GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

MAJEWSKI-SUKU SUOMESSA

Suurlähettiläs KLAUS CASTRÉN, Helsinki

Tämän tutkimuksen kohteena on Varsovan kuvernementista lähtöisin olleen, keisarillisen Venäjän armeijassa pitkään palvelleen ja avioitumisensa myötä Suomeen kotiutuneen puolalaisen Wladislaus Majewskin (1828-73) ja hänen mieskantaisten jälkeläistensä vaiheet maassamme. Suvun varhaisemmat polvet Puolassa ovat asiakirjanäytöllisesti toistaiseksi tuntemattomat ja jäävät siis tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Suvun jäsenten perimätiedon mukaan kyseessä on puolalainen aatelissuku, joka luultavasti kuuluu sen ns. Staryko70_38_n.gif (836 bytes)-vaakunaklaaniin.[1] Maahamme jääneestä Majewski-suvun ensimmäisestä jäsenestä Wladislaus Majewskista tuli sotapalveluksesta vapauduttuaan ravintoloitsija Helsingissä. Ennen pitkää tämä alun perin katolinen suku osittain luterilaistui, suomenruotsalaistui ja paljolti myös turkulaistui.

Nyttemmin suku ei enää elä mieskantaisesti Suomessa, mutta kylläkin - nimensä Marshalliksi muuttaneena - hyvin harvalukuisena Australiassa. Naispuolisistakaan jäsenistä maassamme ei ole enää elossa kuin yksi tämän Majewski-suvun jäsenen kanssa avioitunut leski. Mutta naiskantaisesti suku elää edelleen lähinnä eräiden niin sanottujen sivistyssukujen jäsenten jälkeläisissä. Suvun epäilemättä tunnetuin jäsen on jatkosodassa sankarikuoleman kohdannut everstiluutnantti Karl Arnold Woldemar Majewski (1892- 1942), lempinimeltään "Mäski", joka saavutti laajalti mainetta kolmen sodan pelottomana soturina, erikoislaatuisena persoonallisuutena ja monien kaskujen kohteena.[2]

Venäjän alamaisten tiedot on tässä tutkimuksessa autonomian ajan osalta pyritty pääsääntöisesti ilmoittamaan sekä juliaanisen että gregoriaanisen ajanlaskun mukaan, jotta eri lähteissä esiintyvät poikkeavat päivämäärät eivät aiheuttaisi sekaannusta. Mikäli vain yksi päivämäärä on ilmoitettu, kyseessä on ilmeisesti poikkeuksetta gregoriaaninen päivämäärä.

Tutkimuksen tekoa on vaikeuttanut eri uskontokuntiin kuulumiset, vieläpä saman perheen lasten piirissä. Niinpä Suomessa vaikuttaneiden toisen ja kolmannen sukupolven kohdalla on selvyyden vuoksi - eri lähteissä on näet käytetty eri ajanlaskutapoja - katsottu aiheelliseksi myös maininta uskontokunnasta; kuolleiden kohdalla tämä on nykytilanteessa tiettävästi sallittuakin.

Suomessa elää nykyisin runsaan tusinan verran Itä-Preussista Saksasta lähtöisin olevia Majewski-suvun[3] jäseniä. Tämän suvun ensimmäinen jäsen saapui maahamme 1920-luvun alussa. Mitään yhteyttä esiteltävänä olevaan Majewski-sukuun ei tällä suvulla ainakaan toistaiseksi ole voitu todeta olevan. Samoin on laita niiden - niinikään runsaan tusinan - Majevski-nimeä kantavien henkilöiden, jotka ilmeisesti maahanmuuttajina ovat lähinnä Virosta viime vuosina siirtyneet Suomeen.

Majewski-suku Suomessa

sukutaulu

 

Taulu 1

I. Ludvig.

Poika:

