Ajankohtaista

01.10.2019

Sukutarinakilpailun 2019 yleisöäänestys on käynnistynyt

...

Sukutarinakilpailun 2019 yleisöäänestys on käynnistynyt Suomen Sukututkimusseuran verkkosivustolla. Kilpailuun lähetettiin määräaikaan mennessä huimat 79 tarinaa, joten kisa finaalipaikoista oli tiukka ja esiraadin työ kova. Esiraati, johon kuuluivat tiedottaja Laura Aho ja järjestökoordinaattori Juha Vuorela, valitsivat lähetetyistä tarinoista loppukilpailuun 10 tarinaa. 

Yleisöäänestys päättyy 31.10.2019. Kolme eniten ääniä saanutta sukutarinaa ja niiden kirjoittajat julkistetaan ja palkitaan Suomen Sukututkimusseuran syyskokouksessa 23.11.2019 Tieteiden talolla Helsingissä (Kirkkokatu 6). Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan kolme lahjakorttia Tiedekirjaan.

26.08.2019

Seuran YouTube-kanavalla uusia opastusvideoita Seuran verkkosivujen aineistoista ja Hiskistä!

...

Tällä kertaa Juha opastaa meitä Seuran verkkosivuilta löytyvien aineistojen ja hakemistojen maailmaan, antaa vinkkejä Hiskin käytöön ja kertoo, miten löydät helposti tietoja seurakuntien vaiheista ja miten haet hautakivitietokannasta kuvia. Verkkosivujen aineistot ovatkin jääneet useilta sukututkijoilta huomaamatta, mutta toivottavasti asia korjaantuu nyt. Aineistot ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Katso opastusvideo verkkosivun aineistoista tästä, vinkkejä Hiskin käyttöön tästä ja seurakunnista sekä hautakivitietokannasta tästä!

Mukavia katseluhetkiä videoiden parissa!

20.08.2019

Sukututkimusseura palkitsi ansioituneita sukututkijoita

...
Suomen Sukututkimusseuran hallitus on päättänyt myöntää kymmenelle ansioituneelle sukututkijalle Suomalaisen sukututkimuksen ansiomitalin.
Suku- ja henkilöhistorian tutkimuksessa osoitetuista ansioista:
 
— Anja Auvinen (esittäjä Randoin–Rantosen sukuseura ry): Randoin–Rantosen sukuseura ry:n perustajajäsen ja aktiivijäsen, joka toimi hallituksen jäsenä vuosina 1999–2005, josta puheenjohtaja vuosina 1999–2003. Ansioitunut sukututkija, joka on kirjoittanut sukujulkaisut Rantosia, Pekkosia ja Putkosia (2001), Kultapehkosta Kirjavalletolpalle(2003) ja Nurmeksen Rantosia. Sukua ja heidän elämänpiiriään 1650-luvulta kohti nykypäivää (2007).
 
— Seija Haikkala (esittäjä Laamasten–Redsvenien sukuseura ry): Ansioitunut sukututkija, joka on perehtynyt Laamanen-suvun vaiheisiin. Yksi sukukirjan Redsvenit 500 vuotta Savossa (2013) kirjoittajista. Laamasten–Redsvenien sukuseura ry:n aktiivijäsen, joka on ollut hallituksen jäsen vuodesta 2017.
 
— Seppo Haukoranta (esittäjä Juho ja Maria Honkajärven sukuseura ry): Juho ja Maria Honkajärven sukuseura ry:n perustajajäsen vuonna 2004 ja aktiivijäsen. Ansioitunut sukututkija, joka on osallistunut julkaisun Honkajärven kylä. Poimintoja kylän syntyvaiheista 1900-luvulle (2008) ja tekeillä olevan Juho ja Maria Honkajärven sukuseuran sukukirjan kirjoittamiseen.
 
