GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Tietoja erikoislaatuisista seurakunnista ynnä vastaavista historia- ja rippikirjoista.

Osmo Durchman

Lisäys III.
(Ajalta ennen sodan syttymistä 30/11 1939).

Nyttemmin on eri kirkonarkistoista tavattu eräistä lakkautetuista seurakunnista tähän saakka tuntemattomia asiakirjoja, joista kokonaan uusia seurakuntia 7: Enonkosken saksalainen seurakunta, Helsingin virolainen P. Paavalin seurakunta, Jokioisten tehdas, Nötö, Perä, Salmi - Suojärvi - Suistamo - Korpiselkä, Savukoski. Täten tunnetaan nyttemmin kirjoja 60 [63] lakkautetusta (evank. luterilaisesta erikoislaatuisesta) seurakunnasta. Lisäksi selostetaan eräitä nykyisten seurakuntien lakkautettuja edeltäjiä ja sellaisiakin seurakuntia, jotka eivät ole päässeet itsenäisesti toimimaan (*).

Anskuu (Antskog bruk, Pohjassa, tehdas per. n. 1630, tehdasseurak., kirkko rak. 1666, yhteinen saarnaaja Mustion kanssa 1658-1673, oma saarnaaja 1673-1778, jolloin kirkko siirrettiin Kosken tehtaalle) ja Fiskari (Fiskars, myös Pohjassa, tehdas sai priv. 1649, yhteinen saarnaaja Anskuun kanssa). Olettamus, että ruukinseurakunnalla on ollut omat kirkonkirjat, saa vahvistuksen ruukinsaarnaajan (Conc. of. ferr. in Antskog et Fischeirs) Eric. Joh. Blomin kertomuksesta tuomiokapitulille 11/4 1753, jossa hän vaadittuna tiedoituksena m. m. kertoo: »Olyckliga öden, som denna Bruks kyrka öfvergått, äro icke så många, utan allenast att under förra ryska tiden, då hon blef af Ryssarne plundrat, kyrkoböckerne bortröfvade, och den öfrige af Brukspatron Pett. Thorwoest qvarlemnade kyrkoskrud, med dess pengar borttagit. Gamle Documenter finnes här ej flere, utan en gammal handbok af 1668, af hvilken de sig då förtiden betjent hafva. Ifrån förra Ryska tiden finner man ingen redighet om föddas och dödas upptecknande, intill år 1735 då en ny kyrkobok först af Bruks predikanten Carl Barck blifvit upprättadt. Döde ifrån den tiden till Tabell verkets upprättande äro 81 själar, men i hvad sjukdom de blifvit döde, vet jag icke. De föddes antal ifrån nu till samma tid är 103 själar, som blifvit döpte». Ks. J. E. Wefvar, Fornlemningar i Raseborgs vestra härad, förtecknade av. (Suomen Muinaismuisto-yhtiön Aikakauskirja IV). Helsinki 1879, s. 63. Arkisto lienee tuhoutunut Pohjan pappilan palossa 28/10 1794, mutta on myös voinut tulla siirretyksi Kosken tehtaalle, jonka säilyneet rippikirjat kuitenkin alkavat vasta 1802, historiakirjat 1810.

Enonkosken saksalainen seurakunta. (Kauppahuone Tihanovin pojat sai 6/5 1859 luvan palkata lastenopettajan ja saarnaajan Kangassaaren lasitehtaalle, per. kauppaneuvos Mihail Tihanov 1858, lopetti toimintansa 1903; yhteinen saarnaaja Enonkosken kanssa; kirkko- ja pappilarakennus paloi 24/7 1884): Enonkoski. Jälj. S 1858-1886.

* Grönvik. Lasitehdas perustettiin 1812, toiminta lopetettiin 1908. Saarnaaja määrättiin 16/10 1841, mutta asia raukesi. Vrt. Lisäys II.

Hamiltonin l. H. K. M. Leskikuningattaren rykmentti. Rippikirja 1798 -1808 säilytetään Helsingin eteläisen ruotsalaisen seurakunnan kirkonarkistossa.

