Ajankohtaista

Seura halusi kartoittaa tänä keväänä jäsenkyselyllä, mitä mieltä Seuran jäsenet ja muut sukututkijat ovat Seuran julkaisutoiminnasta. Kyselyyn vastattiin nimettömänä ja vastauksia käytetään Seuran julkaisutoiminnan kehittämiseen. Kyselyyn vastasi 200 henkilöä. Kyselyssä keskityttiin Jäsenviesti Jalmarin, Aikakauskirja Genoksen ja Seuran julkaisemien oppaiden sisältöön, niihin liittyviin toiveisiin ja niiden lukuintoon.

Kyselyn tulokset olivat kannustavia; suurin osa vastaajista kertoi lukevansa Genoksen ja Jalmarin lähes aina ja piti molempien artikkeleita kiinnostavina ja hyödyllisinä. Muutamia toistuvia toiveita nousi esiin vastauksista: neuvoja ja vinkkejä ulkomailla tehtävään sukututkimukseen toivottiin useamman kerran, kuten myös historiallista taustaa sukututkimukseen antavia artikkeleita. Myös geneettinen sukututkimus ja vinkkejä aloitteleville sukututkijoille mainittiin useamman kerran.

Seuran julkaisemat oppaat tuntuivat myös olevan tuttuja suurimmalle osalle vastaajista. Tulevien oppaiden toivottiin käsittelevän muun muassa siirtolaisuutta, vanhoja käsialoja ja harvinaisempia lähdemateriaaleja. Vastaajat tuntuivat jakautuvat aika tasaisesti kahteen leiriin, mitä tuli julkaisujen formaattiin. Osa toivoi lisää digitaalisia julkaisuja ja osa taas haluaa lukea julkaisunsa ehdottomasti paperilta.

Lämmin kiitos kaikille vastanneille! Tästä on hyvä jatkaa kehitystyötä.

Siirtolaisuusinstituutin hallitus on perustanut vuonna 2010 John Mortonin nimeä kantavan tunnustuspalkinnon. Vuosittain jaettava palkinto myönnetään esityksestä muuttoliikkeiden ja monikulttuurisuuden hyväksi tehdystä erittäin ansiokkaasta työstä tai teosta. Palkintoon oikeuttavan teon on liityttävä suomalaiseen tai Suomessa tapahtuneeseen muuttoliikkeeseen.

Palkinnon jakamisen perusteluissa todettiin, että ”Seura on varsinkin viimeisen 10 vuoden ajan todella aktiivisesti tutkinut maassa muuttoa ja siirtolaisuutta mm. järjestämällä koulutuksia sukuaan tutkiville ja digitoimalla vanhoja asiakirjoja vapaaehtoisten voimin. Seura myöskin säilyttää sukututkimuksista julkaistuja sukukirjoja. Siirtolaisuusinstituutilla on ollut pitkään yhteistyötä Seuran kanssa ja jo ihan Siirtolaisuusinstituutin alkuaikoina yhteistyö on ollut tiivistä. Seura on pitkään siten toiminut ja tehnyt arvokasta työtä. Maailmalla on paljon ulkosuomalaisia, jotka ovat kiinnostuneet Suomen juuristaan ja Suomen Sukututkimusseuralla on keskeinen rooli heidän avustamisessaan.”

Palkinto jaettiin Turussa 16.6.2021 ja sen vastaanotti Suomen Sukututkimusseuran puheenjohtaja Jouni Elomaa. ”Suomen Sukututkimusseura on hyvin kiitollinen tästä huomionosoituksesta samoin kuin pitkään jatkuneesta yhteistyöstä Siirtolaisinstituutin kanssa”, kiittää Seuran puheenjohtaja Jouni Elomaa. ”Instituutin kirjasto, arkisto, eri tietokannat ja pyyteettömästi apuaan tarjonneet työntekijät ovat olleet korvaamattomia suurelle osalle suomalaisia sukututkijoita. Toivomme että Seuran jäsenten keskuudessa tehtävä kansalaistiede voi yhä suuremmassa määrin auttaa myös instituutin eri tutkimushankkeissa”, Elomaa jatkaa.

Lue lisää Seuran blogista. Katso YouTube-video palkintotilaisuudesta.