— Pentti Hätinen (esittäjä Hätisten sukuseura ry): Hätisten sukuseura ry:n perustajajäsen vuonna 2003 ja aktiivijäsen, joka on ollut sukuneuvoston puheenjohtaja vuosina 2003–2012 ja sukututkimusrekisterin ylläpitäjä. Ansioitunut sukututkija, joka on osallistunut sukujulkaisun Hätiset Savosta. Rantasalamen rakkaat, Riistavein rikkaat, Tuusniemen oekeet immeiset (2009) kirjoittamiseen. Hätisten sukuseura ry:n kunniajäsen.
 
— Mirja Karjalainen (esittäjä Laamasten–Redsvenien sukuseura ry): Ansioitunut sukututkija, joka on kirjoittanut sukukirjat Laamasen pojat ja Redsvenin tyttäret. 12 sukukuntaa savolaisia (1998) ja Ristolan Kososet (2001) sekä osallistunut sukukirjojen Säämingin Kosolankylän Kososet (2010) ja Redsvenit 500 vuotta Savossa (2013) kirjoittamiseen. Laamasten–Redsvenien sukuseura ry:n aktiivijäsen, joka on ollut hallituksen jäsen vuodesta 2017 ja sukuseuran sihteeri vuosina 1998–2013 sekä sukuseuran sukututkimusrekisterin ylläpitäjä.
 
— Raimo Laamanen (esittäjä Laamasten–Redsvenien sukuseura ry): Ansioitunut sukututkija, joka on perehtynyt mm. Kerimäen Laamanen-suvun varhaisvaiheisiin. Kirjoittanut sukukirjan Laamasia Kauvonniemellä ja vähän sen ympärillä (2019). Laamasten–Redsvenien sukuseura ry:n aktiivijäsen, joka on ollut hallituksen jäsen vuodesta 2006 ja puheenjohtaja vuosina 2013–2016.
 
— Jorma Lamminmäki (esittäjä Pyylammin sukuseura ry): Ansioitunut sukututkija, joka on harrastanut sukututkimusta vuodesta 1982 lähtien ja julkaissut seuraavat sukujulkaisut: Alavuden Kurhelan suku (1993), Alavuden Tepon suku (2001), Alavuden Ilosalon suku (2003), Alavuden Pyylammin suku (2005), Alavuden Pyylammin suku 2(2008), Alavuden Pollarin Kujalan suku (2009), Alavuden Pyylammin suku 3 (2010), Alavuden Pyylammin suku 4 (2013), Alavuden Korpilammin suku (2014), Alavuden Pyylammin suku 5 (2016) ja  Alavuden Pyylammin suku 6 (2019). Lampimäen sukuseura ry:n aktiivijäsen, joka on ollut hallituksen jäsen vuosina 1994–2008 ja vuodesta 2011 lähtien. Pyylammin sukuseura ry:n aktiivijäsen, joka on toiminut hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2006 lähtien. Sukututkimuksen opettaja vuosina 2015–2016.

— Jorma Piirainen (esittäjä Eskil Piira sukuseura ry): Eskil Piira sukuseura ry:n aktiivijäsen, joka toimi hallituksen jäsenä vuosina 1989–2012 ja siitä puheenjohtaja vuosina 1989–2006. Ansioitunut sukututkija, joka johtaa sukuseuran sukututkimustoimintaa ja kirjoitti yhdessä Tuula Piiraisen kanssa sukukirjan Eskilin jälkeläisiä (2011). 
 
— Juhani Tauriainen (esittäjä Tauriaisten sukuseura ry): Tauriaisten sukuseura ry:n aktiivijäsen, joka on ollut hallituksen jäsen vuodesta 2013 ja puheenjohtaja vuodesta 2016 lähtien. Käynnisti sukuseuran DNA-kartoituksen. Ansioitunut sukututkija, joka on julkaissut seuraavat sukujulkaisut: Kamppaillen kiinni korpimaihin Kiannalla. Tauriaisen suvun jalanjäljillä Suomen asutushistoriassa 1450–1750 (2006), Perhosen sisarusten seurassa suvun juurille Eräjärvellä (2007), Tauriaisniemen veljesten polkuja ja sukujen solmuja Suomussalmen Kiannalla (2007), Elämänmenoa Kuhmoniemen kylässä (2009), Mikkosten suurperheiden matkassa Kuhmon kylillä (2013), Tauriaiset ja Tavajärvet Kuusamossa 1650–1800. Uusia tulkintoja sukujen historiasta ja yhteyksistä (2016) ja Jahvetti ja Saimi. Kuhmon Tauriaisten tarinaa rakentamassa (2017).
 