Helsingin virolainen P. Paavalin seurakunta (per. 23/10 1912, toimi vapaussotaan saakka 1918; kirkkoherra [pastori]: August Nigol, murh. Itä-Venäjällä /7 1918)  [1]: Helsingin Kallion seurakunta. S 1911-1918, vierasseurak. 1916-1918, V 1912-1918, K 1914-1918, Seurakuntaan muuttaneet 1914-1920, seurakunnasta 1915-1921, Kuulutetut 1912-1918, R 1911- (niihin tehdään vielä silloin tällöin merkintöjä).

Henkivartioväen 3, Suomen, tarkkampujapataljoona. Sen alku 3, Suomen jääkärirykmentti [Viipurin rykmentti] ei historiakirjoissa ensi vuosinaan käsitä Suomalaisen henkivartiorykmentin Pyhän Konstantinin seurakuntaa, vaan H.K.M. I, Suomen rykmentin, joka alunperin oli perustettu Viaporin ja Svartholman sotilaista, jotka jo 1808 olivat ilmoittautuneet halukkaiksi siirtymään Venäjän palvelukseen ehdolla, ettei heitä paraikaa käydyn sodan aikana käytettäisi Ruotsia vastaan  [2]. Rykmentti hajoitettiin suurimmalta osalta jo v. 1812 alussa.

Ilmee. Paitsi rippikirjoja 1762-1773, 1783-1799 on myös vihittyjen luettelo (oik. tilejä) 1848-1884, kuolleitten luettelo 1847-1886 sekä kirkon tilit 1748-1793, kaikki jäljennetty. Alkuperäiset säilytetään Hiitolan seurakunnan talletuksena Viipurin maakunta-arkistossa. - Oma saarnaaja oli 1677-1705, mutta kirjoja ei ole säilynyt tältä ajalta.

Inari. Kun. maj. määräsi papin 16/2 1648, jollainen oli 1648-1660, 1669-1675; Kemijärven kappalainen hoiti papilliset tehtävät 1660-1669. Kirjoja ei ole tältä ajalta säilynyt. Liitettiin 1675 Kuusamoon, josta eroitettiin 26/6 1747 Utsjoen kappeliksi, mutta historiakirjat alkavat 1731.

Jokioisten tehdas (oma saarnaaja 1805-1821): Jokioinen. Rippikirjat 1806-1826 ja (»Jokioisten ruotsalainen seurakunta») 1828-1836. Jälj. S, V, K 1806-1836, M 1806-1818.

Jormasjärvi.* Määrätty Sotkamosta kirkkoherrakunnaksi 11/5 1897, mutta peruutettiin 19/3 1908.

Juankosken ruukki (Strömsdals bruk, Nilsiässä, tehdas per. ja sai priv. 1746, oma saarnaaja 1758-1763, 1789-1795, 1799-1802, 1804-1805). Nyttemmin on todettu, että ruukinseurakunnasta on hajamerkintöjä Nilsiän historiakirjoissa jotapaitsi Kuopion historiakirjoissa on erillisinä kuolleitten luetteloita 1805-1806, 1808, 1812, 1814-1815, 1817-1818 ja 1820.

* Karhujoki. Määrätty Perniöstä kirkkoherrakunnaksi 11/3 1926 ja sille Yliskylän kirkko, mutta peruutettiin 22/11 1928.

Karjalan jääkärijoukko. Tämä värvätty joukko toimi 1788-1808. Kirkonkirjoista ei ole tietoja. Vrt. A. S. Kilpeläinen, Etuvartio. Maanpuolustuksen kehityksestä ja vaiheista Pohjoiskarjalassa Ruotsin vallan aikana I. Porvoo 1925, ss. 119 seur.; II, Porvoo 1926, ss. 203 seur.

Kodisjoki. Toimii edelleen kuntana. V. 1813 varhaisemmat historiakirjat sisältyvät Laitilan vastaaviin.

Korpholm. Hospitaalikirkko tuhottiin isonvihan aikana. (Helmer Tegengren, Kronoby sockens historia. Vasa 1943, s. 475).

Kosken ruukki. Perniössä säilytetään lisäksi muuttaneitten luettelot 1825-1851.

