Ajankohtaista

Tämänkertaisella jäsenkyselyllä kartoitetaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenten (ja muiden) palautetta, mielipiteitä ja toiveita liittyen Seuran koulutuspalveluihin. Kyselyyn vastataan anonyymisti ja vastauksia käytetään Seuran koulutuspalvelujen kehittämiseen. Voit vastata kyselyyn, vaikka et olisi vielä osallistunut Seuran koulutukseen.

Seura järjestää koulutuspäiviä, esitelmiä, seminaareja, työpajoja, tutustumiskäyntejä ja sukututkimusneuvontaan. Voit tutustua tämänhetkiseen koulutustarjontaan Seuran verkkosivuilla Koulutukset-pudotusvalikossa. Kysely on avoinna 30.11.2021 asti.

Siirry vastaamaan tästä. Vastanneiden kesken arvotaan lahjakortti Tiedekirjaan.

Tässä numerossa: Harrastuksena sukututkimus, Oulun lääninkonttorin anomusasiakirjat, Välskäröintiä, Pohjois-Kymen sukututkijat ry, Isänisän äidin jäljillä Itä-Euroopassa, Murhayritys Turun akatemiassa, Sukututkimuksia kirjoiksi, Seuran syyskauden tulevat koulutukset, Uudet koulutustallenteet, Viikkokysymysten satoa ja Kuulumisia meiltä ja maailmalta.

Tämä ja aikaisemmin ilmestyneet Jalmarit voit lukea Jäsensivuilta. Jäsensivujen tunnukset löydät Genoksen osoitetarrasta tai Digi-Genoksen sähköpostista. Lue lisää Jalmarista. Mikäli Jalmari ei ole tullut sähköpostiisi, vaikka olet jäsen, otathan yhteyttä Seuraan osoitteella seura(a)genealogia.fi! Huom! Tarkista kuitenkin ensin roskapostikansiosi.

Jalmarin toimitus toivottaa kaikille mukavia lukuhetkiä!

Suomen Sukututkimusseura julkaisi 19.10.2021 ohjeistuksen ”Vastuullinen henkilötietojen käsittely sukututkimuksessa.” Siinä kerrotaan, kuinka EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan erilaisissa sukututkimustilanteissa.

Yleinen tietosuoja-asetus koskee lähtökohtaisesti kaikkea henkilötietojen käsittelyä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Asetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa henkilötietojen suojaa, joka tapahtuu ennen muuta niin, ettei elossa olevien henkilötietoja saateta rajoittamattoman henkilömäärän saataville ilman rekisteröidyn myötävaikutusta.

Asetuksen soveltamisen ulkopuolelle jää kuolleiden henkilötietojen käsittely ja sellainen käsittely, jonka yksityishenkilö tekee yksinomaan kotitaloutensa puitteissa (ns. kotitalouspoikkeus). Nämä poikkeukset rajaavat asetuksen soveltamisen ulkopuolella valtaosan sukututkimuksesta.

Tietosuojaohjeistuksessa korostuu sukututkijoiden vastuullisuus henkilötietojen käsittelyssä. Ohjeistus nojaa kolmeen pilariin: sukututkijat tuntevat oikeutensa, sukututkijat suojelevat sukututkimuksensa kohteita lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja sukututkijat noudattavat tutkimustyössään eettisiä käytäntöjä tutkimuskohteitaan ja toisiaan kohtaan.

Tietosuojaohjeistuksen tarkoituksena on antaa sukuharrastajille perustiedot tietosuojalainsäädännöstä ja ohjeita sen soveltamiseksi erilaisissa sukututkimustilanteissa. Lisäksi ohjeistuksen alussa luodaan katsaus tämän päivän sukututkimukseen sekä niihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, joiden varassa sukututkimusta tehdään.

Suomen Sukututkimusseuran juridinen toimikunta on tarkastanut tietosuojaohjeistuksen, ja hallitus on hyväksynyt sen kokouksessaan 19.10.2021.   

