [15]: Kreivi Carl Fredrik von Liewen (s. 1721, k. 1763)

6/6 1763 [16]-12/11 1765: Anders Henrik Ramsay, 1766 vapaaherra Ramsay (s. 1707, k. 1782)

8/1 1766-20/2 1782: Otto Jakob Zöge von Manteuffel, 1771 vapaaherra Zöge von Manteuffel (s. 1718, k. 1796)

20/2 1782-23/2 1791: Vapaaherra Carl Pfeiff (s. 1735, k. 1792)

23/2 1791-19/5 1793: Hans Leonard Swedenhielm (s. 1732, k. 1820)

19/5 1793-31/12 1806: Kreivi Johan Adam Cronstedt (s. 1749, k. 1836)

vt. [31/12 1806]-25/2 1808 everstiluutnantti: Carl Johan Nordenstam (s. 1754, k. 1823)

25/2 1808-[3/5] 12/10 1808: Vapaaherra Axel Gabriel Leijonhufvud (s. 1755, k. 1826) [17]

Leskikuningattaren henkirykmentin 3:n pataljoonan asetti 10/11 1772 eversti vapaaherra Lars Fredrik von Kaulbars (s. 1734, k. 1815), joka kuitenkin sai siirron tästä päällikkyydestä jo 31/7 1773, ja pataljoona erotettiin pian Suomeen sijoitetusta rykmentistään (1. ja 2. pataljoonasta) sekä siirrettiin Tukholmaan. Täydellinen ero rykmentistä tapahtui 19/5 1793, jolloin pataljoona yhdistettiin Henkirykmenttiprikaatiin (»Livregementsbrigaden») [18] ja sai nimen Henkirykmenttiprikaatin kevyen jalkaväen värvätty pataljoona (»Värvade bataljonen av Livregements-brigadens lätta infanteri»), mutta sai jo 13/6 1796 nimen Henkirykmentin värvätty jalkaväki (»Livregementets värvade infanteri»). Henkiprikaatista se erotettiin 14/6 1803 ja siirrettiin Suomen kaartinrykmenttinä (»Finska gardesregementet») garnisoniin Porvooseen ja Viaporiin, josta se 23/10 1805 sai käskyn palata Ruotsiin. Sodan aikana 12/10 1808 rykmentti lyhyeksi ajaksi lakkasi olemasta kaartina ja kutsuttiin päällikkönsä eversti Axel af Palénin (s. 1756, k. 1809) mukaan af Palénin rykmentiksi [19]. Vallankumouksen jälkeen se sai 14/3 1809 takaisin kaartin arvonsa Toisena kaartinrykmenttinä (»Andra gardesregementet»). Nimi muutettiin elok. 1818 kuulumaan Kuninkaan Toinen henkikaarti, (»Konungens Andra livgarde»), myöh. Kunink. Toinen henkikaarti (»Kongl. Andra livgardet») ja 6/8 1894 Kunink. Götan henkikaarti (»Kongl. Göta livgarde»). Vrt. RIDDERSTAD, e.m.t., s. 425. Toiseen kaartinrykmenttiin liitettiin jouluk. 1808 neljä komppaniaa 12/10 1808 hajoitetusta Ruotsin kaartista (»Svenska gardet»), jolla alkuaan oli nimenä »Kongl. Maj.,ts Andra livgarde», kun se 1790 muodostettiin vähäisistä osista 1788-1790 sodan aikana asetettuja joukkoja (sai 10/8 1792 nimen »Kongl. Maj:ts Göta livgarde», joka 3/11 s.v. muutettiin kuulumaan »Göta gardesregemente» ja 1806 »Svenska gardet»):

Sandelsin jääkäripataljoona (»Sandels' fotjägare»; asetettu 19/5 1789 majuri Johan August Sandelsin, 1800 vapaaherra, 1815 kreivi Sandels, s. 1764, k. 1831, ja kruunun välisellä »kapitulatiolla»);

Tornerhielmin kevyt pataljoona (»Tornérhielms lätta bataljon»; asettanut »kapitulatiolla» 10/5 1789 majuri Erik Gustaf Tornérhielm, s. 1762, kaatunut 10/5 1790, jonka jälkeen päällikkyys 3/7 1790 annettiin hänen veljelleen majuri Adolf Fredrik Tornérhielmille, s. 1768, k. 1852);

Ehrenmalmin vapaajoukko (»Ehrenmalms frikår»; majuri Johan Georg Ehrenmalmin, s. 1765, k. 1808, asettama) sekä

Suuramiraalin l. (Herttua Kaarlen) oma värvätty rykmentti (»Storamiralens l. H.K.K. [Hertig Karls] eget värvade regemente»; asettanut sekä eversti ja päällikkö 1789 Södermanlandin herttua Kaarle [XIII]). Vv. 1788-1790 sodan aikana asetettiin lisäksi m.m. seuraavat joukot:

Armfeltin, sitt. Hiertan kevyt jääkäripataljoona (»Dalfrikåren»; kenraalimajuri vapaaherra Karl Gustaf Armfelt, s. 1724, k. 1792; majuri Adam Hierta, s. 1755, k. 1818);