II. Wladislaus Majewski[4] (kat.), s. Varsovan kuvernementissa 9.5.1828. Serazdan kaupungin alainen maaseutulainen (ven. poseljanin)[5] Varsovan kuvernementissä. Alokas Vologdan Varuskuntapataljoonassa 15.8./27.8.1848, josta siirrettiin sotamiehenä säädettyä 20-vuotista sotapalvelua suorittamaan Suomessa toimineisiin Suomenmaalaisiin[6] Linjapataljooniin 1.4./13.4.1850: 5. Pataljoonaan 15.7./27.4.1851 ja siitä muodostettuun 7. Pataljoonaan Porissa[7] 20.1./1.2.1855, 8. Pataljoonaan Porvoossa 26.3./7.4.1855 ylennettynä aliupseeriksi 1.1./13.1.1856, 10. Pataljoonaan 1.3./13.3.1861, poistettiin viimemainitun pataljoonan rullista määräämättömäksi ajaksi lomautettuna 10.7./22.7.1861, otettiin lomalta Helsingin Sotilassairaalan palvelukseen kirjuriksi 5.9./17.9.1861 ja lomautettiin siitä määräämättömäksi ajaksi 11.10./23.10.1864. Osallistui Itämaiseen eli Krimin sotaan Itämeren rannikkopuolustuksessa 1854 ja kuului Viaporin varuskuntaan englantilais-ranskalaisen laivaston pommittaessa sitä 1855. Mainitaan venäläisen kimnaasin opettajana.[8] Harjoitti ravintoloitsijatoimintaa ("buffetföreståndare") Arkadia-teatterissa Helsingissä 1869-71. Sai perheineen Suomen kansalaisoikeudet Hänen Keisarillisen Majesteettinsa päätöksellä 1.11.1870.[9] Anoi Helsingin maistraatilta ravintolanpito-oikeutta 31.5.1871,[10] jonka anomuksen maistraatti hylkäsi 24.6.1871,[11] mutta jonka päätöksen Keisarillisen Senaatin Talousosasto asianomaisen tekemän valituksen seurauksena kumosi myöntäen hänelle luvan ravintolatoiminnan harjoittamiseen Helsingissä 15.3.1872.[12] Vuokrasi ylioppilas F. L. Litoniuksen kanssa 9.7.1871 tekemällään sopimuksella eliniäkseen Villa Bergiin "eli" sen osaan Villa Jonasbergiin kuuluvalta tontilta Villa Rotundan Töölössä Helsingissä ilmeisesti ravintolatoimintaansa varten.[13] Pronssinen muistomitali 1853-56 sodasta Andreaksen ritarikunnan nauhassa, 10 vuoden nuhteettoman palveluksen kunniamerkki liinanauhassa. K. Helsingissä 18.6./30.6.1873. - Puoliso Helsingissä 11.11./23.11.1856 sitt. ravintoloitsija ("restauratris") Johanna Mikaelintytär (Andstén)[14] (lut.), s. Vanajassa 10.8.1823, k. Helsingissä 22.9.1897, vht eläkemies ("sytningsman") Vanajan Idänpään kylässä Mikael Adaminpoika Aliäijälä ja Beata (Elisabet) Tuomaantytär.

III. Lapsia (syntyneet Helsingissä):[15]

Alexander Stanislaus, s. 11.1./23.1.1858, kapteeni, k. 1913. Taulu 2.

Konstantin (Kostja) (kat., myöh. lut.), s. 7.2./19.2.1861. Venäläiseen Aleksanterin poikakymnaasiin Helsingissä 20.8.1872. Vapaaehtoinen 23. Divisioonaan kuuluneessa 89. Belomorskin Jalkaväkirykmentissä Tallinnassa 20.12.1877. Valtionrautateiden harjoittelija Nurmen rautatieasemalla 1.5.1880, Uudenkirkon rautatieaseman sähköttäjä 1.6.1881, Mustamäen rautatieaseman kirjanpitäjä ja sähköttäjä 1.6.1882, Nurmen rautatieaseman kirjanpitäjä ja sähköttäjä 1.6.1883, Valkeasaaren (Inkerinmaalla) rautatieaseman sähköttäjä ja lipunmyyjä 1.12.1883, sen 2. kirjanpitäjä 1.3.1886 ja 1. kirjanpitäjä 1.4.1893, Pietarin eli ns. Suomen rautatieaseman 1. kirjanpitäjä 16.5.1894, Levašovon (Inkerinmaalla) asemapäällikkö 1.6.1900, Valkeasaaren asemapäällikkö 1.9.1911. Suosiolahjamitali päällekirjoituksella "ihmishengen pelastamisesta" (1905), St. 3 (1911). K. Valkeasaaressa 15.10.1912. - Puoliso Ludmila N. N. (tämän 2. aviossa) "Venäjältä", k. luult. Pietarissa 1917/1918. Avioliitto oli lapseton.

Julian (kat.), s. 22.6./4.7.1863, k. Helsingissä 5.5./17.5.1869.

Elise Leokadie (lut.), s. 17.5./29.5.1865, k. Heinolassa 3.8.1906. - Puoliso Helsingissä 3.9.1888 Heinolan postikonttorin konttorikirjuri, sitt. Helsingin postikonttorin hoitaja, kamarineuvos Theodor Gottlieb Gestrin (tämän 1. aviossa), s. Elimäellä 27.4.1868, k. Helsingissä 5.1.1937.

Stanislaus Michael (lut.), s. 22.8./3.9.1868, k. Helsingissä 5.2./17.2.1870.

valokuva1

Alexander (1858-1913), Johanna (1823-97), Wladislaus (1828-73), ja Adelaide (1852-1937) Majewski noin 1865

Taulu 2.