Suomen Sukututkimusseuran kirjasto (Liisankatu 16 A 12, Helsinki) luopuu 14.10. alkaen suuresta osasta koronarajoituksia; sisällä olevien asiakkaiden määrää ei enää rajoiteta ja kirjastoon saa jäädä lukemaan ja tekemään tutkimusta. Suojamaskin käyttäminen on kuitenkin edelleen pakollista. Voit tutustua kirjaston kokoelmaan etukäteen Seuran verkkosivuilla. Kirjasto on avoinna torstaipäivinä klo 13.00–18.00. Kirjasto on myös avoinna yhtenä lauantaina kuukaudessa klo 11.00–15.00. Syksyllä 2021 tulevat aukiololauantait ovat: 30.10. ja 4.12. Tervetuloa!

Viron valtakunnallinen sukututkimusjärjestö Eesti Genealoogia Selts on kutsunut Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtajan P. T. Kuusiluoman kunniajäsenekseen. Perusteena kunniajäseneksi kutsumiselle on Kuusiluoman 20 vuotta kestänyt aktiivinen Eesti Genealoogia Seltsin ja Suomen Sukututkimusseuran välisen yhteistoiminnan edistäminen.

Päätoimittaja vastaa korkeatasoisten artikkeleiden hankkimisesta Genokseen sekä niiden toimittamisesta ja vertaisarviointiprosessista. Etsimme Genoksen päätoimittajaksi henkilöä, joka on oma-aloitteinen ja innovatiivinen ja jolla on kyky itsenäiseen työskentelyyn.

Tehtävä edellyttää soveltuvaa tutkintoa sekä kokemusta tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Sukututkimuksen tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Odotamme hakijoilta hyvää suomen ja ruotsin kirjallisen viestinnän taitoa.

Hakuaika päättyy 15.11.2021. Tehtävä täytetään numerosta 2/2022 alkaen. Hakemus palkkatoiveineen lähetetään sähköpostitse osoitteella pt.kuusiluoma@genealogia.fi. Lisätietoja antaa puhelimitse toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoma, puhelin 050 3313 856. Lue hakuilmoitus Agricola-verkosta.

Sukutarinakilpailun 2021 esiraati on valinnut määräpäivään mennessä tulleista 69 tarinasta yhdeksän sukutarinaan finaaliin. Esiraatiin kuuluivat Seuran hallituksen jäsen Mervi Lampi sekä Lahden seudun sukututkijat ry:n varapuheenjohtaja ja kirjastonhoitaja Leo Laakko. Nyt on yleisön vuoro valita äänestämällä voittajat raadin asettamista ehdokkaista. Kolme eniten ääniä saanutta sukutarinaa ja niiden kirjoittajat julkistetaan Seuran syyskokouksessa 20.11.2021. Suomen Sukututkimusseura julkaisee Sukutarinakilpailuun lähetetyistä teksteistä kokoelman Sukutarinat 2021 vuonna 2022.

Lue tarinat täällä ja äänestä suosikkiasi täällä 1.11.2021 mennessä. Äänestäneiden kesken arvotaan lahjakortti Tiedekirjaan.

Genos 3/2021 on ilmestynyt digitaalisena ja ilmestyy myös paperisena lähiviikkoina. Kaikki Seuran jäsenet voivat lukea lehden SukuHaun kautta tästä linkistä. Jotta pääset lukemaan lehden, sinun on ensin kirjauduttava SukuHakuun. SukuHaku-tunnukset ovat henkilökohtaiset ja ne on lähetetty sähköpostitse. Ongelmatapauksissa otathan yhteyttä osoitteella seura@genealogia.fi.