Drufvan jääkärijoukko (kapteeni Peter Ture Gerhard Drufa, 1815 vapaaherra Drufva, s. 1767, k. 1822);

af Enehielmin, sitt. 26/2 1789 von Kraemerin jääkärijoukko (majuri, everstiluutnantti Per af Enehielm, s. 1742, k. 1807; majuri Niklas Didrik Von Kraemer, s. 1735, k. 1806);

von Hintzensternin pataljoona (17/5 1789-10/3 1791; eversti Carl Ludvig Von Hintzenstern, s. 1736, k. 1811);

Meijfeldtin jääkäripataljoona (»Meijerfeldts friskyttar» 6/5 1789-18/1 1791; kenraaliluutnantti kreivi Johan August Meijerfeldt, s. 1725, k. 1800). Vrt. K. E. LINDÉN, Anteckningar om frikårerna i 1788-1790 års krig (Förhandlingar och Uppsatser 32, 1918 = SSLS CXLII), Helsingfors 1919, s. 184. - J. MANKELL, e.m.t. I, s. 376;

Nordenskiöldin rykmentti (asettanut 1789 kontra-amiraali Otto Henrik Nordenskiöld, 1815 vapaaherra Nordenskjöld, s. 1747, k. 1832). - J. MANKELL, e.m.t. I, s. 373;

Zelowin kasakkajoukko (»Zelowska kosackkåren» 1/6 1789-1791; majuri Carl Mauritz Zelow, s. 1757, k. 1791). Vrt. E. S. TIGERSTEDT, Zelowska kosackkåren (Finska kosacker): Finsk Militär Tidskrift 1889, ss. 551-554. - J. MANKELL, e.m.t. I, s. 376.

Götan henkikaartin ja sen edeltäjäin *-ja †-luettelot 1774-1927 ja ∞-luettelot 1779-1927 säilytetään Tukholman kaupunginarkistossa (»Genos» 1939, s. 67).

Kirjallisuutta: G. BERGENSTRÅHLE, Historiska anteckningar om Kungl. Göta lifgarde I, Stockholm 1907.

Adlercreutzin kevyt jalkaväkirykmentti.

Muodostui 11/5 1803 ja määrättiin jääkärirykmentiksi 24/7 1803, mutta muutettiin 29/1 1804 kevyeksi jalkaväkirykmentiksi. Sai ainoan päällikkönsä mukaan 10/9 1804 nimen Kunink. Adlercreutzin kevyt jalkaväkirykmentti (»Kongl. Adlercreutzska lätta infanteriregementet»). Rykmentti, joka sijaitsi Viaporissa ja Helsingissä, lakkasi olemasta Viaporin antautuessa 3/5 1808. Vrt. G. REIN, Karl Johan Adlercreutz. Försök till levnadsteckning I: SSLS CLXXXIII, Helsingfors 1925, ss. 91-95, 183-186.

Kirkonkirjoista ei ole tietoa. Ne ovat todennäköisesti tuhoutuneet Viaporin pommituksessa 10/8 1855.

10/9 1804-[3/5] 1808: Carl Johan Adlercreutz, 1808 vapaaherra, 1814 kreivi Adlercreutz (s. 1757, k. 1815)

Ribbingin rykmentti (Göteborgin garnisonirykmentti) - - von Stedingkin rykmentti.

Muodostui marrask. 1719 Västgötan kolmikkojalkaväkirykmentistä (»Västgöta tremänningsregemente till fot»), jonka jatko se oikeimmiten oli sekä m.m. osista Västgötan viisikkojalkaväkirykmenttiä (»Västgöta femmänningsregemente till fot»), Länsi- ja Itä-Skånen jalkaväkirykmenttejä (»Västra och Östra Skänska regementen till fot») sekä Vuorirykmentistä (»Bergsregementet») ja garnisoitiin vakinaisesti Göteborgiin v:sta 1723, josta nimi »Garnionsregementet i Göteborg». Oli ajoittain 1750-luv. - 1762 sijoitettuna Loviisaan. Otti osaa 1788-1790 sotaan. Jakaantui kahtia 30/5 1801: »Göta artilleriregementet» ja »Skärgårdsflottans sjöartilleri». Vrt. E. LEIJONHUFVUD, Namnlistor över officerskårerna vid svenska s.k. männingsregementen till fot under Stora nordiska kriget: Skrifter utgivna av Personhistoriska Samfundet 10, Stockholm 1918, ss. 52, 69. - RIDDERSTAD, e.m.t., s. 424.

Rykmentin nimenä oli 1) Göteborgin garnisonirykmentti 1723-1801; 2) Ribbingin 1723-1730, Zanderin 1730-1747 von Hessensteinin 1747-1769, Gyllengranatin 1769-1774, von Saltzan 1774-1785, Wachtmeisterin 1785-1789, von Stedingkin rykmentti 1789-1801.

Göteborgin garnisoniseurakunnan *-, ∞- ja †-luettelot 1693-1894 säilytetään Göteborgin maakunta-arkistossa, *, ∞-ja †-luettelot 1895-1927 Göteborgin Gamlestadin kirkonarkistossa (»Genos» 1939, s. 65).

Kirjallisuutta: O. KUYLENSTIERNA, Ur Göteborgs garnisons historia: Göteborgs försvar 1919, ss. 67-84.