III. Alexander Stanislaus (Saša) Majewski (kat.) (Wladislauksen poika, taulu 1), s. Helsingissä 11.1/23.1.1858. Suoritti koulunkäyntinsä venäläisessä Aleksanterin poikakymnaasissa Helsingissä. Vapaaehtoinen 23. Jalkaväkidivisioonaan kuuluneessa 90. Onegan Jalkaväkirykmentissä Tallinnassa kesäk. 1877. Helsingin Jalkaväkijunkkarikouluun 31.8./12.9.1877, jossa ylennetty aliupseeriksi 18.2./2.3.1878 ja jonka I kategorian kurssin käytyään siirretty takaisin em. Onegan Jalkaväkirykmenttiin 9.4./21.4.1878. Palveli tässä rykmentissä aluksi nuor. upseerina 1878-84, josta ajasta 2. pataljoonan adjutanttina 1880-82 ja myöhemmin 2. komppanian päällikkönä 1884-99. Asetettiin Suomen Sotaväen reservin pysyvään kaaderiin 16.5./28.5.1899. Suomen 2. Turun Tarkk´ampujapataljoonan reservipiirin 6. reservikomppanian (Uusikaupunki) päällikkö 19.5./31.5.1899. Suomen Sotaväen hajottamisen yhteydessä lakkautuspalkalle 30.1./12.2.1902. Muutti perheineen Uudestakaupungista Turkuun 1904. Porte-épée junkkari 9.4./21.4.1878, aliluutnantti 14.7./26.7.1879, luutnantti 19.4./1.5.1881, alikapteeni 1.8./13.8.1887, kapteeni 1.8./13.8.1895, everstiluutnantti(?)[16]. St. 3 (1890), A 3 (1896), Aleksanteri III:n hallituskauden hop. mm. (1896), Yleisen väestölaskennan 1897 prons. mit. valtakunnanvärien nauhassa. K. Viipurissa 22.6./5.7.1913. - Puoliso Helsingissä 30.9./12.10.1883 (kat.) ja Turussa 7.10./19.10.1883 (lut.) Olga Irene Wilhelmina Hellman (lut.), s. Turussa 31.7.1862, k. siellä 4.12.1936, vht kauppalaivankapteeni Gustaf Ferdinand Hellman ja Carolina Wilhelmina Holmström.

IV. Lapsia (luterilaisia):

Signe Irene, s. Tallinnassa 19.9./1.10.1884. Kävi Svenska Fruntimmerskolan Turussa 1896-1903. Valtionrautateiden harjoittelija 1.10.1903, sähköttäjän tutkinto 27.3.1904, toimi myöh. Turun itäisellä rautatieasemalla. K. Turussa 15.8.1932. - Puoliso Turussa 11.12.1909 ylioppilas, Turun rautatieaseman 1. kirjanpitäjä, sitt. sen itäisen rautatieaseman asemapäällikkö Bruno Konstantin Hjelt, s. Vaasassa 15.5.1870, k. Turussa 7.12.1941.

Elias Harald Stanislaus, s. Tallinnassa 5.4./17.4.1886, toimitusjohtaja, k. 1939. Taulu 3.

Elise Emerentia (Lisan), s. Tallinnassa 16.1./28.1.1888. Kävi Svenska Fruntimmerskolan Turussa 1898-1903 ja Handelsinstitutet i Åbon. Turun kaupunginvaltuusmiesten kanslian kanslia-apulainen 1906-30, kaupunginhallituksen kanslian kanslisti 1930-51. K. Turussa 4.3.1952. - Naimaton.

Gunnar Adolf Alexander, s. Turussa 11.6./23.6.1889. Kävi Uudenkaupungin Yhteislyseota 1900-01 ja Svenska Reallyceum i Åbon II-VI luokat 1901-06. K. Turussa 4.8.1906.

Dagmar Maria, s. Turussa 10.8./22.8.1890. Kävi Uudenkaupungin Yhteislyseota 1900-01 ja Svenska Fruntimmerskolan Turussa 1901-06. Ylioppilas Åbo Svenska Samskolasta 1910. K. Turussa 12.9.1931. - Puoliso Turussa 21.8.1912 insinööri, sitt. Pås- och Kuvertfabriken i Åbo Ab:n toimitusjohtaja Wilhelm Theodor Nylund (tämän 1. aviossa), s. Turussa 26.4.1888, k. siellä 2.3.1959.