— Lauri Terho (esittäjä Ryhdän sukuseura ry): Ryhdän sukuseura ry:n aktiivijäsen, joka on vuodesta 2019 lähtien toiminut sukuseuran vastuullisena sukututkijana. Ansioitunut sukututkija, joka on toimittanut sukuseuran kustantaman sukukirjan Tammelan Buchteja 400 vuotta (2008).
Esityksen tehneet sukuseurat ovat kesän aikana omissa tilaisuuksissaan luovuttaneet ansiomitalit niiden saajille.

11.06.2019

Käytännesääntötyöhön uutta potkua

...

Euroopan tietosuojaneuvosto on 4.6.2019 hyväksynyt ohjeistuksen koskien EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisten käytännesääntöjen laatimisesta. Ohjeistus antaa eri toimialoilla käytännesääntöjä laativille tahoille neuvoja ja tulkintaohjeita tietosuoja-asetuksen 40. ja 41. artiklan soveltamisesta.

Ohjeistus antaa neuvoja paitsi käytännesääntöjen valmisteluun ja kansallisten tietosuojaviranomaisten hyväksymismenettelyyn, myös hyväksyttyjen käytännesääntöjen seurantaan, josta asetuksen mukaan vastaa käytännesäännöt laatinut organisaatio.

Suomen Sukututkimusseura käynnisti tietosuoja-asetusta koskevan käytännesääntöprosessin huhtikuussa 2018. Sukututkimusseura on julkaissut viisi alustavaa linjausta tietosuoja-asetuksen soveltamisesta sukututkimukseen. Alustavien linjausten tarkoituksena on herättää sukututkimuskentällä keskustelua käytännesääntöasiakirjan sisällöstä. Käytännesääntöjen luonnos on alustavien linjausten mukainen ja se toimitetaan lähiaikoina tietosuojavaltuutetun tarkastettavaksi. 

27.05.2019

Tule Kansallisarkistoon digitoimaan alkuperäisasiakirjoja

...

Kansallisarkisto käynnistää syksyllä 2019 Helsingin Rauhankadun toimipaikassa vapaaehtoispohjalta tapahtuvan alkuperäisen arkistoaineiston digitointityön. Se on Suomen Sukututkimusseuran ja Kansallisarkiston kumppanuusyhteistyötä.

Sukututkimusseura etsii 5–10 digitoinnista kiinnostunutta vapaaehtoista, jotka Kansallisarkiston tiloissa erikseen sovittavan aikataulun mukaan digitoivat alkuperäisiä asiakirjoja. Tavoitteena on, että vapaaehtoisten joukko miehittäisi yhden kamerapöydän maanantaista perjantaihin klo 9–16. 

Kamerapöydällä alkuperäisasiakirjojen väridigitointi voidaan toteuttaa nopeammin kuin perinteisellä kirjaskannerilla eikä se vahingoita sidoksia. Kamerapöydässä oleva kirjahissi ja aineiston vaakatasoon puristava lasi sekä laadukas järjestelmäkamera takaavat digitoinnin korkean laadun. Kansallisarkisto kouluttaa valitut vapaaehtoistoimijat laitteiden käyttöön.

Vapaaehtoisvoimin digitoitu aineisto tulee vapaaseen käyttöön Kansallisarkiston verkkopalvelujen kautta. Vapaaehtoistoimijat voivat myös esittää toivomuksia digitoitavista aineistoista.

Jos olet kiinnostunut edistämään asiakirjallisen kulttuuriperinnön digitointia, ota yhteys Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtajaan sähköpostitse osoitteella pt.kuusiluoma(a)genealogia.fi. Läs också på svenska.