13/11 1716-[1719] 1723 (Västgötan kolmikkojalkaväkirykmentti), [1719] 1723-1/ /12 1730 [20] (Göteborgin garnisonirykmentti): Bengt Ribbing, 1731 vapaaherra Ribbing af Koberg (s. 1686, k. 1741)

14/12 1730-[15/10] 1747 [21]: Daniel Johan (Zander, aatel. 1715) Zander (s. 1685, k. 1762)

15/10 1747-2/4 1769: Kreivi (1741) Carl Edvard von Hessenstein (s. 1737, k. 1769). Päällikön alaikäisyyden aikana toimi sijaisena rykmentin everstiluutnantti (1/4 1747-25/2 1762) Carl Björnberg, 1751 vapaaherra Björnberg (s. 1696, k. 1775) [22]

19/6 1769-20/6 1774: Vapaaherra Hans Gustaf Gyllengranat (s. 1721, k. 1801)

20/6 1774-1/3 1785: Vapaaherra Hugo Herman von Saltza, 1778 kreivi von Saltza (s. 1726, k. 1785)

7/3 1785-12/3 1789: Vapaaherra Carl Adam Wachtmeister af Björkö, 1799 kreivi Wachtmeister (s. 1740, k. 1820)

12/3 1789-30/5 1801 [23]: Curt Bogislaus Ludvig Christoffer von Stedingk, 1800 vapaaherra, 1809 kreivi von Stedingk (s. 1746, k. 1837)

Hornin rykmentti (Hallandin garnisonirykmentti) - - Kuninkaan oma värvätty rykmentti.

Muodostui Smålandin kolmikko- ja viisikkojalkaväkirykmentistä (»Smålands tre- och femmänningsregemente till fot») ja osista Östgötan ja Södermanlandin kolmikkojalkaväkirykmenttiä (»Östgöta och Södermanlands tremänningsregemente till fot»), joista vapaaherra Ture Sigismund Horn asetti värvätyn rykmentin 26/9 1723. Se sijoittautui 30/1 1724 Landskronaan, Hälsingborgiin sekä Halmstadiin ja Malmöhön y.m. ja kutsuttiin tämän johdosta aluksi päällikkönsä mukaan Hornin värvätyksi rykmentiksi ja samalla myös Hallandin garnisonirykmentiksi (»Garnisonsregementet i Halland»). Oli garnisoituna Haminaan 1739-1741, Helsinkiin 1753-1762 sekä otti osaa 1741-1743 ja 1788-1790 sotiin. Sen päällikkö Jean Louis Bousquet oli Lewenhauptin ja Buddenbrockin jälkeen 1742 armeijan ylipäällikkönä. Rykmenttiin liitettiin 1798 von Danckwardtin rykmentti (Stralsundin garnisonirykmentti) ja hajoitettiin kunink. käskykirjeellä 21/4 1828, joka hajoitus toteutui 18/5 1829. Vrt. LEIJONHUFVUD, e.m.t., ss. 37, 86, 100, 113. - RIDDERSTAD, e.m.t., s. 425.

Rykmentin nimenä oli 1) Hallandin garnisonirykmentti 1723-1747; 2) Hornin 1723-1724, von Schwerinin 1725-1729, Hornin 1729-1736, Bousquet'n rykmentti 1736-1747, 3) H.K.K. Prinssi Gustafin 1747-1751, H.K.K. Kruununprinssin (Kruununprinssi Gustafin) 1751-1771, H.K.K. Prinssi Fredrik Adolfin rykmentti 4/6 1771--/9 1772, Kunink. Maj:tin l. H.M. Kuninkaan oma värvätty rykmentti -/9 1772 - [18/5] 1829.

1747-4/6 1771: Prinssi, 1751 kruununprinssi Gustaf (1771 kuningas Kustaa III, s. 1746, k. 1792)

4/6 1771--/9 1772: Prinssi Fredrik Adolf, 1772 Ostergötlandin herttua (s. 1750, k. 1803)

2/8 1720-26/9 1723 (Smålandin kolmikko- ja viisikkojalkaväkirykmentti), 26/9 1723--/11 1724: Vapaaherra Ture Sigismund Horn af Åminne (s. 1674, k. [haud. 1/12] 1724)

14/1 1725-29/12 1729: Filip Bogislav (von Schwerin, 1717) vapaaherra von Schwerin (s. 1687, k. 173[6?])

29/12 1729-21/12 1736 [24]: Bengt (Horn af Rantzien, 1719) vapaaherra Horn af Rantzien (s. 1692, k. 1738)

21/12 1736 [25]-26/2 1747: Jean Louis (Bousquet, aatel. 1714) Bousquet (s. 1664, k. 1747)

13/4 1747-5/6 1756[25]: Georg (Heijne, aatel. 1718) von Heijne (s. 1696, k. 1756)

1/7 1756-14/2 1764 [26]: Vapaaherra Carl Adlerfelt (s. 1719, k.1769)

30/4 1764-3/6 1766: Vapaaherra Ulrik von Scheffer, 1771 kreivi Scheffer (s. 1716, k. 1799)

11/12 1766-22/9 1773 [27]: Abraham (Björnmarck, aatel. 1751) von Björnmarck (s. 1698 [1702], k. 1776)

6/12 1773-16/7 1792: Abraham (Hellichius, aatel. 1772) Gustafschöld (s. 1723, k. 1792)

16/7 1792-7/4 1795: Vapaaherra Carl Filip von Blixen, 1794 von Blixen-Finecke (s. 1749, k. 1829)

7/4 1795-25/3 1798: Niklas Peter von Björnmarck (s. 1741, k. 1813)

25/3 1798-10/12 1811: Elof Rosenblad, 1809 vapaaherra Rosenblad (s. 1756, k. 1838)

10/12 1811-20/12 1811 [28]: Vapaaherra Carl Axel (Strömfelt, 1799) kreivi Strömfelt (s. 1740, k. 1821)

18/2 1812-18/7 1815: Vapaaherra Gustaf Reinhold Boije af Gennäs (s. 1769, k. 1836)

18/7 1815-[18/5] 1829: Kreivi Fredrik Ulrik Wrangel af Sauss (s. 1760, k. 1853)

Stralsundin garnisonirykmentit.

