Ajankohtaista

Suomen Sukututkimusseura haluaa kartoittaa tämän kertaisella kyselyllä, mitä mieltä Seuran jäsenet ja muut sukututkijat ovat Seuran julkaisutoiminnasta. Kyselyyn vastataan nimettömänä ja vastauksia käytetään Seuran julkaisutoiminnan kehittämiseen. Vastaaminen kestään vain muutaman minuutin. Kysely on avoinna 3.5.2021–6.6.2021. Palautteesi on meille tärkeä!

Siirry kyselyyn tästä!

Kevään Teemalauantain videot ovat nyt katsottavissa Seuran Videokirjastossa. Videokirjasto on Seuran jäsenetu ja vaatii kirjautumisen Jäsensivuille. Jäsensivuille kirjaudutaan verkkosivun oikeasta ylälaidasta. Tunnukset jäsensivuille löytyvät Genoksen osoitetarrasta tai Digi-Genoksen sähköpostiviestistä. Mikäli et löydä tunnuksia, ota yhteyttä osoitteella seura@genealogia.fi.

Kevään Teemalauantain aiheena oli "Isonvihan vuodet 1713–1721 sukututkijan silmin" ja siellä pidettiin kolme asiantuntijaesitelmää:

• Sukututkija Juha Vuorela: Mahdotonta vai mahdollista – isonvihan ajan ylittäminen sukututkimuksessa
• FT, tutkimuspäällikkö Christer Kuvaja: Siviiliväestön arkielämä isonvihan aikana – mitä lähteet kertovat
• FM Terhi Nallinmaa-Luoto: Isonvihan pakolaisia Suomessa

Lisätietoja esitelmien sisällöstä löydän niin ikään Videokirjastosta. Mukavia katseluhetkiä!

Kustavi Grotenfelt (27.4.1861– 7.1.1928) oli suomalainen historiantutkija, Helsingin yliopiston professori, kirjailija, valtiopäivämies ja nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja. Hän toimi useissa opetusviroissa ja akateemisissa tehtävissä vuodesta 1888 lähtien sekä useita kertoja aatelissäädyssä sukunsa edustaja valtiopäivillä. Suomen Sukututkimusseuran ensimmäisenä puheenjohtajana hän toimi vuosina 1917–1928.

Grotenfelt oli myös nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja 1908–1909 ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1903–1905. Hänen teoksiaan ovat Suomen historia uskonpuhdistuksen aikakaudella ja Suomen historia Ruotsin mahtavuuden aikakaudella. Hän myös toimitti Kansallinen elämäkerrasto -sarjaa.

SukuHausta löytyy useita Grotenfeltin kirjoittamiaan artikkeleita. Lisäksi Sukututkijan verkkokaupasta voit käydä hänen syntymäpäivänsä kunniaksi lataamassa artikkelin Muutamia tietoja Suomen aatelistosta uuden ajan alulla. 

Maanataina 26.4. esitettävässä MTV3:n Sukuni salat -ohjelmassa tutustutaan Hjallis Harkimon sukujuuriin, jotka vievät muun muassa Hansa-ajan Rääveliin eli Tallinnaa. Jaksossa esiintyy myös Seuran kirjeenvaihtajajäsen, Eesti Genealoogia Seltsin puheenjohtaja Raivo Maine, joka on myös monille tuttu Seuran Viroon suuntautuneilta jäsenmatkoilta. Sukuni salat-ohjelma maanantaisin MTV3-kanavalla klo 20.00 ja MTV3 Katsomossa.

Seura luovutti muutama vuosi sitten epidemioita tutkivien tutkimusryhmien käyttöön HisKi-aineiston. Aineisto on nyt tuottanut ensimmäisen tutkimusartikkelin, joka julkaistiin 21.4. 2021, Proceedings of Royal Society B -julkaisusarjassa.

Tutkimuksessa kirkonkirjoissa mainittuja kuolinsyitä tutkimalla selvitettiin, kuinka runsas kylien määrä vähensi 1800-luvulla mm. riskiä kuolla isorokkoon, kun taas runsas talomäärä kylissä lisäsi hinkuyskä- ja tuhkarokko epidemian kestoa kunnassa.

Lue lisää Jyväskylän yliopiston sivuilta.

Väitöskirjassaan Esiaviolliset suhteet ja toimijuus Ruotsin yliopistokaupungeissa 1600-luvun lopulla Mari Välimäki tarkasteli opiskelijoiden sekä heidän kanssaan seurustelleiden nuorten naisten esiaviollisten suhteiden käsittelyä Uppsalan yliopiston ja Turun kuninkaallisen akatemian konsistoreissa sekä Turussa kaupungin tuomioistuimissa. Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat eivät saaneet osakseen erityiskohtelua yliopistojen omien tuomioistuinten käsittelyssä.

Siveysrikoksiin liittyvä lainsäädäntö kiristyi 1600-luvun Ruotsissa ja esiaviollinen seksuaalinen kanssakäyminen oli lailla kielletty. Kansan parissa pitkäaikaiset intiimit esiaviolliset suhteet kuitenkin hyväksyttiin.