* Kuokkala. Määrätty Kivennavasta kirkkoherrakunnaksi 21/5 1913, mutta peruutettiin 27/9 1923.

* Lassila. Per. rukoushuonekuntana Noormarkkuun 1850. Määrätty kirkkoherrakunnaksi 1/9 1922, mutta peruutettiin 12/7 1928; rukoushuonekuntanakin lakkautettu 19/3 1936.

Leppälahti. Ruskealan kirkonarkistossa säilytetään rippikirjat 1792-1861, lastenkirjat (1788) 1820-1861.

Nötö (ei milloinkaan omaa pappia): Nauvo. Jälj. ktr 1700-1804 (joista S 1746-1804, V 1746-1803, K 1700-1792).

Perä (Loimaaseen v:sta 1815 kuulunut rukoushuonekunta, josta 1913, lopullisesti 1916, muodostui Mellilä): Mellilä. Jälj. ktr 1834-1913 [1915].

Raasepori. Keskiajalta uuden ajan alkuun Karjaaseen kuulunut kappeli, jolla oli oma saarnaaja l. linnanherran kappalainen. Näistä tunnetaan vain kaksi: Peder, main. 1513, ja Anders, main. 1558. Kirkollista kirjanpitoa tuskin on ollut  [3] .

Salmi. Oli kirkkoherrakuntana 1639-n. 1702; neljä kirkkoherraa (v:een 1690) tunnetaan. Kirkko, arvatenkin luterilaisen seurakunnan, poltettiin venäläisten 2/3 1702 ensimmäisen kerran hyökätessä  [4]. Kirjoja ei ole tältä ajalta säilynyt. Uusi Salmin seurakunta muodostui (1885) 1907: historiakirjat alkavat 1906.

Salmi - Suojärvi - Suistamo - Korpiselkä. (Keis. Maj. päätöksellä 15/3 1851 asetettiin erityinen matkustava saarnaaja Salmin, Suojärven, Suistamon ja Korpiselän alueilla asuvien evankelis-luterilaisten sielunhoitoa varten, joka toimi lakkautettiin Keis. Maj. päätöksellä 16/11 1885, jolloin Soanlahti erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi - siihen kuuluvat edelleen Suistamon luterilaiset -, mikä toteutui 1888, jolloin Soanlahti sai vt. kirkkoherran): Soanlahti. Rippikirjat ja lastenkirjat 1852-1887. Jälj. S 1852-1887, V 1867-1884, K 1852-1887.

* Salokunta. Määrätty Karkusta kirkkoherrakunnaksi 17/11 1910, mutta peruutettiin 20/10 1938.

Savukoski (eroitettiin Sodankylästä 21/11 1916, mutta yhdistettiin Pelkosenniemeen 4/12 1930, alkaen 1/1 1931; toimii edelleen kuntana; väliajansaarnaajat, koko ajan yhteiset Pelkosenniemen kanssa: Uuno Ilmari Hietalahti 1917-1925, Arvi Immanuel Merikallio 1925-1929, Lauri Iisakki Koukkari 1929-1930). Pelkosenniemi. Rippikirjat 1917-1930, Syntyneet, Vihityt, Kuolleet 1917-1930, Vierasseurakuntalaiset syntyneet 1920-1930, Muuttaneet 1917-1930, Kuulutetut 1917-1930.

Skarpans. Merkinnät syntyneistä, vihityistä ja kuolleista ovat Sundin historiakirjoissa.

Teijo. Perniössä säilytetään lisäksi muuttaneitten luettelot 1806-1821, 1842-1869.