I.

Possen -- von Danckwardtin rykmentti.

Muodostui 1721 yhdistämällä osia Länsi- ja Itä Skånen jalkaväkirykmenteistä (»Västra och Östra Skånska regementen till fot») sekä Vuorirykmentistä (»Bergsregementet») ynnä Malmön rykmentistä (»Malmöska regementet»), jotka asetettiin Länsi-Skånen jalkaväkrykmentin everstin kreivi Carl Possen päällikkyyden alaisiksi. Oli aluksi sijoitettuna useihin Skånen kaupunkeihin sekä Kalmariin ja Halmstadiin. Yksi komppania siirrettiin Stralsundiin 1724, muut 1730. Ainakin 1750-luvulla oli osa rykmenttiä majoitettuna Skåneen. Otti osaa 1788-1790 sotaan. Yhdistettiin 2/6 1797 Kuninkaan omaan värvättyyn rykmenttiin, mikä toteutui 1798. Vrt. RIDDERSTAD, e.m.t., s. 426.

[26/5 1719-1721 (»Västra Skånska utskrivningsregementet till fot»)], 1721-28/6 1728 (Stralsundin garnisonirykmentti): Kreivi Carl Posse (s. 1687, k. 1737)

28/6 1728-15/9 1737: Kreivi Carl August Dohna (s. 1691, k. 1744)

(13) 24/9 1737 - 10/12 1748: Claus Filip (von Schwerin, 1720) vapaaherra von Schwerin (s. 1689, k. 1748)

30/1 1749-26/5 1755: Vapaaherra Carl Gustaf Cronhjort (s. 1694, k. 1777)

26/8 1755-16/10 1763: Johan Maximilian (Cantagalli, aatel. 1718) Löwenfels (s. 1692, k. 1763)

14/11 1763 [29] - 25/12 1795: Johan Vilhelm Sprengtport, 1766 vapaaherra Sprengtporten (s. 1720, k. 1795)

2/1 1796-25/3 1798 Georg Peter von Danckwardt (s. 1735, k. 1809)

II.

Possen - - Cronhielmin rykmentti.

Muodostui 23/2 1749 päivätyllä kruunun ja vapaaherra Mauritz Possen välisellä »kapitulatiolla». Oli majoitettu Stralsundiin 1749-1750, Stralsundiin (1 pataljoona) 1751, Stralsundiin (1 pataljoona) ja Malmöhön (1 pataljoona) 1752-1756, Stralsundiin 1758-1764. Rykmentti redusoitiin 1766 ja sen jäännös liitettiin von Blixenin rykmenttiin (Stralsundin garnisonirykmentti). Vrt. RIDDERSTAD, e.m.t., s. 426.

23/2 1749-29/2 1760 [30]: Vapaaherra Mauritz Posse af Säby, 1771 kreivi Posse (s. 1712, k, 1787)

9/6 1760 [30]-17/12 1761: Vapaaherra Carl Axel Hugo Hamilton af Hageby (s. 1722, k. 1763)

15/2 1762-8/10 1766: Kreivi Johan Cronhielm af Flosta (s. 1707, k. 1782)

III.

Spensin - - von Eligelbrechtenin rykmentti.

Muodostui 23/2 1749 päivätyllä kruunun ja kreivi Gabriel Spensin välisellä »kapitulatiolla». Oli enimmäkseen garnisoituna Stralsundiin, 1789-1790 Viaporiin, 1808 Ahvenanmaalle. Siihen liitettiin 1766 Cronhielmin rykmentin (Stralsundin garnisonirykmentti) jäännös. Otti osaa 1788-1790 ja 1808-1809 sotiin. Suurin osa rykmenttiä joutui ranskalaisten vangiksi 3/7 1812. Palasi vankeudesta 14/6 1814 ja lakkasi olemasta ruotsalainen rykmentti 23/10 1815. Vrt. RIDDFRSTAD, e.m.t., s. 426.

23/2 1749-1/6 1765 [31] Kreivi Gabriel Spens (s. 1712, k. 1781)

6/8 1765-13/12 1765: Carl Fredrik Lillienberg (s. 1714, k. 1769)

8/2 1766-20/3 1766: Baltzar Achates von Platen (s. 1712, k. 1782)

20/3 1766-10/2 1779: Conrad Christoffer von Blixen, 1772 vapaaherra von Blixen (s. 1716, k. 1787)

10/2 1779-19/10 1796: Johan Psilanderhjelm (s. 1728, k. 1799)

19/10 1796-23/10 1815: Herman Fredrik Christian von Engelbrechten (s. 1765, k. 1818)

Kuningattaren henkirykmentti Pommerissa.