Naisten aseman on nähty heikentyneen siveysrikoksiin liittyneiden oikeuskäytäntöjen muutosten myötä 1600-luvun lopulla. Naisilla oli kuitenkin oikeus vaatia korvausta rikotusta avioliittolupauksesta ja miesten odotettiin kantavan vastuunsa.

Lue lisää Välimäen väitöksestä Turun yliopiston verkkosivulta ja Ylen haastattelusta.  Koko väitöskirjan voit ladata ja lukea täältä.

Suomen Sukututkimusseuran sääntömääräinen kevätkokous pidettiin lauantaina 17.4.2021 Zoom-etäyhteydellä. Kokoukseen osallistui 26 henkilöä ja puheenjohtajana toi Tommy Koukka.

Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat eli vuosikertomus ja toimintakertomus vuodelta 2020. Kokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen. Tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja esittivät vastuuvapauden myöntämistä hallitukselle ja toiminnanjohtajalle, minkä kokous päätti myöntää.

Genealogiska Samfundet i Finlands utbildningsprogram omfattar nu också distansutbildningsdagar på svenska. Under senvåren erbjuds två distansutbildningsdagen.

• Peter Ragnvaldsson: Hur forskar jag i mina rotesoldater, dragoner eller båtsmän? Den 14.4.2021 och 20.4.2021.
• Alexandra Ramsay: Hitta dina småkusiner och spåra dina anfäder på internet i två delar

1. Inleda din forskning och bli bekant med utbudet på internet. Den 21.4.2021 och 28.4.2021.
2. Forska i kyrkoböcker på internet. Den 19.5.2021 och 26.5.2021.

Anmälan görs via Släktforskarens webbutik. Läs mer om utbildningsdagarna. Genealogiska Samfundet erbjuder distansutbildningsdagar på svenska också under hösten 2021.

Suku 2021 -tapahtumaa vietettiin viikonloppuna 20. –21.3.2021. Valtakunnallisia sukututkimuspäiviä vietettiin nyt jo 43. kerran, mutta nyt ensimmäisen kerran tapahtumapaikkana oli verkko.

Tapahtuman avajaisissa julkistettiin – 30. kerran – Vuoden sukukirja, joka vuonna 2020 on Pärssisten sukuseuran kustantama teos Mitäs myö Pärssiset. Karjalaisen suvun 500 rauhan ja sodan vuotta. Lisäksi avajaisissa julkistettiin Suomalaisen sukututkimuksen kultaisen ansiomitalin saaja. Se myönnettiin diplomi-insinööri Jouni Maliselle, joka on luonut kirkonkirjojen historiakirjojen hakuohjelman HisKin.

Ohjelmassa oli kahdeksan asiantuntijaesitelmää, jotka tavalla tai toiselle liittyivät vuonna 1721 päättyneeseen isoonvihaan, jonka muistovuotta Seuran viettää tänä vuonna. Esitelmät käsittelivät paitsi venäläisten miehitysaikaa, myös suurta Pohjan sotaa sekä Suomen ja Inkerinmaan olojen järjestämistä venäläisten poistuttua. Tapahtuman osallistujat seurasivat esitelmiä tiiviisti ja jokainen niistä keräsi 400–500 kuulijaa.

Lauantaipäivän päätteeksi noin 150 kävijää tutustui Lottamuseon verkkonäyttelyyn Lotta Svärd 100 vuotta yhteiskuntavastuuta. Näyttely herättikin kierroksen jälkeen paljon kysymyksiä lottien toiminnasta ja tutkimisesta.

Tapahtumassa oli tarjolla sukututkimusneuvontaa eri aihepiireistä sekä tallenteina tietoiskuja sukututkimuksen lähteistä ja apuvälineistä. Virtuaalisessa messuhallissa tapahtuman osallistujat pääsivät tutustumaan 14 sukututkimusyhdistyksen tai muun tahon toimintaan esittelyvideoiden ja etäyhteyksien kautta. Messuhallissa vierailtiinkin ahkerasti, noin 1 400 kertaa viikonlopun aikana.

Suku 2021 -tapahtuma onnistui erinomaisesti. Ohjelma oli mielenkiintoista ja esitelmöitsijöille esitettiin kysymyksiä ruuhkaksi asti. Myös tekniikka toimi hyvin. Tapahtuma keräsi suuren yleisön. Kahden päivänä aikana osallistujia oli yhteensä kaikkiaan noin 2 200 aina Ruotsia, Iso-Britanniaa, Espanjaa ja Yhdysvaltoja myöten.

Seura kiittää lämpimästi Suku 2021 -tapahtuman esitelmöitsijöitä, neuvojia ja näytteilleasettajia sekä runsasta yleisöä osallistumisesta!

Vuoden sukukirja 2020 julkistettiin tänään Suomen Sukututkimusseuran järjestämässä Suku 2021 -tapahtumassa. Vuoden sukukirjaksi valittiin Pärssisten sukuseuran kustantama teos Mitäs myö Pärssiset. Karjalaisen suvun 500 rauhan ja sodan vuotta.

