Sanastot ja sanakirjat

Tälle tietosivulle on koottu tietoa sukututkijoille hyödyllisistä sanastoista ja sanakirjoista. Keskiajan asiakirjojen kieli on latina, mutta ruotsi yleistyi virkakielenä Suomessa 1300-luvulta alkaen. Ruotsi on kirkonkirjojen kieli 1800-luvun lopulle asti suomenkielisissäkin seurakunnissa. Eri kielten lisäksi sukututkija törmää kirkonkirjoissa myös lyhenteisiin sekä käytöstä poistuneisiin ammattinimekkeisiin ja kuolinsyihin. Vanhat sanakirjat ja tietosanakirjat voivat olla hyödyksi menneen maailman hahmottamisessa.

Sanastoja

• Ammatti- ja virkanimikkeet (Historismi.net)
• Förvaltningshistorisk ordbok (SLS)
• Kuolinsyyt (Historismi.net)
• Kuolinsyyt 1935–1951 (Tuomas Salste)
• Kuolinsyyt vuosien 1749–1877 väkilukutauluissa (Arno Forsius)
• Lyhenteitä (Suomen Sukututkimusseura)
• Perukirjasanasto (Suomen Sukututkimusseura)
• Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto (1883) (SukuHaku)
• Sotilasrulliin liittyvää sanastoa (Ilpo Kojola)
• Sukututkijan sanasto (Juuret.org)
• Tuomio- ja perunkirjasanastoa (SSHY)
• Sanasto (Karjala-tietokanta)
• Yleisimpiä lyhenteitä ja termejä (Historismi.net)

Sanakirjoja

• Cannelin, Knut (1930): Ruotsalais-suomalainen sanakirja (Project Runeberg)
• Finlandssvensk ordbok (Institutet för de inhemska språken)
• Suomi-ruotsi-suursanakirja (Kotus)
• Svenska Akademiens Ordbok (SAOB) (Svenska Akademien)

Tietosanakirjoja

• Tietosanakirja 1–11 (1909–1922) (Project Runeberg)
• Pieni tietosanakirja 1–4 (1925–1928) (Project Runeberg)
• Nordisk familjebok 1–38 (1876–1926) (Project Runeberg)