Muodostui 1720 Upplandin viisikko- ja Västgötan viisikkojalkaväkirykmenteistä (»Upplands femmännings- och Västgöta femmänningsregementen till fot») nimellä »Upplands och Västgöta femmännings tillsammanstötte och nu varande Stralsundska garnisonsregemente» majoituspaikkansa mukaan, mutta kutsuttiin 1721 Upplandin ja Västgötan värvätyksi viisikkojalkaväkirykmentiksi (»Upplands- och Västgöta värvade femmänningsregemente till fot»). Sai 2/9 1722 nimen »H.Maj:t Drottningens [Ulrika Eleonora d.y:s, k. 1741] livregemente», mutta kutsuttiin siitä huolimatta kauan päällikköjensä mukaan. Rykmentti, tai osia siitä, oli 1750-luvulla ajoittain sijoitettuna Ruotsiin. Otti osaa 1788-1790 ja 1808-1809 sotiin. Siirtyi 23/10 1815 Preussin armeijaan, josta polveutui m.m. Pommersches Füsilier-Regiment Nr. 34 (»Königin Victoria von Schweden»). Vrt. LEIJONHUFVUD e.m.t. ss. 19, 69. - RIDDERSTAD, e,m.t., s. 426.

Kirjallisuutta: Offizier-, Stamm- und Ranglisten des Pommerschen Füsilier-Regiments N:o 34. Th. 1. 1720-1820. Bearbeitet v. OTTO BAECKSTRÖM. Th. 2. 1820-1895. Auf Befehl des Regiments zusammengestellt von A. v. HENNIGS, Berlin 1895. - R. LEHFELDT, Geschichte des Füsilier-Regiments Graf Roon (Ostpreussischen) N:o 33. Zweite Aufl. bis auf die Gegenwart fortgeführt von KISCHKE ergänzt durch eine Neubearbeitung der Geschichte des schwedischen Stamm-Regiments von WAGNER, Berlin 1901. - WAGNER, Deutsche Regimenter in schwedischen Diensten. Ein Zeitbild aus dem militärischen Leben in der zweiten Hälfte des achtzehnten und im Anfang des neunzehnten Jahrhunderts. Beiheft zum Militär-Wochenblatt 1902, ss. 345-383.

[6/3 1715-21/12 1720 Västgötan viisikkojalkaväkirykmentti], 21/12 1720 [32] - 14/11 1721: Johan Vilhelm von Becker, 1720 vapaaherra von Beckern (s. 1655, k. 1733)

14/11 1721 [33]-20/12 1732: Johan Reinhold (von Trautwetter, 1720) vapaaherra Trautwetter (s. 1676, k. 1740)

20/12 1732-16/6 1743: Gustaf (Zülich, 1707 aatel., 1711) vapaaherra Zülich (s. 1666, k. 1743)

5/8 1743-10/5 1748: Kreivi David Frölich (s. 1682, k. 1748)

12/10 1748 [34]-22/1 1759: Jonas (Alstrin, aatel. 1720) Adlerstråhle (s. 1684, k. 1759)

25/6 1759-6/5 1778: Vapaaherra Arvid Niklas von Höpken (s. 1710, k. 1778)

6/5 1778-11/6 1784: Ulrik Adelheim (s. 1721, k. 1805)

11 /6 1784 [35]-13/3 1805: Carl Gustaf von Qvillfelt (s. 1773, k. 1814)

13/3 1805-23/10 1815: Carl Axel Hugo von Normann (s. 1760, k. 1835)

Stralsundin garnisonirykmenttien ja Kuningattaren henkirykmentin kirkonkirjat säilytetään Saksassa (»Feldpropst der Wehrmacht», Berlin-Tempelhof, Paradeplatz 12).

Husaarirykmentti - - Kruununprinssin husaarirykmentti.

Muodostui 24/4 1758, jolloin majuri vapaaherra Georg Gustaf Wrangel sitoutui värväämään 1000 miestä käsittävän husaarirykmentin, joka tuli käsittämään myös ne n. 150 husaaria, jotka majuri kreivi Fredrik Ulrik Putbus ja luutnantti Filip Julius Bernhard (1797 vapaaherra) von Platen (s. 1732, k. 1805) kruunun ja heidän välisellä »kapitulatiolla» 29/12 1757[36] olivat värvänneet. Rykmentti sai nimen »Svenska husarregementet» (l. »Husarkåren»), mutta jaettiin 4/8 1761 kahtia, jolloin muodostuivat »Blå husarregementet» ja »Gula husarregementet», jonka jälkeen 20/10 1761 tehtiin Wrangelin ja Putbuksen välillä »kapitulatio» rykmenttien täydentämisestä. Nämä yhdistettiin 18/12 1766 ja rykmentti sai nimen »Kongl. husarregementet», mutta kutsuttiin päällikköjensä mukaan »Mörnerska» 18/12 1766-16/10 1797, »Hornska» 1/11 1797-13/7 1801, »Mörnerska» 13/7 1801-9/1 1816 ja »Cederströmska husarregementet» 9/11 1816-5/2 1822, jolloin se sai nimen »Kronprinsens husarregemente». Nimi muutettiin 1/8 1859 kuulumaan »Konungens värvade husarregemente», 23/6 1860 »Husarregementet Konung Karl XV», kunnes se 25/11 1882 sai jälleen nimen »Kronprinsens husarregemente». Rykmentti hajoitettiin v:n 1925 puolustuspäätöksellä 1928. Se oli aluksi garnisoituna Ruotsin saksalaisiin maakuntiin, mutta jo 1772 siirrettiin kaksi eskadroonaa Suomeen ja kuusi Ruotsiin. Vrt. RIDDERSTAD, e.m.t., s. 428.