Tässä numerossa: Vuoden 2021 John Morton -palkinnon Suomen Sukututkimusseuralle, Hakemistot SukuHaussa, Pekka Jaatisen julkaisut SukuHakuun, Turun linnansaarnaaja Samuel Wacklin kettu- ja susijahdissa, Kirjeitä, kuulijapalautteita ja nimitystietoja – museoiden arkistoaineistot kartalle, Akatemiasampo, Hynysten sukuseura – juuret syvällä Ylä-Savon maaperässä, Ajanviettoa 1600-luvun kaupunkiluonnossa, Heikki Särkkä – käsialaoppaita ja sanastoja ja Kuulumisia meiltä ja maailmalta.

Tämä ja aikaisemmin ilmestyneet Jalmarit voit lukea Jäsensivuilta. Jäsensivujen tunnukset löydät Genoksen osoitetarrasta tai Digi-Genoksen sähköpostista. Lue lisää Jalmarista. Mikäli Jalmari ei ole tullut sähköpostiisi, vaikka olet jäsen, otathan yhteyttä Seuraan osoitteella seura(a)genealogia.fi! Huom! Tarkista kuitenkin ensin roskapostikansiosi.

Seuraava Jalmari ilmestyy elokuussa kesätauon jälkeen. Jalmarin toimitus toivottaa kaikille aurinkoista kesää!

Seuran on suljettu kesällä 23.6.–8.8.2021 eli Seuran asiakaspalvelu palvelee numerossa 050 3733 715 viimeisen kerran ennen kesätaukoa 22.6. Suomen Sukututkimusseura toivottaa kaikille aurinkoista kesää!

Maanmittauslaitos julkaisee historiallisten ilmakuvien arkiston kansalaisten, yritysten ja organisaatioiden käyttöön. Yleisön saataville tulee kymmeniä tuhansia kuvia, joista vanhimmat ovat 1930-luvulta. Kuvia voi selata ja vertailla Paikkatietoikkunaan rakennetun työkalun avulla. Paikkatietoikkunassa käyttäjä voi katsoa yksittäistä historiallista ilmakuvaa sekä vertailla uusinta ilmakuvaa ja historiallista ilmakuvaa, ja tarkastella miten maisema on muuttunut. Ilmakuvilta voidaan nähdä paljon sellaista, mitä kartoille ei ole piirretty näkyväksi tiettyinä ajanjaksoina.

Kaikkiaan Maanmittauslaitoksen ilmakuva-arkistoissa on 1,5 miljoonaa kuvaa, joista noin puolet on digitoitu. Arkisto koostuu Maanmittauslaitoksen omasta tuotannosta sekä laajasta Puolustusvoimien ja Blom Kartta Oy:n tuottamista kuvista, jotka on lahjoitettu Maanmittauslaitoksen arkistoon. Voit tutustua historiallisiin ilmakuviin täällä. Palvelu toimii parhaiten tietokoneen ruudulla ja käytettäessä normaalia hiirtä. Ohjeet palvelun käyttöön. Palvelun käyttöön opastava video. Artikkeli 10 kysymystä historiallisista ilmakuvista.

Kuluvan kevään aikana Seurassa toteutetaan verkkosivujen uudistamisen ja päivittämisen lisäksi myös muita muutoksia ja uudistuksia. Ajan saatossa Seuran vanha palvelin on hidastunut ja se on muuttunut epävakaaksi, minkä vuoksi palvelimesta joudutaan luopumaan. Palvelinsiirron yhteydessä Seuran nykyiset verkkosivut ja verkkopalvelut tullaan siirtämään uudelle palvelimelle loppukevään aikana. Siirrosta johtuen osa sivuista ja palveluista, kuten HisKin Lisätietoja seurakunnasta -toiminto, on ollut valitettavasti poissa käytöstä, mutta tilanne palautuu entiselleen palvelinvaihdon myötä.

Palvelinsiirron yhteydessä Seura luopuu kokonaan vanhojen 1990-luvulta periytyvien verkkosivujen osista ja vanhoista tietokannoista. Tästä johtuen esimerkiksi edellä mainituilta tietosivuilta löytyneet artikkelit ja muut julkaisut sekä Hautakivitietokanta tullaan siirtämään tutkittavaksi SukuHaku-aineistopalvelun kautta. Seuran vanhoista tietokannoista merimiehet, nimenmuutokset ja kuolleeksi julistetut on siirretty jo aikaisemmin SukuHakuun.