Karl Arnold Woldemar, s. Tallinnassa 29.11./11.12.1892. Ylioppilas (Åbo Avdelningen)[17] Svenska Reallyceum i Åbosta 1915. Toimi tämän jälkeen liikealalla Pietarissa. Osallistui vapaussotaan vapaaehtoisena Karjalan Armeijakunnan 1. Rykmenttiin kuuluneessa ns. Elfvengrenin ratsuväessä ratsumiehenä 6.2. ja I joukkueen johtajana 16.2. lukien sekä eskadroonanpäällikkönä 28.4.-1.5.1918 ottaen osaa Valkjärven, Suontaan, Tarpilan, Kahkaalan, Raudun, Lipolan, Kauksamon, Kivennavan, Terijoen, Inon, Kaislahden ja Viipurin taisteluihin kunnostautuen erityisesti Raudun valloituksessa. Karjalan Divisioonan Ratsuväen Päällystökurssi Joensuussa 27.5.-13.7.1918. Nuor. upseeri Karjalan Ratsujääkärirykmentissä (sitt. Karjalan Ratsujääkärirykmentti n:o 3, myöh. Karjalan Ratsurykmentti ja v:sta 1919 Hämeen Ratsurykmentti) Lappeenrannassa, Kuopiossa, Hämeenlinnassa ja uudestaan Lappeenrannassa 1.8.1918-6.10.1926; komennettiin heimosotien aikana rajalla olevien ratsumiesten päälliköksi Itä-Karjalaan 31.8.-28.11.1920. Harjoituseskadroonan päällystökurssi Helsingissä 12.2.-24.5.1919. Kadettikoulun Aktiiviupseerikurssi Helsingissä 1.4.-1.7.1920. Hämeen Ratsurykmentin 3. Eskadroonan v. t. päällikkö Lappeenrannassa 23.10.1926-17.7.1928, päällikkö 18.7.1928-10.10.1939; kävi 15.4.-17.8.1929 välisenä aikana Taistelukoulun Komppanianpäällikkökurssi 5:n Viipurissa. Kevyt Osasto 12:n Eskadroonan päällikkö 10.10.1939. Jalkaväkirykmentti 34:n I Pataljoonan komentajan sijainen 16.1.-28.2.1940 ja uudelleen 13.3.-19.3.1940. Osallistui talvisotaan Laatokan koillispuolella aluksi Kevyt Osasto 12:n Eskadroonan päällikkönä, sitten Kevyt Osasto 12:n Eskadroonasta ja Jalkaväkirykmentti 34:n 5. komppaniasta muodostetun Osasto Majewskin komentajana Suojärven alueella ja myöhemmin Taisteluosasto "Tiikeriin" kuuluneen Jalkaväkirykmentti 34:n I Pataljoonan komentajana Uomaan kylässä Impilahdella siellä vaikeasti haavoittuen. Kevyt Osasto 12:n komentaja Uimaharjussa Enossa 20.3.1940. 9. Prikaatin II Pataljoonan komentaja Uimaharjussa 10.8.1940. 10. Prikaatin I Pataljoonan komentaja Lieksassa 5.11.1940. Osallistui jatkosotaan 10. Prikaatin I Pataljoonasta muodostetun Jalkaväkirykmentti 10:n I Pataljoonan ja sille eri vaiheissa alistettujen joukkojen komentajana 18.6.1941 alkaen ottaen osaa Pohjois-Aunuksessa taisteluihin muun muassa Repolan, Tsirkka-Kemijoen ja Ontrosenvaaran alueilla sekä sissisotaan Osasto Majewskin (Osasto M) komentajana Mai Guban retkellä Murmanskin radalle Rukajärven suunnalla tammik. 1942. - Hämeen Ratsurykmentin kunnianeuvoston varajäsen 1927, 1932 ja 1937, varapuheenjohtaja 1933-35 sekä sen sotaoikeuden jäsen 1931 ja 1934-35. Ratsuväkiprikaatin kunniatuomioistuimen varajäsen 1933-35. - Vahtimestari 29.4.1918, varavänrikki (reservikornetti) 25.6.1918, kornetti 1.7.1920, luutnantti 6.12.1920, ratsumestari 26.8.1927, majuri 14.3.1940, everstiluutnantti 13.4.1942. Vs. mm. s.k., VR 4 m.k.[18] (1918), VR 3 m. k. (1919), SVR R (1932), VR 3 m. k. (1940), VR 2 m. k. (1941). Kaatui Rukajärven pohjoispuolella 10.10.1942. Haudattu sukuhautaan Turun hautausmaalle.[19] - Puoliso Lieksassa 3.9.1941 farmaseutti, taiteilija Helga Mirjam Sonck (käyttää nimeä Sonck-Majewski), s. Tallinnassa 26.12.1916, elää Porvoossa, vht Tallinnan suomalaisen ja ruotsalaisen Mikaelin seurakunnan kirkkoherra, sitt. venäläisen 58. Armeijaprikaatin luterilainen saarnaaja, maanviljelijä, sairasvoimistelija Arno Sonck ja hänen 2. puolisonsa Frieda Levinovska. - Avioliitto oli lapseton.

valokuva2

valokuva3

Alexander Stanislaus Majewski (1858-1913) Suomen 2. Turun Tarkk'ampujapataljoona 6. Reservikomppanja (Uusikaupunki) päällikkönä ja kapteenina. Arnold Majewski (1892-1942) Hämeen Ratsurykmentin luutnanttina 1920-luvulla.