Kirjallisuutta: [G. A. F. W. VON ESSEN], Anteckningar om Kronprinsens husar-regemente, Lund 1858. - ST. MÖRNER, Kort öfversigt af Kronprinsens husarregementes historia, Malmö 1900. - Kort öfversigt af Kronprinsens husarregementes historia, Malmö 1908. - BR. CEDERSTRÖM, Kort öfversikt af Kronprinsens husarregementes historia: A. STILLE, Striden vid Bornhöft i Holstein 7 december 1813, Malmö 1913, ss. 9-26.

Svenska husarregementet (Husarkåren): 5/12 1759-21/4 1761: Kreivi Johan Sparre af Söfdeborg (s. 1715, k. 1791)

Blå husarregementet: 18/8 1761-18/5 1764: Kreivi Fredrik Ulrik Putbus (s. 1732, k. 1764)

31/7 1764-18/12 1766: Vapaaherra Hampus Stellan Mörner af Morlanda (s. 1725, k. 1797)

Gula husarregementet: 3/8 1761-5/12 1763: Vapaaherra Georg Gustaf Wrangel af Adinal (s. 1728, k. 1795)

5/12 1763-10/1 1764: Lars (Åkerhielm, 1751) vapaaherra Åkerhielm af Blombacka (s. 1695, k. 1767)

12/3 1764-18/12 1766: Kreivi Mauritz Kasimir Lewenhaupt (s. 1711, k. 1781)

Mörnerska husarregementet: 18/12 1766-16/10 1797: Vapaaherra Hampus Stellan Mörner af Morlanda (s. 1725, k. 1797)

Hornska husarregementet: 1/11 1797-13/7 1801: Samuel Henrik Horn af Rantzien (s. 1739, k. 1815)

Mörnerska husarregementet: 13/7 1801 [37]-9/1 1816: Kreivi Hampus Elof Mörner af Morlanda (s. 1763, k. 1824)

Cederströmska husarregementet: 9/1 1816-5/2 1822: Vapaaherra Gustaf Albrekt Bror Cederström (s. 1780, k. 1877)

Seuraavat päälliköt, ks. RIDDERSTAD, e.m.t., s. 428.

[1] Erikoisesti huomautettakoon, että K. M:tin drabantit muodostui syysk. 1700 käsittämään yksinomaan upseereja. Drabanttikunnan kapteeni oli kuningas ja kapteeniluutnantti (= »sekundchef») vastasi kenraalimajurin, luutnantit everstin arvoa. »Livdrabanter», »Livdrabantkåren» jaettiin 1780 neljään »komppaniaan»: Svean, Götan, Venden ja Suomen, kunkin päällikkönä kapteeniluutnantti. Hajoitettiin 2/5 1821, jolloin osa upseeristoa siirrettiin vastaperustettuun rykmenttiin nimeltä »Livbeväringsregementet», - Lisäksi lienee syytä huomauttaa, että Suuren pohjan sodan aikana ja jälkeen rakuuna- ja jalkaväkirykmentteihin lisättiin toinen majuri (»sekundmajor») ja majuri sai siis tällöin nimen ensimmäinen majuri (»premiermajor»). Kumpikin näistä oli komppaniansa (»stabskompani») päällikkö, mutta vain everstin, everstiluutnantin ja premierimajurin komppania säilyttivät aina numeronsa rykmentissä. Täten siis sekundmajurin komppania ja muut toisinaan vaihtoivat vuoroaan (»tur») ja numeroansa. »Stabskapten», »stabslöjtnant» ja »stabsfänrik» on täten suomeksi »alikapteeni», »aliluutnantti», »alivänrikki» eikä suinkaan »esikuntakapteeni» j.n.e., kuten kirjallisuudessa usein näkee (vrt. esim teosta LIISA POPPIUS - YRJÖ RAEVUORI, Finnen suku: Tampereen Historiallisen Seuran julkaisuja II, Tampere 1934, jossa on runsaasti muitakin virhetulkintoja ja väärinymmärtämyksiä). Myös Venäjän vallan aikana »Stabskapten» = »alikapteeni» oli sotaväessämme tavallinen virka-arvo. Suomen rakuunarykmentissä (1889-1902) oli niinikään »stabsryttmästare = aliratsumestari».

[2] Suomen ruotujakoisten rykmenttien päälliköt n. v:sta 1625 on lueteltu teoksessa J. MANKELL, Anteckningar rörandefinska arméens och Finlands krigshistoria särskilt med avseende på krigen emellan Sverige och Ryssland åren 1788-1790 samt 1808-1809 I, Stockholm 1870, ss. 525-532. Luettelot eivät ole täydellisiä eivätkä virheettömiä. Porin rykmentin päälliköistä on oikaistu luettelo teoksessa ERIK LINDH, Kongliga Björneborgs regemente, Anteckningar om Satakunta knektars del i Sverige-Finlands krigshistoria: SSLS CCIV, Helsingfors 1928, s. 258. Aatelislipullisesta (»Adelsfanan») on korjattu päällikköluettelo RIDDERSTADin jäljempänä mainitussa teoksessa, ss. 417-419. Tästä ruotujakoisesta rykmentistä oli Suomessa vain 2. everstiluutnantin komppania. Suuren pohjansodan aikana asetettujen kolmikko-, viisikko- y.m. tilapäisten rykmenttien ja pataljoonain päälliköt käyvät ilmi LEIJONHUFVUDin ja HAMILTONin y.m. teoksista (ks. edemp.).