Turun P. Yrjänän hospitaali (1350-luvulta, P. Yrjänän kirkko n. 1355-n. 1630, P. Mikaelin kirkko 1654-1782, oma pastori l. saarnaaja, main. v:sta 1523 n. v:een 1770). Olettamus, että hospitaaliseurakunnalla on ollut omat kirkonkirjat, saa vahvistuksen seuraavasta vapaaherra Tor Carpelanin tiedonannosta. Köydenpunoja Johan Julinille 1764 annettu »Bördebref af Borgmästare och Råd i sjö- och stapelstaden Åbo» mainitsee tämän syntyneen 31. 8. 1739 »jämlikt ett verificeradt utdrag ur härvarande stadshospitaIsförsamlings kyrkobok». Johan Julinia ei tavata Turun ruotsalaisen eikä suomalaisen seurakunnan syntyneitten luetteloissa. Edellisen kuolleitten luettelojen mukaan äiti Kristina Gummerus haudattiin 12. 4. 1759. Tällöin ei tämän kohdalta kuolinpäivää ole merkitty, kuten muista (isä hospitaalin saarnaaja Johan Julin sensijaan on Turun suomalaisen seurakunnan kuolleitten luettelojen mukaan kuollut 29. 8. 1762). Vrt. Osmo Durchman, Turun vanhemmat rippikirjat, »Genos» 1935, ss. 172-173, alaviite 3. Arkisto lienee tuhoutunut Turun palossa 4/9 1827.

Turun linnaseurakunta. Turun maakunta-arkistossa säilytetään sinne lääninvankilasta siirrettyinä historiakirjat: syntyneet 1803-1820, vankilan 1825-1881, vihityt 1803-1819, kuolleet 1803-1820, vankilan 1825-1875, vankilan vierasseurakuntalaisten syntyneet ja vihityt 1861-1871, jotka luettelot nyttemmin on jäljennetty. Huomautettakoon, että O. I. Collianderin Paimenmuistossa I, p. 730, oleva ilmoitus, että Turun kehruuhuoneen kirkonkirjat käsittävät vuodet 1786-1882, tarkoittaa ilmeisesti juuri linnaseurakunnan ja vankilan historiakirjoja 1786-1881. Vrt. »Genos» 1932, s. 95, alaviite 2.

* Vaskio. Aluksi Marttilan rukoushuonekunta n. 1778, sitten Halikon. Määrätty kirkkoherrakunnaksi 10/10 1929, mutta peruutettiin 2/4 1936.

Viaporin garnisoni- l. linnaseurakunta. Rippikirja (linnoitusjoukkojen sekä linnoitus- ja tullivirkamiesten) 1796-1808 säilytetään Helsingin eteläisen ruotsalaisen seurakunnan kirkonarkistossa.

Yliskylä. V. 1806 varhaisemmat historiakirjat sisältyvät Perniön vastaaviin.

Roomalaiskatolinen kirkko.

Helsinki. Per. 1857 (tai 1856).

Terijoki. per. 1906.

Kirjallisuuteen lisättävä:

Antti Inkinen, Roomalaiskatolinen kirkko Suomessa ja sen oikeudellinen asema. (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja XV-XVIII, 1925-1928). Jyväskylä 1936, ss. 82-114.

Kreikkalaiskatolinen kirkko.

Venäjällä (kreikkalaiskatolisessa kirkossa) määrättiin syntyneitten-, vihittyjen- ja kuolleitten luettelojen pitäminen 1764  [5].

Hamina. »Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin» kirkko, tiilistä 1836, valmistui 1837.

Hämeenlinna. Tampereella on rippikirja n. 1907, vihittyjen luettelo 1916-1917, tilejä 1893-1918 (Viipurin maakunta-arkistossa).

Kotka. Kouvolassa oli sotilaskirkko, rak. 1913-1915, tiilistä. Vihittiin evank.-luterilaiseksi ja joutui Kouvolan 1921 perustetun evank.-luterilaisen seurakunnan kirkoksi sekä korjattiin 1924. - Loviisa. Tilejä 1864-1921 (Viipurin maakunta-arkistossa).

Kyyrölä. Sai oman papin 1765. Liitettiin kunnallisesti Muolaaseen 1934.

Lappeenranta. Sotilaskirkko, rak. 1912-1914, mutta jäi puolivalmiiksi. Lahjoitettiin kaupungin evank.-luterilaisen seurakunnan kirkoksi 1919 ja korjattiin nykyiseen asuun 1923-1924.

Mantsinsaari. Salmista ovat siihen siirtyneet rukoushuoneet: Lunkula »Taborilla Herran kirkastumisen», Uuksalonpään »Jumalan äidin syntymäpäivän» ja Uuksalonpään Niemelän »P. Nikolaoksen». Vrt. Salmi.