Sigrid Elin Margareta (Greta), s. Turussa 11.1./23.1.1896. Kävi Åbo Svenska Samskolan II-VI luokat 1907-14. Turun kaupungin rahatoimikamarin konttoriapulainen v:sta 1918. Valvoja Bromman lentokentällä Tukholmassa v:sta 1952. K. Tukholmassa 1.3.1978. - Puoliso Turussa 7.10.1917 insinööri Gösta Reinhold Dahlström, s. Turussa 7.10.1890, avioero 1926, k. Rezendessä Brasiliassa 2.11.1947.

Carin Hedvig, s. Uudessakaupungissa 26.7./8.8.1900. Kävi Åbo Svenska Samskolan I-V luokat 1910-17. Muutti Upsalaan Ruotsiin 1978, jossa elää. - Puoliso Turussa 4.11.1921 hovioikeudenviskaali, varatuomari, sitt. Vehmaan tuomiokunnan tuomari Gustaf Adolf Wallén, s. Turussa 6.11.1885, k. siellä 3.2.1974.

Ethel Constance, s. Turussa 27.7.1902. Kävi Åbo Svenska Samskolan I-VI luokat 1912-19. K. Helsingissä 15.7.1969. - Puoliso 1:o Turussa 4.3.1920 hammaslääkäri Harald Wilhelm Blomberg, s. Turussa 24.7.1869, k. siellä 4.2.1942; 2:o Helsingissä 27.2.1947 Svenska Lyceum i Helsingforsin vanh. lehtori, filosofian maisteri, sitt. kouluhallituksen koulutoimiston päällikkö, kouluneuvos Martti Mikander (tämän 2. aviossa), s. Helsingissä 19.2.1909, k. siellä 13.8.1977.

Erik Tryggve Stanislaus, s. Turussa 1.9.1904, k. siellä 26.7.1906.

 

Taulu 3

IV. Elias Harald Stanislaus Majewski (Alexander Stanislauksen poika, taulu 2), s. Tallinnassa 17.4.1886. Ylioppilas Svenska Reallyceum i Åbosta 1906. Opiskeli insinöörilinjalla Suomen Polyteknillisessä Opistossa 1906-08 ja Teknillisessä Korkeakoulussa 1908-11. Insinööritutkinnon suoritettuaan Ostfinska Granit Ab:n palveluksessa. Ab. Granitin palveluksessa 1912-18, aluksi toisena insinöörinä sen sivukonttorissa Pietarissa, sitten työpäällikkönä linnoitusrakennustöissä Russarössä Hangon ulkopuolella ja v:sta 1917 sivukonttorin johtajana Pietarissa. Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen palveluksessa 1918-19, aluksi rautatien rakentamisessa Suojärvelle ja 1919 venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana Ahvenanmaalle rakentamien linnoitusten purkamistehtävissä. Oli uudelleen Ab Granitin palveluksessa 1919-24 muun muassa johtaen rannikkolinnoitustöitä Karjalan Kannaksella ja huolehtien 1923-24 tierakennustöistä Porin piirissä. Teki opintomatkan Australiaan 1924-29 osallistuen maan uuden pääkaupungin Canberran rakentamiseen 1926-29. Kotimaahan palattuaan Allmänna Byggnads Ab:n palveluksessa 1929-32 osallistuen Oy Waldhof Ab:n selluloosatehtaan rakentamiseen Käkisalmeen. Osallistui rakennusosakeyhtiö Cyklopin perustamiseen 1932 Helsinkiin ollen sen toimitusjohtajana kuolemaansa saakka. Seurasi poliittisista syistä maastakarkoitettua eduskunnan puhemiestä Pehr Evind Svinhufvudia tulkkina tämän matkalla Siperiaan 1914. K. Helsingissä 4.2.1939. - Puoliso 4.6.1917 poikakoulunjohtajan tytär Maria (Maggie) Szulica (v:sta 1953 Marshall) (kat.), s. Vilnassa 22.11.1899, k. Sydneyssä Australiassa elok. 1970.

V. Poika:

Ronald Stanislaus, s. Helsingissä 16.7.1933, liikemies. Taulu 4.

 

Taulu 4

V. Ronald Stanislaus (Pupik) Majewski (v:sta 1953 Marshall) (Elias Harald Stanislauksen poika, taulu 3), s. Helsingissä 16.7.1933. Kävi Svenska Normallyceum i Helsingforsin I-III luokat 1944-47. Muutti äitinsä kanssa 1947 Australiaan, Australian kansalainen 1952. Kuljetusalan liikemies eläkkeellä. - Puoliso 1:o Sydneyssä 27.1.1958 Mavis Christiansen, s. Mudgeessa, New South Walesissa Australiassa 11.2.1933, k. 8.11.1990; 2:o Sydneyssä 25.2.1972 Elaine Ellis, s. Sydneyn esikaupungissa Parramattassa 18.12.1936. - Elävät Sydneyssä Australiassa.