[3] (Vanhempi) Vuorirykmentti perustettiin (»projekterades») 1656, jolloin 27/6 Claes Fleming (s. 1617, k. 1669) tuli sen everstiksi. Roskilden rauhan (26/2 1658) jälkeen rykmentti »blef afdankat», mutta perustettiin uudelleen 24/8 1658, jolloin sen everstiksi tuli Liborius Mentzer. 1663 aatel. von Mentzer (s. 1598, k. 1671). Tanskan kanssa tehdyn uuden Kööpenhaminan rauhan (27/5 1660)jälkeen Vuorirykmentti jälleen »blef dimitterat och förlåfwat». Se perustettiin vielä kerran 3/9 1674 (eversti 3/9 1674-30/4 1691 Reinhold [Modeus, aatel. 1663], Mcdée, [s. 1629, k. 1691]), sai kohta nimen »Drottningens [Ulrika Eleonora d.ä:s] livregemente till fot» ja 1693 nimen » [gamla] Malmöska regementet», kun se garnisoitiin Malmöhön. Stralsundin antautuessa 12/12 1712 suurin osa sinne garnisoitua rykmenttiä joutui vangiksi ja sen jäännös liitettiin 1719 nuorempaan Vuorirykmenttiin. Vrt. RIDDERSTAD, j.m.t., ss. 420-421, jossa myös luettelo päälliköistä 1674-1719.

[4] RIDDERSTAD, e,m.t., s. 420: 31/1 1739.

[5] Joutui venäläisten vangiksi Lappeenrannan taistelussa 23/8 1741. - ELGENSTIERNA, e.m.t, VIII, s. 787: 9/5 1739.

[6] RIDDERSTAD, e.m.t., s. 420: 6/4 1749.

[7] RIDDERSTAD, e.m.t., 420: 15/2 1762.

[8] ELGENSTIERNA, e.m.t. I, s. 409: /4 1762, 22/11 1772. - RIDDERSTAD, e.m.t., s. 420 26/4 1762.

[9] RIDDERSTAD e.m.t. s. 420: l/7 1773.

[10] ELGENSTIERNA, e.m.t. VII, s. 323: 5/5 1777!

[11] ELGENSTIERNA, e.m.t. VII, s. 488: »överstelöjtnant vid bergsregementet 1777 28/8, överste för bergsregementet 1788 22/7».

[12] Landskronan garnisoniseurakunnan *- ja †-luettelot 1775-1897 sekä ∞-luettelot 1775-1895 säilytetään Lundin maakunta-arkistossa (»Genos» 1939, s. 66).

[13] RIDDERSTAD, e.m.t., s. 425: 1762!, 4/6 1771.

[14] RIDDERSTAD, e.m.t., s. 425: 18/6 1759;samoin ELGENSTIERNA, e.m.t. IV,s. 781.

[15] RIDDERSTAD. e.m.t., s. 425: 26/3 1763.

[16] RIDDERSTAD, e.m.t., s. 425: 9/6 1763. - ELGENSTIERNA, e.m.t. VI, s. 144: 6/7 1762!

[17] Roos, e.m.t., s. 11, ei tunne vapaaherra Leijonhufvudia rykmentin päällikkönä.

[18] Henkirykmenttiprikaati johti alkunsa 1620-luvulta,jolloin Upplandin, Västmanlandin, Närken ja Värmlandin ratsumiehet (»ryttare») yhdistettiin yhdeksi rykmentiksi, jonka järjestely vakiintui v:sta 1636 ja jota kutsuttiin »Upplands ryttare» l. »Upplands regemente». Sai 1667 nimen »Livregementet till häst» (»Konungens livregemente», »Livregementet») ja muodostui ruotujakoiseksi 1687 käsittäen 12 komppaniaa, myöhemmin eskadroonaa. Nimi muutettiin 1791 kuulumaan »Livregementsbrigaden», joka jakaantui 3:een osaan (»kårer»): 1) »Livregementsbrigadens kyrassiärkår», v:sta 1815 »Livregementets dragonkår» ja v:sta 1893 »Livregementet dragoner», mutta v:n 1925 puolustuspäätöksellä se ja »Livgardet till häst» yhdistettiin 1928, jolloin muodostui »Livregementet till häst»; 2) »Livregementsbrigadens lätta infanteribataljon», v:sta 1808 »Livregementsbrigadens grenadjärkår», v:sta 1815 »Livregementets grenadjärkår», v:sta 1893 yhdessä Närken rykmentin kanssa »Livregementet till fot» ja v:sta 1904 »Livregementets grenadjärer»; 3) »Livregementsbrigadens lätta dragonkår», v:sta 1796 »Livregementets husarkår», v:sta 1893 »Livregementets husarer».