Petsamo. Trifonan »Pyhän Mikaelin» kirkko sijaitsee Nurmensätissä.

Pielisjärvi. Vuokon kylässä (nyk. Juuassa) sijainnut jumalanhuone (tsasovna) lienee poltettu sodassa 1656  [6].

Pitkäranta. »Jeesuksen Kristuksen taivaaseenastumisen» kirkko, puinen joka rak. 1895-1897, korjattiin 1932.

Salmi. »P. Nikolaoksen Lyykian Myyran Arkkipiispan» pääkirkko, tiilistä, 1815-1824, uusittiin 1935. Vrt. Mantsinsaari (yllä).

Savonlinna-Kuopio. Savonlinnan »Pyh. Profeetta Sakariaan ja Vanhurskaan Elisabetin» kirkko, puinen 1845, vihittiin 1846.

Sortavala. Kreikkalaiskatolisen pappisseminaarin kirkko valmistui 1931, jolloin aikaisempi kappeli tähän tarkoitukseen korjattiin.

Suistamo. »Pyhän Nikolaoksen» kirkko, puinen, rak. 1840, valm. 1844. Vanha P. Nikolauksen kirkko paloi 20/6 1871. Siinä tuhoutui joukko vanhoja arvokkaita seurakunnan kirjoja. (M. Rajamo, Suistamon seurakunnan historia, Kuopio 1944, s. 64).

Tiurula. Sijaitsee v:sta 1934 Kurkijoella. Kurkijoelle rak. »Neitsyt Marian ilmestyksen» kirkko 1933, puinen.

Uusikirkko. Inon ja Kunttilan kirkkoja ei viime aikoina enää käytetty. Halilan »Suuriruhtinas Aleksander Nevskin» kirkko, tiilistä, 1893, valmistui 1896, muutettiin 1919 luterilaiseksi.

Viipuri. Ristimäen hautausmaalle rak. toinen kirkko 1936.

Kirjallisuuteen lisättävä:

Antti Inkinen, Vanhan Suomen kirkollisista oloista venäläisvallan alkuaikoina. (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja XXII, 1932). Helsinki 1934, ss. 198-206.

Antti Inkinen, Konevitsan luostarin vaiheista. (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja XIX-XX, 1929-1930). Helsinki 1936, ss. 91-100. Eevert Laine, Raivolan venäläisen kylähallinnon syntyminen. Kappale maamme oikeustaistelua. (Historiallinen Arkisto XLV). Helsinki 1939, ss. 515-551.

A. A. A. Laitinen, Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia. Sortavala 1938.

M. Rajamo, Suistamon seurakunnan historia. Kuopio 1944.

Ingwald Sourander, Salmin pitäjän vaiheita ja piirteitä Laatokan Karjalan historiasta. Porvoo 1937.

[A. H. Winter], Sen Karjalan osan kreikanuskoisista seurakunnista, joka on Ruotsin valtakuntaan kuuluva, historiallinen tutkielma. Suomentanut Iivar Ahava. Sortavala 1931.

Aunus.

Kirjallisuutta:

Martti Ruutu, Suomesta 1800-luvulla siirtyneet luterilaiset Aunuksessa. (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja XXV, 1935). Helsinki 1936, ss. 1-108.

Martti Ruutu, Lisiä Aunuksen luterilaisen seurakunnan syntyhistoriaan. (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja XXVI, 1936). Helsinki 1938, ss. 215-220.

Länsipohja.

R = rippikirjat, S = syntyneitten, V = vihittyjen, K = kuolleitten luettelot, T = tilikirjat. Suluissa ( ) on mainittu se vuosi, mihin sarjat päättyvät niistä kirjoista, jotka ovat talletetut Härnösandin maakunta-arkistoon. Ainoastaan harvoista seurakunnista ovat tilikirjat siirretyt maakunta-arkistoon, enimmät ovat siis edelleen asianomaisen kirkkoherranviraston hallussa, kuten luettelosta selviää.