VI. Poika:

1. Paul, s. Sydneyssä 29.10.1961. Palvelujen laadun ja asiakassuhteiden johtaja/hoitaja (manager) valtion julkispalvelun suojelukomissaarin ja julkisen valvojan virastossa. - Elää naimattomana Sydneyssä.

 

LÄHTEITÄ

Osa lähteistä ilmoitettu viitehuomautusten yhteydessä eikä niitä tässä toisteta.

 

Arkistolähteet

"Kuolleet puulaatikoissa"-kortisto. KA.

Valtionrautateiden henkilökortisto. KA.

Venäjän armeijassa palvelleet suomalaiset: Birger Åkerman & Eugen Pikoff; muistiinpanot 1880-1918 (A. S. Majewski). Kortisto. KA.

Helsingin kaupunki, Rahatoimisto, Henkikirjat, Valtionverot vuosilta 1869-97. HKA.

Maistraatin pöytäkirja 5.8.1871, § 8, Ca:193, s. 199. HKA.

Kantakortti- ja päällystökorttikokoelmat. SArk.

Karjalan Ratsujääkärirykmentin upseeritilastot toukok. 1919 - jouluk. 1920, Os. IIa/47-65/2201 E5-F6. SArk.

1. Karjalan Rykmentti, Esikunta, 1918. Hylly 1520 B 4. SArk.

Puolustuslaitoksen palveluksessa olleiden ansioluettelot 1918-. Al-sarja. SArk.

Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto. SArk.

Brages Pressarkiv. Helsinki.

Helsingin Pyhän Henrikin (katolisen) katedraaliseurakunnan syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luettelo 1856-1918.

Turun kaupungin tietopalveluosaston perukirja-arkisto (Alexander Stanislaus Majewski ja Olga Irene Wilhelmina Majewski, o. s. Hellman).

 

Painetut lähteet

Granroth, Trygve, Mina polska släktningar. Vasabladet 25.7.1996.

Helsingin osoitekalentereita (ruotsinkielisiä) vuosilta 1872-97.

Jatkosodan historia 3 ja 4. Sotatieteen Laitoksen Sotahistorian toimiston toimittama. Porvoo 1991 ja 1993. Osasta 3 s. 98, 102, 104, 110, 116, 117, 121 ja osasta 4 s. 231.

Koulu- ja ammattimatrikkelit.

Niitemaa, Vilho, Suomen ratsuväen historia, I osa 1917-1939. Sotatieteen Laitoksen julkaisuja XIX. Mikkeli 1979, erityisesti s. 215-221.

Sundblad, A., Rakuunan ja ratsumiehen käsikirja. Lappeenranta 1938, erityisesti s. 23-26.

Talvisodan historia 3, Sotatoimet Laatokan ja Jäämeren välillä, Sotatieteen Laitoksen julkaisuja XVI:3. Porvoo 1978. s. 33, 61, 97.

Valtiokalenteri useilta eri vuosilta.

Wasastjerna, Oscar, Matrikel öfver generaler, stabs- och öfverofficerare samt läkare vid Finska Militären år 1901. Helsingfors 1901, s. 31.

 

Eri henkilöiden tiedonantoja

Backström, Åke, suurlähettiläs, Helsinki

Degerman, Henrik, ritarihuonegenealogi, Vihti

Granroth, Trygve, ylilääkäri, Vaasa

Grönlund (o. s. Wallén), Ebba, rouva, Maarianhamina

Juutilainen, Antti, everstiluutnantti, Tuusula

Luntinen, Pertti, dosentti, Tampere

Mattsson, Rainer, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Helsinki

Screen, J. E. O., tohtori, Lontoo

Talvitie, Kari J., kaupallinen neuvos, Helsinki

Talvio, Paavo, filosofian maisteri, Helsinki

Väänänen, Kyösti, dosentti, Mikkeli

 

Muut

Majewski, Alexander Vladislavovitš, kapteeni, valokopio venäjänkielisestä ansioluettelostaan 28.6./10.7.1899 (siihen myöhemmin tehtyine täydennyksineen).

Majewski-suvun sukuhauta Turun hautausmaalla (U.1.3./2.18-20).