Genos 3/2021 on heraldiikan erikoisnumero ja tarjoaa aiheesta tuhdin lukupaketin. Tässä numerossa: Carl-Thomas von Christierson: Heraldik Genos, Heikki Vuorimies: Tutkimusmatka Järnefelt-suvun vaakunamaailmaan, Martin Sunnqvist: Heraldik som historisk och genealogisk hjälpvetenskap, Petteri Järvi: Heraldiikka ilmiönä. Ritarien kilvistä yhtenäiseksi kuvalliseksi viestintämuodoksi, Ronny Andersen: Heraldik som person- och släktmarkör. En konstnärlig synvinkel, Johanna Aminoff-Winberg: Riddarhusarkivet, Heinz Stürmer: Suomen Heraldinen Seura – Heraldisk Sällskapet i Finlands vapenregister ja Carl Thomas von Christierson: Kirjallisuutta ja hyödyllisiä yhteystietoja heraldiikasta kiinnostuneille.

Mukavia lukuhetkiä!

Sukututkimus ja nimiasiat ovat olleet laajasti esillä mediassa viikonlopun aikana. Toimittaja Tarja Repo haastatteli Suomen Tietotoimiston artikkelissa Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtajaa P. T. Kuusiluomaa sukunimien vaihtamisesta suvun historiasta löytyvään nimeen. Kuusiluoma on oikeusministeriön nimilautakunnan jäsen. ”Sukututkimuksen suosio on siivittänyt suomalaisten kiinnostusta ottaa esivanhempiensa sukunimiä. Digi- ja väestötietovirasto kertoo, että aiempaa useampi haluaa palata edellisiltä sukupolvilta löytyvään nimeen.”, artikkelissa kerrotaan. ”Moni haluaa nimen ihmiseltä, johon löytyy läheinen yhteys ja tunneside. Osa hakijoista kurkottaa kuitenkin kauemmaksi menneisyyteen ja hakee itselleen aiemmin eläneiden sukulaisten nimiä. Sukututkijat löytävät niitä helposti esimerkiksi internetin sukupuupalveluista. Jotkut haluavat puolestaan palauttaa oman sukunimensä vanhan kirjoitusasun mukaiseksi.”, se jatkaa. Sukunimien vaihtamisesta uutisoivat MTV3:n, Maaseudun tulevaisuuden ja Keskisuomalaisen lisäksi useat paikallislehdet.

Myös erikoiset ja humoristiset etunimet olivat esillä mediassa. Artikkelin yhtenä lähteenä oli käytetty Seuran Facebook-keskusteluryhmän viikkokysymyksen vastauksia. Seura kysyi 5.5.2021 sukututkijoilta, mikä on hienoin tai erikoisin nimi, johon he ovat tutkimuksissaan törmänneet. Vastaukseksi saatiin esimerkiksi sellaisia nimiä kuin Takkutukka, Peltoperse, Kaukomieli Postinen, Tomuhousu ja Anna Armias Suomi Rauha. Artikkelia varten oli myös  haastateltu historiantutkija Veli Pekka Toropaista, joka on kirjoittanut kyseessä olevasta teemasta myös Seuran blogiin.

Suomen Sukututkimusseuran palvelukseen on elokuun alusta lähtien tullut asiakasneuvojan tehtävään humanististen tieteiden kandidaatti Noora Nikander, joka opiskelee Suomen historiaa Helsingin yliopistossa. Asiakasneuvoja tehtäviin kuuluu kirjaston päivystäminen, etäkoulutuspäivien back-up-hostin tehtävät, esitelmien videoiminen ja päivystäminen Seuran esittelypöydän ääressä erilaisissa tapahtumissa.

Toimiston ja kirjaston tehtäviä on kesän aikana järjestelty myös muulla tavoin. Jäsenneuvojan tehtävänimike on muutettu palveluvastaavaksi ja toimiston työtehtäviä on koottu entistä selvärajaisemmiksi vastuualueiksi. 

Pitkäaikainen kirjastonhoitaja, FK Vuokko Pärssinen-Tainio on päättänyt työuransa. Seura kiittää 20 vuodesta ja toivottaa leppoisia eläkepäiviä.