Hietaniemi (Siitä osa Ylitorniota). R 1741-1746, 1783(-1838)-, S 1721(-1830)-, V 1741(-1861)-, K 1733-1861)-, T 1683-.

Jukkasjärvi (Enontekiön ent. emäpitäjä): R 1765(-1827)-, S 1792(-1842)-, V 1792(-1850)-, K 1792(-1850)-, T 1783-.

Karesuando (Enontekiö): R 1816(-1825)-, S 1813-, V 1813-, K 1813-, T 1814, 1875-.

Karl Gustav (Karunki): R 1784-(1837)-, S 1793(-1825)-, V 1798-1808, 1817(-1857)-, K 1762(-1815)-, T 1784-.

Nederkalix: R 1732(-1828)-, S 1656-1677, 1682(-1840)-, V 1656-1687, 1719(-1841)-, K 1656-1686, 1715-1759, 1761(-1844)-, T 1656 (-1753)-.

Nedertorneå (Alatornio): R 1818(-1835)-, S 1814(-1823)-, V 1814 (-1823)-, K 1814(-1824)-, T 1822-.

Pajala (siitä osa Muoniota): R 1761-1802, 1806(-1838)-, S 1743(-1831)-, V 1728-1758, 1762(-1781), 1831-, K 1728-1757, 1762 (-1831)-, T 1764(-1846)-

Överkalix: R 1730(-1834)-, S 1691-1700, 1709(-1844)-, V 1689 -1699, 1710(-1847)-, K 1689-1699, 1709(-1847)-, T 1640-1754, 1757-.

Övertorneå (Ylitornio): R 1781-1801, 1807(-1830)-, S 1718(-1818)-,V 1726-1783, 1802(-1818)-, K 1737(-1818)-, T 1777(-1824)-

Ruija.

Arkisto suluissa ( ) oleviin vuosiin säilytetään Trondheimin maakunta-arkistossa (Statsarkiv).

Kautokeino (Utsjoen ent. emäpitäjä, kuului Ruotsiin v:een 1747, 1751): R »Kommunikanter» 1775-1776, 1819(-1852)-, »Skriftemål» 1756, »Privat Skriftemål» 1756-1774, S 1723-1744, 1749--1776, 1805(-1842)-, V 1746-1775, 1805-1820, 1822(-1842)-, K 1746-1775, 1805(-1842)-, T (»Kirkestol») 1703-(1792)-.

Inkeri.

Pietari P. Katarinan ruotsalainen seurakunta: R 1826-1920, S 1733-1919, V 1733-1919, K 1733-1919, T 1767-(1920).

Pietari P. Marian suomalainen seurakunta: Sodan vuoksi ei vuosia voida ilmoittaa.

Kirjallisuuteen lisättävä:
Guy Topelius, Ur St. Marie församlings i St. Petersburg historia. (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja XXXIV, 1934). Helsinki 1936, ss. 102-112.

Viitteet

[1]   Hugo Godenhjelm, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja papiston matrikkeli. Tampere 1916, ss. 136, 76. - Hugo Godenhjelm, Suomen evankelis-luterilaisen papiston matrikkeli. Sortavala 1927, s. 300. - Seurakuntaa ei mainita Valtiokalenterissa.

[2]   Hans Hirn, Gustaf Fredric Stjernvall 1767-1815. En tidsskildring. (Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland CCXXII). Helsingfors 1931, s. 349.

[3]   Torsten Hartman, Raseborgs slotts historia. (Skrifter utgifna af Svenska Literatursällskapet i Finland XXXIII). Helsingfors 1896.

[4]   Ilmari Manninen, Lisiä Käkisalmen läänin historiaan ison vihan ensi vuosina. (Juhlajulkaisu E. G. Palménin 70-vuotispäiväksi). Porvoo 1919, s. 79.

[5]   Eduard Heydenreich, Handbuch der praktischen Genealogie II. Leipzig 1913, s. 33, alaviite 1.

[6]   Suomenmaa VIII. Kuopion lääni. Porvoo 1927, s. 357.


Genos 15(1944), s. 105-112

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1944 hakemisto | Vuosikertahakemisto