[19] Samoin Svean henkikaarti (»Svea livgarde»; eri niminen 1526-1655, jolloin »Gula regementet», aluksi »Hovregementet», sai uudestijärjestelyssä nimen »Livgardet till häst och fot» sekä samasta syystä 1700 nimen »Livgardet» tai »Livgardet till fot», jonka jälkeen nimeksi tuli 1791 »Första livgardet» sekä 1792 »Svea livgarde»), lakkasi myös 12/10 1808 olemasta kaartina ja kutsuttiin päällikkönsä eversti vapaaherra Carl Johan Fleetwoodin (s. 1770, k. 1836) mukaan Fleetwoodin rykmentiksi. Vallankumouksen jälkeen sekin sai 9/4 1809 takaisin Svean henkikaartin nimen. *-, ∞-, †-luettelot 1694-1927 säilytetään Tukholman kaupunginarkistossa (»Genos» 1939, s. 67). - Kirjallisuutta: W. RIDDERSTAD, Tvenne härledningskedjor. Bidrag till kungl. Svea Lifgardes historia. Studie, Stockholm 1899. - WILHELM RIDDERSTAD, »Gula Gardet» 1526-1903. Bidrag till Kongl. Svea Livgardes personalhistoria, Stockholm 1903. - Historiska upplysningar om Kongl. Svea lifgardet, Stockholm 1906. - C. BENNEDICH, Ur det gamla gardets öden, Stockholm 1926. - C. SILFVERSTOLPE, Kungl. Svea livgardes fyrahundraårsjubileum, Stockholm 1927. - B. C:SON BARKMAN, Kungl. Svea Livgardes historia I, Stockholm 1937.

Kolmas kaarti »Livgardet till häst» johti alkunsa Uudellamaalla 20/2 770 värvättäviksi määrätyistä kevyistä rakuunoista asetettavasta, kenraalimajuri vapaaherra Jakob Magnus Sprengtportenin järjestämästä joukosta »Lätta dragoner» l. »Finska lätta dragonkåren»), josta suurin osa 18/9 1772 sai käskyn siirtyä Tukholmaan ja sai nimen »Lätta dragonerna av livgardet». Kun sen miehistöluku oli lisätty ja kokonaisuudessaan sijoitettu Tukholmaan, annettiin sille 25/3 1793 nimi »Kongl. Maj:ts Livhusarregemente», mutta se sai 1797 takaisin entisen nimensä »Lätta dragonerna» l. »Kongl. Maj:ts Livdragonkår», joka nimi 6/6 1806 vaihdettiin kuulumaan »Konungens Livgarde till häst». Rykmentti yhdistettiin 1928 »Livregementets dragoner» joukkoon, jolloin muodostui »Livregementet till häst». Vrt. RIDDERSTAD, e.m.t., s. 424.

*-ja †-luettelot 1793-1927 ja ∞-luettelot 1792-1927 säilytetään niinikään Tukholman kaupunginarkistossa (»Genos» 1939, s. 67). - Kirjallisuutta: C. M. BJÖRNSTJERNA, Anteckningar om konungens lif-garde till häst, Stockholm 1873. - Vrt. myös C. A. G. BRAUNERHJELM, Kungl. Lifregementets till häst historia. Utarbetad efter samlingar af O. M. F. Björnstjerna och C. A. Klingspor I-VI, Uppsala 1912-1922.

[20] RIDDERSTAD, e.m.t. s. 424: 4/12 1730.

[21] RIDDERSTAD, e,m,t, s. 424: 15/12 1730, 1747.

[22] ELGENSTIERNA, e.m.t. I, s. 4(9: »överste i armén 1747 10/12; förde sedan befälet över regementet i 13 år».

[23] RIDDERSTAD, e.m.t, s. 424; 31/5 1801.

[24] RIDDERSTAD, e.m.t., s. 425: 1737.

[25] RIDDERSTAD, e.m.t. s. 425: 4/6 1756.

[26] RIDDERSTAD, e.m.t. s. 425: 14/12 1764!

[27] ELGENSTIERNA, e.m.t. I, s. 412: 23/9 1772

[28] RIDDERSTAD, e.m.t,, s. 425: 29/12 1811.

[29] ELGENSTIERNA, e.m.t. VII, s. 442: »överste för Löwenfelsska värvade infanteriregementet i Stralsund 1763 14/11, chef för ett värvat reg. 1792 15/5». Uusi nimitys johtunee siitä, että 1788-1790 sodan jälkeen oli tarkoitus yhdistää Sprengtportenin ja Kuninkaan oma värvätty rykmentti, joka kuitenkin toteutui vasta 1798.

[30] RIDDERSTAD, e.m.t., s. 426: 9/7 1760.

[31] RIDDERSTAD, e.m.t., s.426: 11/6 1765.

[32] ELGENSTIERNA, e.m.t. I, s. 248: »chef för det nybildade reg:t 'Upplands och Västgöta femmännings tillsammanstötte och nuvarande Stralsundska garnisonsregemente' 1720 21/12».

[33] ELGENSTIERNA, e.m.t. VIII, s. 355: »överste för garnisonsreg:t i Stralsund 1721 14/11».

[34] RIDDERSTAD, e.m.t., s. 431: 27/9 1748.

[35] ELGENSTIERNA, e.m.t. VI, s. 109: 14/6 1784.

[36] RIDDERSTAD, e.m.t., s.428: 19/12 1757.

[37] RIDDERSTAD, e.m.t., s. 428: 6/7 1801.

SSV 28(1944), s. 5-22

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Hakemisto Vuosikirjaan 28 | Vuosikertahakemisto