 

Viitteet

[1] Adam Heymovskin (Svenska Nationalkommittén för Genealogi och Heraldik) 1.8.1986 päivätyn asiantuntijalausunnon mukaan ylilääkäri Trygve Granrothille tällaisen perimätiedon paikkansapitävyys on täysin mahdollista, joskin asian varmistaminen vaatisi ainakin muutamien sukupolvien agnaattista selvitystä Vladislaus Majewskin esivanhemmista. - Puolan erittäin lukuisia aatelissukuja esittävässä teoksessa "Slawomir Górzy70_38_n.gif (836 bytes)ski & Jerzy Kochanowski, rysowal Adam Jónca: Herby szlachty polskiej " (Wydawnictwa Uniwersytetu Warszawskiego I Wydawnictwa "Alfa", Warszawa 1990), s. 142, mainitaan Staryko70_38_n.gif (836 bytes) (puol. Zaprzaniec)-vaakunaklaanin lukuisten eri sukujen joukossa myös suku Majewski.

[2] Ks. Arnold Majewskista mm. seuraavissa teoksissa ja julkaisuissa: Laukkonen, Ilmari, Meidän Mäski. Muistelmia urhoollisesta pataljoonankomentajasta everstiluutn. Majevskista (Hakkapeliitta n:o 1/1943); Mäkelä, Jukka L, Lumitiikeri. Toinen painos. Porvoo 1970, erityisesti s. 88-94, 129-137, 240-246; Palaste, Onni, Raappanan miehet. 14. Divisioonan tie 1941-42. Juva 1996; Santavuori, Martti (koonnut), Tähti, ruusu ja leijona. Suomalainen sotilaallinen johtaja kaskujen ja huumorin valossa. Helsinki 1954, s. 117, 119, 187-191, 202-203, 340-341, 401-402; Tuuri, Antti, Rukajärven aika. 1991, erityisesti s. 93-121 ja 324-334; Valkama, Yrjö, Paloja ja piloja kentiltä ja kenttien ääriltä. Porvoo 1956, s. 89, 104-111, 135.

[3] Suomeen 1923 tulleen ja Suomen kansalaisoikeudet 1931 saaneen katolisen liikkeenharjoittaja Erwin Heinrich Majewskin (1901-65) nekrologissa mainitaan hänen sukunsa olevan "vanha puolalainen aatelissuku." Hufvudstadsbladet 8.7.1965.

[4] Nimi esiintyi alkuaikoina Suomessa myös muodoissa Majeffski, Majefski, Majevskij ja Majewsky, mutta vakiintui pian muotoon Majewski.

[5] Tämä Wladislaus Majewskista 1.1.1869 päivätyssä virallisessa kirjelmässä ("Hör till en afskrift af Majewskis afskedsbref"; Senaatin Talousosasto, KD 417/34 1870) käytetty venäläinen sana, joka samassa asiakirjassa on käännetty ruotsiksi "bonde", ei tarkoita aina talonpoikaa ammatillisessa merkityksessä (kuten ven. krestjanin), vaan myös ylipäänsä maaseudulla asuvaa. Helsingin Yliopiston slaavilaisten kielten laitoksen puhelinilmoitus marrask. 1998.

[6] Suomenmaalaiset (ven. finljandski) joukot olivat venäläisiä, kun taas suomalaiset (Suomen) (ven. finski) olivat suomalaisia.

[7] Luntinen, Pertti, The Imperial Russian Army and Navy in Finland 1808-1918, s. 83. Studia Historica 56. Helsinki 1997. Ilmeisesti tiheistä joukkojen siirroista johtuen ei kaikkien tuonaikaisten Suomessa olleiden venäläisten linjapataljoonien sijaintipaikkakunnista ole ollut saatavissa tietoja.

[8] O. I. Collianderin kokoelma, Suomen kirkon paimenmuiston käsikirjoitus ja korrehtuuri, n:o 1030. KA.

[9] Senaatin Talousosasto, KD 417/34 1870. Tämä aineisto sisältää myös yksityiskohtaista tietoutta Wladislaus Majewskin sotilasurasta ja siviilitoimista sekä genealogisia tietoja. KA.

[10] Maistraatin pöytäkirja 31.5.1871, § 11, liitteineen. Ca:192, s. 1166, 1152-1155. HKA.

[11] Maistraatin pöytäkirja 24.6.1871, § 21, liitteineen. Ca:192, s. 1325, 1334. HKA.

[12] Saapuneet kirjeet, Maistraatti, 8.4.1872. EaI:202 (Bd n:o 342/1872). HKA.

[13] Helsingin Maistraatti hyväksyi Villa Bergan (huvila n:o 62) "eli" Villa Jonasbergin muutos- ja lisärakennuspiirrokset 19.2.1872 eli vain noin runsas vuosi ennen Wladislaus Majewskin kuolemaa. Ks. "Ritning till ny och tillbyggnader af Träd att uppföras å Villan N:o 62 Berga invid Helsingfors". HKA; Helsingin Raastuvanoikeuden arkisto, Perukirjat (Wladislaus Majewski). Ec:33, n:o 5951 (25.11.1873). HKA; Ks. myös Asmo Alho & Uljas Rauanheimo, Helsinki ennen meitä. Vanhojen kuvien kertomaa. Toinen painos. Helsinki 1962, s. 232 ja esim. Plan af Helsingfors af C. Reuter (1877). Villa Rotunda sijaitsi nykyisen Apollonkatu 1:n kohdalla.