Suomen Sukututkimusseura järjesti Vuoden sukukirja -kilpailun nyt 30. kerran. Kilpailun raatiin kuuluivat Christer Kuvaja (puheenjohtaja) sekä Eeva Hasunen, Tommy Koukka ja Elina Maaniitty.

Kilpailuun osallistui noin 30 teosta. Raati oli arvioissaan enimmäkseen yksimielinen ja piti pääosaa kirjoista mielenkiintoisina. Varsinaisten sukukirjojen lisäksi kilpailuun oli lähetetty elämäkertateoksia ja kaksi kaunokirjallista teosta.

Vuoden sukukirjaksi 2020 valittiin Kyösti Pärssisen toimittama kaksiosainen teos Mitäs myö Pärssiset. Karjalaisen suvun 500 rauhan ja sodan vuotta. Teoksessa on yli tuhat sivua. Sen ensimmäisessä osassa kuvataan suvun historiaa ja toisessa osaa julkaistaan sukutaulut.

Raadin mukaan teos on huolellisen työn tulos ja siinä on kiitettävästi kiinnitetty huomiota historialliseen kontekstiin. Sukutaulut ja lähdeluettelot ovat selkeitä. Taitto on ammattimaisesti toteutettu ja kirjojen kannet ovat onnistuneita. Monipuolinen ja kattava teos, jossa on hyödynnetty myös DNA-testaamista.

Raati päätti myöntää lisäksi kaksi kunniamainintaa:

Suomen Sukututkimusseuran hallitus on päättänyt myöntää Suomalaisen sukututkimuksen kultaisen ansiomitalin diplomi-insinööri Jouni Maliselle.

Jouni Malinen on luonut kirkonkirjojen historiakirjojen hakuohjelman HisKin, joka on suomalaisen sukututkimuksen keskeisin ja eniten käytetyin verkkopalvelu. Malinen koodasi HisKin hakualgoritmin vuonna 1996 sekä rakensi tietokantaohjelmiston ja käyttöliittymän. Hän on toiminut jo 25 vuoden ajan myös tietokannan ylläpitäjänä.

Suomen Sukututkimusseuran onnittelee Jouni Malista kultaisen ansiomitalin johdosta.

Suomen Sukututkimusseura julistaa kirjoituskilpailun Sukutarinakilpailu 2021. Kilpailulla etsitään asiakirja-aineistoon, muistitietoon tai omakohtaisiin kokemuksiin perustuvia tarinoita, jotka kertovat henkilöiden ja perheiden vaiheista. Sukutarinoissa voi olla myös fiktiivisiä piirteitä, vaikka ne kertovat historiallisista henkilöistä ja todellisista tapahtumista. Kirjoittaja voi itse valita tarinansa näkökulman, tyylin ja luonteen. Tarinat voi kirjoittaa suomeksi tai ruotsiksi.

Osallistuminen

Sukutarinakilpailu 2021 on avoin kaikille. Kirjoittaja voi lähettää kilpailuun useamman kuin yhden tarinan kuitenkin korkeintaan kolme tarinaa. Kirjoittaja ei saa olla tunnistettavissa nimimerkistä, esimerkiksi keskustelufoorumeilla käytettyä nimimerkkiä tai käyttäjänimeä ei pidä käyttää.

Kilpailuun tarkoitetut tarinat lähetetään 11.1.–29.8.2021 sähköpostitse osoitteeseen sukutarinakilpailu@genealogia.fi. Sähköpostiviestissä on ilmoitettava kirjoittajan nimi, yhteystiedot ja nimimerkki. Sukutarina lähetetään viestin liitteenä doc-, docx- tai rtf-muotoisena tekstitiedostona ja mahdolliset kuvat erilisinä tiedostoina.

Sukutarinat voivat olla pituudeltaan korkeintaan 15 000 merkkiä välilyönteineen. Kirjoittaja voi halutessaan lähettää tarinan yhteydessä enintään kolme siihen liittyvää valokuvaa tai piirrosta. Kirjoittajalla on oltava kuvien ja piirrosten käyttöoikeus.

Voittajan valinta

Sukutarinakilpailun esiraati valitsee loppukilpailuun kaikista lähetetyistä teksteistä 7–10 tarinaa, jotka julkaistaan Suomen Sukututkimusseuran verkkosivustolla. Yleisö valitsee äänestämällä voittajan raadin asettamista ehdokkaista. Kolme eniten ääniä saanutta sukutarinaa ja niiden kirjoittajat julkistetaan Sukututkimusseuran syyskokouksessa marraskuussa 2021.

Suomen Sukututkimusseura julkaisee Sukutarinakilpailuun lähetetyistä teksteistä kokoelman Sukutarinat 2021. Lähettämällä tarinan kilpailuun kirjoittajat antavat Sukututkimusseuralle luvan mahdolliselle julkaisemiselle verkkosivustolla ja julkaisussa. Kaikki kilpailuun lähetetyt sukutarinat tallennetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, missä ne ovat määräajan kuluttua tutkijoiden käytössä.