Suomen Sukututkimusseuran kirjasto (Liisankatu 16 A 12, 00170 Helsinki) avautuu torstaina 12.8.2021 klo 13.00. Samalla kirjaston uudeksi aukioloajaksi tulee torstai klo 13.00–18.00. Kirjasto on myös avoinna yhtenä lauantaina kuukaudessa klo 11.00–15.00. Syksyllä 2021 aukiololauantait ovat: 4.9., 2.10., 30.10. ja 4.12. Syyskaudella kirjastossa aloittaa myös työskentelyn uusi kirjastonpäivystäjä Noora Nikander.

Kirjastossa noudatetaan Aluehallintoviraston ohjeistusta koronaepidemian aikana. Sisään pääsee kerrallaan korkeintaan neljä henkilöä ja suojamaskin käyttäminen on pakollista. Kirjastoon ei myöskään saa jäädä tekemään tutkimusta vaan se on avoinna ainoastaan kirjojen lainaamista ja palauttamista varten. Kirjoja ei kuitenkaan tarvitse varata etukäteen vaan ne voi hakea itse hyllystä. Voit sujuvoittaa kirjastokäyntiäsi tutustumalla kokoelmaan etukäteen kirjastotietokannassa. Koronaepidemian vuoksi kirjaston aukiolot ja käyttösäännöt voivat muuttua nopeasti, joten tarkistathan ne aina etukäteen Seuran verkkosivuilta.

Siirtolaisuusinstituutin hallitus on perustanut vuonna 2010 John Mortonin nimeä kantavan tunnustuspalkinnon. Vuosittain jaettava palkinto myönnetään esityksestä muuttoliikkeiden ja monikulttuurisuuden hyväksi tehdystä erittäin ansiokkaasta työstä tai teosta. Palkintoon oikeuttavan teon on liityttävä suomalaiseen tai Suomessa tapahtuneeseen muuttoliikkeeseen.

Palkinnon jakamisen perusteluissa todettiin, että ”Seura on varsinkin viimeisen 10 vuoden ajan todella aktiivisesti tutkinut maassa muuttoa ja siirtolaisuutta mm. järjestämällä koulutuksia sukuaan tutkiville ja digitoimalla vanhoja asiakirjoja vapaaehtoisten voimin. Seura myöskin säilyttää sukututkimuksista julkaistuja sukukirjoja. Siirtolaisuusinstituutilla on ollut pitkään yhteistyötä Seuran kanssa ja jo ihan Siirtolaisuusinstituutin alkuaikoina yhteistyö on ollut tiivistä. Seura on pitkään siten toiminut ja tehnyt arvokasta työtä. Maailmalla on paljon ulkosuomalaisia, jotka ovat kiinnostuneet Suomen juuristaan ja Suomen Sukututkimusseuralla on keskeinen rooli heidän avustamisessaan.”

Palkinto jaettiin Turussa 16.6.2021 ja sen vastaanotti Suomen Sukututkimusseuran puheenjohtaja Jouni Elomaa. ”Suomen Sukututkimusseura on hyvin kiitollinen tästä huomionosoituksesta samoin kuin pitkään jatkuneesta yhteistyöstä Siirtolaisinstituutin kanssa”, kiittää Seuran puheenjohtaja Jouni Elomaa. ”Instituutin kirjasto, arkisto, eri tietokannat ja pyyteettömästi apuaan tarjonneet työntekijät ovat olleet korvaamattomia suurelle osalle suomalaisia sukututkijoita. Toivomme että Seuran jäsenten keskuudessa tehtävä kansalaistiede voi yhä suuremmassa määrin auttaa myös instituutin eri tutkimushankkeissa”, Elomaa jatkaa.

Lue lisää Seuran blogista. Katso YouTube-video palkintotilaisuudesta.