29.04.2019

Suomalaisen sukututkimuksen kultainen ansiomitali Sirkka Paikkalalle

...

Suomen Sukututkimusseura perusti vuonna 2017 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Suomalaisen sukututkimuksen ansiomitalin, jolla palkitaan sukututkimuksen hyväksi tehtyä ansiokasta työtä. Suomalaisen sukututkimuksen kultainen ansiomitali voidaan myöntään kerran vuodessa sukututkimuksen hyväksi tehdystä poikkeuksellisen ansiokkaasta työstä.

Hallitus on päättänyt myöntää kultainen ansiomitali FT Sirkka Paikkalalle. Paikkala on maamme johtava suomenkielisen sukunimikäytännön asiantuntija, joka on pitkään ja laajasti perehtynyt siihen. Hän julkaissut runsaasti suomenkielistä nimikäytäntöä käsitteleviä artikkeleita, jotka ovat olleet suureksi hyödyksi myös sukututkijoille. Voit katsoa videon mitalin luovutuksesta Seuran YouTube-kanavalla.

27.04.2019

Sukutarinat 2018 julkistettiin

...

Suomen Sukututkimusseura on julkaissut teoksen Sukutarinat 2018. Se on antologia, jonka tarinat osallistuivat Sukutarinakilpailuun vuonna 2018. Kirja on ryhmitelty kolmeen temaattiseen osaan: ”naiskohtaloita”, ”mieskohtaloita” sekä ”perheen ja suvun vaiheita”. Voit katsoa videon julkistamistilaisuudesta Seuran YouTube-kanavalla. Julkistamistilaisuudessa esiintyi lausuntataiteilja Riitta Vasenkari.

Antologian tarinoiden keskeisenä lähdeaineistona on käytetty muistietoa, johon on usein kiitettävällä tavalla nivottu erilaisten arkistoaineistojen ja historiantutkimuksen tietoa. Parhaimmillaan sukutarinoihin on sovellettu ansiokkaasti lähdekritiikkiä ja tuloksena on varteenotettavia pienoistutkielmia.

Suomen Sukututkimusseura rohkaisee sukuharrastajia keräämään, kirjoittamaan ja jakamaan tarinoita henkilöiden, perheiden ja sukujen vaiheista. Tarinoiden kertojat antavat omalla persoonallisella tavallaan äänen menneiden polvien ihmisille. 

Sukutarinat 2018 on myynnissä Tiedekirjassa.

17.04.2019

Käytännesääntötyö jatkuu

...

Suomen Sukututkimusseura aloitti vuoden 2018 alussa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisen käytännesääntö-asiakirjan laatimisen. Asiakirjassa esitetään tietosuoja-asetuksen soveltamisohjeita henkilötietojen käsittelyyn sukututkimuksessa. Sukututkimusseura laati vuosi sitten keväällä neljä alustavaa linjausta tietosuoja-asetuksen soveltamisesta. Nyt on laadittu viides, genomitiedon käsittelyä sukututkimuksessa koskeva alustava linjaus.

Käytännesääntötyön etenemistä on hidastanut kaksi tekijää. Tietosuoja-asetuksen kansallisesta liikkumavarasta säätävän tietosuojalain esitys jäi useiksi kuukausiksi eduskunnan hallintovaliokuntaan ja astui voimaan tämän vuoden alussa. Euroopan tietosuojaneuvosto antoi käytännesääntöjen laatimista koskevat ohjeet helmikuussa. 

Sukututkimusseura julkaisi Jäsenviesti Jalmarin huhtikuun numerossa alustavan linjauksen genomitiedon käsittelystä sukututkimuksessa. Linjaukseen voi tutustua tästä. Sen tarkoituksena on herättää asiaa koskevia keskustelua sukuharrastajien keskuudessa. Sukututkimusseura toivoo, että linjausta koskevat näkemykset lähetetään toiminnanjohtajalle sähköpostitse osoitteella pt.kuusiluoma(a)genealogia.fi.

Tiedekirja mainos 2016 (Tiedekirjan mainos 180px.png)