Arkistot ja kirjastot

Tälle sivulle on koottu tietoa suomalaisista arkistoista ja kirjastoista, jotka säilyttävät sukututkijoille hyödyllisiä lähdeaineistoja. Suomalaisia henkilöitä ja sukuja sekä suomalaissiirtolaisia ja ulkosuomalaisia koskevaa aineistoja säilytetään myös ulkomaisissa arkistoissa, joista voi lukea siirtolaisuudesta ja sukututkimuksesta ulkomailla kertovalla tietosivulla. Kirkonkirjat sukututkimuksen lähteinä ja sukututkimuksen peruslähteet on esitelty omilla sivuillaan.

 

Kansallisarkisto

Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja saatavuus sekä edistää niiden tutkimuskäyttöä. Kansallisarkistossa säilytetään paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten arkistoja sekä yksityisarkistoja alueellisesti yhdeksässä eri toimipisteessä. Suurinta osaa sukututkimuksen peruslähteistä, kuten vanhimpia kirkonkirjoja sekä henki- ja tuomiokirjoja, säilytetään Kansallisarkistossa.

Lisää tietoja Kansallisarkistosta ja sen ainestoista:

 

Kansalliskirjasto

Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto, joka vastaa kansallisen julkaisuperinnön ja ainutlaatuisten aineistokokoelmien kartuttamisesta, kuvailusta, säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta. Kirjallisuuden lisäksi Kansalliskirjastossa säilytetään käsikirjoituskokoelmaa, joka sisältää tunnettujen henkilöarkistoja sekä keskiaikaisia pergamenttifragmentteja. Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy vapaasti saatavilla kaikki Suomessa julkaistut sanoma- ja aikakauslehdet vuoteen 1939 saakka.

Lisää tietoa Kansalliskirjastosta ja sen aineistoista:

 

Ulkoministeriön arkisto

Ulkoministeriön arkisto on hallinnonalansa keskusarkisto, jonka ensisijaisena tehtävänä on palvella ministeriötä ja muita viranomaisia. Arkistossa on aineistoa ministeriön perustamisesta vuodesta 1918 lähtien ja sen materiaali muodostaa keskeisen lähderyhmän Suomen ulkopolitiikan ja kansainvälisten suhteiden historian tutkimukselle. Tärkein osa ministeriön arkistosta on kirjeistöosa, joka on järjestetty asiasisällön mukaisiin ryhmiin eli signumeihin. Samaan asiakirjakansioon on koottu kaikki tiettyä asiaa käsittelevät asiakirjat.

Lisää tietoa Ulkoministeriön arkistosta ja sen aineistoista löytyy osoitteesta www.um.fi/arkisto-ja-asiakirjapyynnot. Ulkoministeriön arkiston kirjeistöosan signumluettelo on tarkasteltavissa verkossa.

 

Kunnalliset arkistot

Kaupungin ja kuntien arkistoissa säilytettään niiden organisaatioiden pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja. Usein kunnallisissa arkistoissa säilytetään myös paikallisten yksityishenkilöiden ja yhteisöjen arkistoja. Sukututkijoita arkistoissa saattavat kiinnostaa esimerkiksi kaupungin- tai kunnanvaltuustojen ja -hallitusten pöytäkirjat sekä erilaisten johtokuntien ja lautakuntien pöytäkirjat sekä koulujen arkistot. Kaupungin arkistoissa säilytetään usein myös niiden maistraattien ja raastuvanoikeuksien arkistoja, joista viimeksi mainituista löytyy pöytäkirjojen lisäksi muun muassa perukirjat, kiinteistöjen lainhuudot ja kiinnekirjat sekä käsityöläisammattikuntien asiakirjat.

Kunnallisista arkistoista on yleisesti saatavilla digitoituna vain hyvin pieni osa tällä hetkellä. Kunkin arkiston aineistoistot ja niiden arkistoluettelot on helpointa selvittää ottamalla yhteyttä kaupungin tai kunnan arkistoinnista ja asiakirjahallinnosta vastaavaan toimijaan.

Kaupunkien ja kuntien arkistojen digitoidut aineistot:

 

Yliopistot, museot ja yksityisarkistot

Yliopistot säilyttävät ja pitävät tutkijoiden saatavilla usein huomattavia arkistoaineistoja. Näitä aineistoja kutsutaan vanhan perinteen mukaisesti usein käsikirjoituskokoelmiksi, vaikka joukossa on myös aitoja arkistoja. Helsingin yliopiston kirjasto on Suomen suurimpia yksityisarkistoja: sen käsikirjoituskokoelman laajuus on yli 2000 hyllymetriä ja kokoelmiin sisältyy noin 500 henkilöarkistoa pääasiassa yliopiston tutkijoilta ja opettajilta sekä kulttuurielämän sekä kirkon edustajilta. Yliopistojen säilyttämät yhteisöjen arkistot sisältävät yhdistysten, ylioppilasosakuntien, säätiöiden, kartanoiden, lehtien sekä yliopistoa lähellä olevien instituutioiden asiakirja-aineistoja.