Maanmittauslaitos julkaisee historiallisten ilmakuvien arkiston kansalaisten, yritysten ja organisaatioiden käyttöön. Yleisön saataville tulee kymmeniä tuhansia kuvia, joista vanhimmat ovat 1930-luvulta. Kuvia voi selata ja vertailla Paikkatietoikkunaan rakennetun työkalun avulla. Paikkatietoikkunassa käyttäjä voi katsoa yksittäistä historiallista ilmakuvaa sekä vertailla uusinta ilmakuvaa ja historiallista ilmakuvaa, ja tarkastella miten maisema on muuttunut. Ilmakuvilta voidaan nähdä paljon sellaista, mitä kartoille ei ole piirretty näkyväksi tiettyinä ajanjaksoina.

Kaikkiaan Maanmittauslaitoksen ilmakuva-arkistoissa on 1,5 miljoonaa kuvaa, joista noin puolet on digitoitu. Arkisto koostuu Maanmittauslaitoksen omasta tuotannosta sekä laajasta Puolustusvoimien ja Blom Kartta Oy:n tuottamista kuvista, jotka on lahjoitettu Maanmittauslaitoksen arkistoon. Voit tutustua historiallisiin ilmakuviin täällä. Palvelu toimii parhaiten tietokoneen ruudulla ja käytettäessä normaalia hiirtä. Ohjeet palvelun käyttöön. Palvelun käyttöön opastava video. Artikkeli 10 kysymystä historiallisista ilmakuvista.

Kuluvan kevään aikana Seurassa toteutetaan verkkosivujen uudistamisen ja päivittämisen lisäksi myös muita muutoksia ja uudistuksia. Ajan saatossa Seuran vanha palvelin on hidastunut ja se on muuttunut epävakaaksi, minkä vuoksi palvelimesta joudutaan luopumaan. Palvelinsiirron yhteydessä Seuran nykyiset verkkosivut ja verkkopalvelut tullaan siirtämään uudelle palvelimelle loppukevään aikana. Siirrosta johtuen osa sivuista ja palveluista, kuten HisKin Lisätietoja seurakunnasta -toiminto, on ollut valitettavasti poissa käytöstä, mutta tilanne palautuu entiselleen palvelinvaihdon myötä.

Palvelinsiirron yhteydessä Seura luopuu kokonaan vanhojen 1990-luvulta periytyvien verkkosivujen osista ja vanhoista tietokannoista. Tästä johtuen esimerkiksi edellä mainituilta tietosivuilta löytyneet artikkelit ja muut julkaisut sekä Hautakivitietokanta tullaan siirtämään tutkittavaksi SukuHaku-aineistopalvelun kautta. Seuran vanhoista tietokannoista merimiehet, nimenmuutokset ja kuolleeksi julistetut on siirretty jo aikaisemmin SukuHakuun.

Koska SukuHakuun siirrettävänä on paljon aineistoa, siirto ei tapahdu hetkessä, ja tästä johtuen palvelujen ja aineistojen käytössä saattaa ilmetä katkoja. Mahdollisista pidemmistä käyttökatkoista tiedotetaan Seuran toimesta erikseen. Aineistosiirtojen edistymistä SukuHakuun voi seurata palvelun etusivuilta löytyvästä uusiempien aineistojen listauksesta. Lue lisää Seuran verkkopalvelujen kehityksestä.

Seuran verkkosivuston tietosivut on uudistettu ja virtaviivaistettu. Niille on myös lisätty uusia linkkejä hyödyllisiin aineistoihin ja muutoinkin linkkien toimivuus on tarkistettu. Tietosivut muodostavat niin ikään sukututkimuksen perusoppaan, jonka avulla pääset alkuun omatoimisessa alkuperäislähteiden tutkimisessa. Mitä sukututkimus on? -sivuryhmästä löydät esittelyt seuraavista aiheista:

• Sukututkimuksen aloittaminen
• Geneettinen sukututkimus
• Ortodoksinen sukututkimus