Koska SukuHakuun siirrettävänä on paljon aineistoa, siirto ei tapahdu hetkessä, ja tästä johtuen palvelujen ja aineistojen käytössä saattaa ilmetä katkoja. Mahdollisista pidemmistä käyttökatkoista tiedotetaan Seuran toimesta erikseen. Aineistosiirtojen edistymistä SukuHakuun voi seurata palvelun etusivuilta löytyvästä uusiempien aineistojen listauksesta. Lue lisää Seuran verkkopalvelujen kehityksestä.

Genos 2/2021 on ilmestynyt digitaalisena ja ilmestyy myös paperisena lähiviikkoina. Kaikki Seuran jäsenet voivat lukea lehden SukuHaun kautta tästä linkistä. Jotta pääset lukemaan lehden, sinun on ensin kirjauduttava SukuHakuun. SukuHaku-tunnukset ovat henkilökohtaiset ja ne on lähetetty sähköpostitse. Ongelmatapauksissa otathan yhteyttä osoitteella seura@genealogia.fi. 

Tässä numerossa: Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Kirjuri, lainlukija ja pormestari Nils Erikinpoika ja hänen perheensä 1500–1600-lukujen Varsinais-Suomessa, Tapio Vähäkangas: Kurjalan kartanon varhaiset omistussuhteet, Heikki Vuorimies: Korpraali Jonas Kloberg – syntyperä ja sotilasura ja Santeri Palviainen: Keitä olivat Suojärven pogostan Kaitajärven ja Salmijärven kylien ensimmäiset asukkaat?.

Mukavia lukuhetkiä!

Seuran verkkosivuston tietosivut on uudistettu ja virtaviivaistettu. Niille on myös lisätty uusia linkkejä hyödyllisiin aineistoihin ja muutoinkin linkkien toimivuus on tarkistettu. Tietosivut muodostavat niin ikään sukututkimuksen perusoppaan, jonka avulla pääset alkuun omatoimisessa alkuperäislähteiden tutkimisessa. Mitä sukututkimus on? -sivuryhmästä löydät esittelyt seuraavista aiheista:

• Sukututkimuksen aloittaminen
• Geneettinen sukututkimus
• Ortodoksinen sukututkimus

Lisäksi löydät tietoa sukututkimuksen keskeisimmistä lähdeaineistoista sekä apua eri osa-alueiden, kuten henkilönimien, ja ryhmien, kuten sotilaiden tai siirtolaisten, tutkimiseen. Sukututkijan lähteet -sivuryhmästä löydät tietoa seuraavista aiheista:

• HisKi
• Kirkonkirjat
• Sukututkimuksen peruslähteet
• Siirtolaisuus
• Henkilönnimet
• Henkilöhistoria
• Militaria
• Paikallistieto
• Sanastot ja sanakirjat
• Arkistot ja kirjastot
• Sukututkimuslinkkejä

Jos haluat ehdottaa sivuille linkkejä, ota yhteyttä osoitteella seura@genealogia.fi. Antoisia tutkimushetkiä!

Kevään Teemalauantain videot ovat nyt katsottavissa Seuran Videokirjastossa. Videokirjasto on Seuran jäsenetu ja vaatii kirjautumisen Jäsensivuille. Jäsensivuille kirjaudutaan verkkosivun oikeasta ylälaidasta. Tunnukset jäsensivuille löytyvät Genoksen osoitetarrasta tai Digi-Genoksen sähköpostiviestistä. Mikäli et löydä tunnuksia, ota yhteyttä osoitteella seura@genealogia.fi.

Kevään Teemalauantain aiheena oli "Isonvihan vuodet 1713–1721 sukututkijan silmin" ja siellä pidettiin kolme asiantuntijaesitelmää:

• Sukututkija Juha Vuorela: Mahdotonta vai mahdollista – isonvihan ajan ylittäminen sukututkimuksessa
• FT, tutkimuspäällikkö Christer Kuvaja: Siviiliväestön arkielämä isonvihan aikana – mitä lähteet kertovat
• FM Terhi Nallinmaa-Luoto: Isonvihan pakolaisia Suomessa

Lisätietoja esitelmien sisällöstä löydän niin ikään Videokirjastosta. Mukavia katseluhetkiä!

Seura luovutti muutama vuosi sitten epidemioita tutkivien tutkimusryhmien käyttöön HisKi-aineiston. Aineisto on nyt tuottanut ensimmäisen tutkimusartikkelin, joka julkaistiin 21.4. 2021, Proceedings of Royal Society B -julkaisusarjassa.