Yliopistojen ohella museot säilyttävät arkistoaineistoja. Termi arkisto saattaa museoiden yhteydessä olla joskus harhaanjohtava: arkistot saattavat jakautua temaattisesti alaryhmiin, kuten kuvia sisältävät kokonaisuudet, ja arkistonmuodostaja ei ole aineistoissa keskeinen näkökulma, vaan aihe. Museoviraston aineistoissa on myös varsinaisia arkistoja. Kunkin museon aineistot on helpointa selvittää niiltä itseltään.

Museoiden, yliopistojen ja muiden arkistoaineistoja säilyttävien laitosten hakemistotiedot arkistoaineiston sisältyvät Valtakunnalliseen yksityisarkistorekisteriin. Rekisteristä voi hakea myös muita yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen arkistoja arkistonmuodostajan nimellä tai paikkakunnalle. Henkilöarkistoja etsiessä tulee käyttää sukunimeä.

Lue lisää yksityisarkistojen, yliopistojen ja museoiden aineistoista:

 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) on vuonna 1831 perustettu tutkimuslaitos, tieteellinen seura, kulttuurijärjestö ja kustantaja. Seuran aineistot on talletettu sen kansanrunousarkistoon ja kirjallisuusarkistoon. Kansanrunousarkiston aineistot koostuvat keruilla ja muilla menetelmillä hankituista käsikirjoituksista, kuvista ja äänitteistä, videonauhoituksista ja muista tallenteista. Kirjallisuusarkistossa on puolestaan kirjailijoiden, kansankirjoittajien sekä kirjallisten yhteisöjen arkistoja, jotka sisältävät käsikirjoituksia, päiväkirjoja, kirjeitä ja haastatteluja.

Lisää tietoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta ja sen aineistoista löytyy osoitteesta www.finlit.fi.

 

Svenska Litteratursällskapet i Finland

Svenska Litteratursällskapet i Finland (SLS) perustettiin vuonna 1885 ja sen tehtävänä on kerätä ja pitää käytettävissä suomenruotsalaista kulttuuria koskevaa aineistoa sekä edistää siihen liittyvää kotimaista tutkimusta ja suomenruotsalaista kirjallisuutta. Seuralla on useita arkistoja, joissa pääosa aineistoista on 1800- ja 1900-luvuilta, mutta sen arkistoista löytyy käsikirjoitusmateriaalia aina 1500-luvun puolivälistä alkaen.

Lisää tietoa Svenska Litteratursällskapet i Finlandista ja sen aineistoista löytyy osoitteesta www.sls.fi.

 

Elinkeinoelämän Keskusarkisto

Elinkeinoelämän Keskusarkisto (ELKA) on yritysten ja elinkeinoelämän asiakirjallisen historian säilyttämiseen erikoistunut arkisto, jossa säilytetään yritysten, yksityisten henkilöiden, liittojen ja yhdistysten toiminnassa syntynyttä asiakirja-aineistoa. Mikkelissä sijaitseva arkisto vastaanottaa kyseisiä arkistoja koko maan alueelta ja varsinaisen asiakirja-aineiston lisäksi arkistolla on myös huomattavat kokoelmat piirustuksia, valokuvia, karttoja, äänitteitä ja videoita.

Lisää tietoa Elinkeinoelämän Keskusarkistosta ja sen aineistoista löytyy osoitteesta www.elka.fi.

 

Porvarillisen Työn Arkisto

Porvarillisen Työn Arkisto (PTA) on Kansallinen Kokoomuksen, sen eduskuntaryhmän sekä jäsen- ja erillisliittojen vanhinta arkistoaineistoa ja toimii puolueen keskusarkistona, minkä lisäksi arkistossa säilytetään useita henkilöarkistoja sekä laaja valokuva-arkisto. Arkistossa on aineistoa vuodesta 1906 alkaen.

Lisää tietoa Porvarillisen Työn Arkistosta ja sen aineistoista löytyy osoitteesta www.arkisto.kokoomus.net.

 

Kansan Arkisto

Kansan Arkisto on Suomen vasemmistolaisen työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto, joka tallentaa kokoelmiinsa järjestöjen ja yksityishenkilöiden asiakirjallista historiaa. Asiakirjojen lisäksi Kansan Arkisto kerää kuuluvia aihepiiriinsä kuuluvia muistitietoa, painotuotteita sekä valokuvia ja julisteita, joista kaksi viimeksi mainittua käsittävät kokoelmat ovat mittavat. Ajallisesti arkistossa on aineistoa 1780-luvun lopulta nykypäivään.

Lisää tietoa Kansan Arkistosta ja sen aineistoista löytyy osoitteesta www.kansanarkisto.fi.

 

Työväen Arkisto

Työväen Arkisto on sosialidemokraattisen työväenliikkeen ja palkansaajaliikkeen keskusarkisto, jonka tallentaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien oman toimialansa yksityisiä asiakirjoja ja edistää niiden käytettävyyttä.

Lisää tietoa Työväen Arkistosta ja sen aineistoista löytyy osoitteesta www.tyark.fi.

tiedekirja mainos (mainos 1 - Tiedekirja.png)