Lisäksi löydät tietoa sukututkimuksen keskeisimmistä lähdeaineistoista sekä apua eri osa-alueiden, kuten henkilönimien, ja ryhmien, kuten sotilaiden tai siirtolaisten, tutkimiseen. Sukututkijan lähteet -sivuryhmästä löydät tietoa seuraavista aiheista:

• HisKi
• Kirkonkirjat
• Sukututkimuksen peruslähteet
• Siirtolaisuus
• Henkilönnimet
• Henkilöhistoria
• Militaria
• Paikallistieto
• Sanastot ja sanakirjat
• Arkistot ja kirjastot
• Sukututkimuslinkkejä

Jos haluat ehdottaa sivuille linkkejä, ota yhteyttä osoitteella seura@genealogia.fi. Antoisia tutkimushetkiä!

Seura luovutti muutama vuosi sitten epidemioita tutkivien tutkimusryhmien käyttöön HisKi-aineiston. Aineisto on nyt tuottanut ensimmäisen tutkimusartikkelin, joka julkaistiin 21.4. 2021, Proceedings of Royal Society B -julkaisusarjassa.

Tutkimuksessa kirkonkirjoissa mainittuja kuolinsyitä tutkimalla selvitettiin, kuinka runsas kylien määrä vähensi 1800-luvulla mm. riskiä kuolla isorokkoon, kun taas runsas talomäärä kylissä lisäsi hinkuyskä- ja tuhkarokko epidemian kestoa kunnassa.

Lue lisää Jyväskylän yliopiston sivuilta.

Vuoden sukukirja 2020 julkistettiin tänään Suomen Sukututkimusseuran järjestämässä Suku 2021 -tapahtumassa. Vuoden sukukirjaksi valittiin Pärssisten sukuseuran kustantama teos Mitäs myö Pärssiset. Karjalaisen suvun 500 rauhan ja sodan vuotta.

Suomen Sukututkimusseura järjesti Vuoden sukukirja -kilpailun nyt 30. kerran. Kilpailun raatiin kuuluivat Christer Kuvaja (puheenjohtaja) sekä Eeva Hasunen, Tommy Koukka ja Elina Maaniitty.

Kilpailuun osallistui noin 30 teosta. Raati oli arvioissaan enimmäkseen yksimielinen ja piti pääosaa kirjoista mielenkiintoisina. Varsinaisten sukukirjojen lisäksi kilpailuun oli lähetetty elämäkertateoksia ja kaksi kaunokirjallista teosta.

Vuoden sukukirjaksi 2020 valittiin Kyösti Pärssisen toimittama kaksiosainen teos Mitäs myö Pärssiset. Karjalaisen suvun 500 rauhan ja sodan vuotta. Teoksessa on yli tuhat sivua. Sen ensimmäisessä osassa kuvataan suvun historiaa ja toisessa osaa julkaistaan sukutaulut.

Raadin mukaan teos on huolellisen työn tulos ja siinä on kiitettävästi kiinnitetty huomiota historialliseen kontekstiin. Sukutaulut ja lähdeluettelot ovat selkeitä. Taitto on ammattimaisesti toteutettu ja kirjojen kannet ovat onnistuneita. Monipuolinen ja kattava teos, jossa on hyödynnetty myös DNA-testaamista.

Raati päätti myöntää lisäksi kaksi kunniamainintaa:

Suomen Sukututkimusseuran hallitus on päättänyt myöntää Suomalaisen sukututkimuksen kultaisen ansiomitalin diplomi-insinööri Jouni Maliselle.

Jouni Malinen on luonut kirkonkirjojen historiakirjojen hakuohjelman HisKin, joka on suomalaisen sukututkimuksen keskeisin ja eniten käytetyin verkkopalvelu. Malinen koodasi HisKin hakualgoritmin vuonna 1996 sekä rakensi tietokantaohjelmiston ja käyttöliittymän. Hän on toiminut jo 25 vuoden ajan myös tietokannan ylläpitäjänä.

Suomen Sukututkimusseuran onnittelee Jouni Malista kultaisen ansiomitalin johdosta.