[14] Vanajan syntyneiden luettelossa 1823 (TK 29) lapsen nimeksi on merkitty Johan, joka rippikirjoihin 1815-21, s. 232 (TK 25) on korjattu ilmeisesti (mikrofilmi epäselvä) muotoon Johanna sekä samalla ylipyyhitty sana "Son" ja pantu sen viereen sana "dr". O. I. Collianderin kokoelman tieto (n:o 1030/Reinhold Theodor Gestrin), jonka mukaan "Johanna Andstén" olisi syntynyt Hattulassa 18.8.1823, on primäärilähteen valossa erheellinen.

[15] Talontytär (pigan) Johanna Mikaelintytär Aliäijälällä, sitt. Andstén (hänen sukunimensä esiintyy Helsingin syntyneiden luettelossa ensimmäisen lapsensa syntymän yhteydessä muodossa Ansen) oli Helsingin syntyneiden luettelon mukaan myös avioton tytär Johanna Adelaide (Adde) (sitt. Majewski) (lut.), s. Helsingissä 31.8.1852, k. siellä 17.3.1937, puoliso 20.3.1894 veturinkuljettaja Johan Alfred Walhelm, s. Helsingissä 21.7.1860, k. siellä 10.5.1921. Eräissä muissa lähteissä hänen syntymäajakseen on erheellisesti merkitty 31.8.1856 (Porvoon hiippakunnan virkatodistus n:o 1.410/8.3.1870) ja 4.12./16.12.1856 (Wladislaus Majewskin 1.1.1869 päivätty "jäähyväiskirje").

[16] Alexander Majewskin sukuhautaan hänen sotilasarvokseen on merkitty everstiluutnantti, joka arvo esiintyy myös eräiden hänen lapsiensa koulu- ja ammattimatrikkeleissa. Virallisista lähteistä everstiluutnantiksi ylennystä ei kuitenkaan ole toistaiseksi löytynyt ja hänen kuolinilmoituksessaankin arvoksi on merkitty kapteeni. Tuolloisen käytännön mukaan sai upseeri tiettävästi kuitenkin kuolemansa yhteydessä usein post mortem ylemmän arvon, mikä saattaa selittää tämän ristiriitaisuuden hänen upseeriarvonsa kohdalla.

[17] Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston rehtorin Wald. Reinin 25.9.1915 päivätty todistus. Asianomaista ei kuitenkaan löydy tämän yliopiston luetteloista eikä sanotun osakunnan matrikkelista.

[18] "Osoitti harvinaista kylmäverisyyttä Valkjärven, Suontaan ja Tarpilan taisteluissa 28.2.1918." (Suomen Tasavallan sotajoukkojen Ylipäällikön päiväkäsky n:o 39/12.4.1918, § 30.)

[19] Taiteilija Daggie Wallensköld-Lindemanin maalaama Arnold Majewskin muotokuva luovutettiin hänen rykmenttitoveriensa lahjana Hämeen Ratsujääkäripataljoonan upseerikerholle Lahdessa 1961.

 

Referat

Klaus Castrén: Släkten Majewski i Finland

Objektet för undersökningen är polacken Wladislaus Majewski (1828-1873) och hans efterkommande på svärdslinjen i Finland. Majewski, som härstammade från guvernementet Warszawa, tjänade länge i den kejserliga ryska armén. Via sitt äktenskap blev han fast bosatt i Finland och slog sig efter avslutad militärtjänst ner i Helsingfors som restauratör. En del av medlemmarna av denna från början katolska släkt konverterade småningom till lutherdomen, blev finlandssvenskar och rätt långt även åbobor. Släktens polska skeden berörs inte i denna artikel.

I Finland lever släkten inte längre vidare på svärdslinjen, men i Australien finns några få medlemmar som ändrat sitt släktnamn till Marshall. På kvinnolinjen lever släkten vidare närmast inom vissa s.k. kultursläkter. Släktens otvivelaktigt mest berömda medlem var överstelöjtnant Karl Arnold Woldemar Majewski (1892-1942), som stupade i fortsättningskriget. Överstelöjtnanten, som även bar smeknamnet Mäski, vann ryktbarhet som en orädd krigare under tre krig och kom som den särpräglade personlighet han var att bli föremål för många anekdoter.

 
Genos 70(1999), s. 38-45, 67

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1999 hakemisto | Vuosikertahakemisto