Tutkimuksessa kirkonkirjoissa mainittuja kuolinsyitä tutkimalla selvitettiin, kuinka runsas kylien määrä vähensi 1800-luvulla mm. riskiä kuolla isorokkoon, kun taas runsas talomäärä kylissä lisäsi hinkuyskä- ja tuhkarokko epidemian kestoa kunnassa.

Lue lisää Jyväskylän yliopiston sivuilta.

Väitöskirjassaan Esiaviolliset suhteet ja toimijuus Ruotsin yliopistokaupungeissa 1600-luvun lopulla Mari Välimäki tarkasteli opiskelijoiden sekä heidän kanssaan seurustelleiden nuorten naisten esiaviollisten suhteiden käsittelyä Uppsalan yliopiston ja Turun kuninkaallisen akatemian konsistoreissa sekä Turussa kaupungin tuomioistuimissa. Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat eivät saaneet osakseen erityiskohtelua yliopistojen omien tuomioistuinten käsittelyssä.

Siveysrikoksiin liittyvä lainsäädäntö kiristyi 1600-luvun Ruotsissa ja esiaviollinen seksuaalinen kanssakäyminen oli lailla kielletty. Kansan parissa pitkäaikaiset intiimit esiaviolliset suhteet kuitenkin hyväksyttiin.

Naisten aseman on nähty heikentyneen siveysrikoksiin liittyneiden oikeuskäytäntöjen muutosten myötä 1600-luvun lopulla. Naisilla oli kuitenkin oikeus vaatia korvausta rikotusta avioliittolupauksesta ja miesten odotettiin kantavan vastuunsa.

Lue lisää Välimäen väitöksestä Turun yliopiston verkkosivulta ja Ylen haastattelusta.  Koko väitöskirjan voit ladata ja lukea täältä.

Suku 2021 -tapahtumaa vietettiin viikonloppuna 20. –21.3.2021. Valtakunnallisia sukututkimuspäiviä vietettiin nyt jo 43. kerran, mutta nyt ensimmäisen kerran tapahtumapaikkana oli verkko.

Tapahtuman avajaisissa julkistettiin – 30. kerran – Vuoden sukukirja, joka vuonna 2020 on Pärssisten sukuseuran kustantama teos Mitäs myö Pärssiset. Karjalaisen suvun 500 rauhan ja sodan vuotta. Lisäksi avajaisissa julkistettiin Suomalaisen sukututkimuksen kultaisen ansiomitalin saaja. Se myönnettiin diplomi-insinööri Jouni Maliselle, joka on luonut kirkonkirjojen historiakirjojen hakuohjelman HisKin.

Ohjelmassa oli kahdeksan asiantuntijaesitelmää, jotka tavalla tai toiselle liittyivät vuonna 1721 päättyneeseen isoonvihaan, jonka muistovuotta Seuran viettää tänä vuonna. Esitelmät käsittelivät paitsi venäläisten miehitysaikaa, myös suurta Pohjan sotaa sekä Suomen ja Inkerinmaan olojen järjestämistä venäläisten poistuttua. Tapahtuman osallistujat seurasivat esitelmiä tiiviisti ja jokainen niistä keräsi 400–500 kuulijaa.

Lauantaipäivän päätteeksi noin 150 kävijää tutustui Lottamuseon verkkonäyttelyyn Lotta Svärd 100 vuotta yhteiskuntavastuuta. Näyttely herättikin kierroksen jälkeen paljon kysymyksiä lottien toiminnasta ja tutkimisesta.

Tapahtumassa oli tarjolla sukututkimusneuvontaa eri aihepiireistä sekä tallenteina tietoiskuja sukututkimuksen lähteistä ja apuvälineistä. Virtuaalisessa messuhallissa tapahtuman osallistujat pääsivät tutustumaan 14 sukututkimusyhdistyksen tai muun tahon toimintaan esittelyvideoiden ja etäyhteyksien kautta. Messuhallissa vierailtiinkin ahkerasti, noin 1 400 kertaa viikonlopun aikana.

Suku 2021 -tapahtuma onnistui erinomaisesti. Ohjelma oli mielenkiintoista ja esitelmöitsijöille esitettiin kysymyksiä ruuhkaksi asti. Myös tekniikka toimi hyvin. Tapahtuma keräsi suuren yleisön. Kahden päivänä aikana osallistujia oli yhteensä kaikkiaan noin 2 200 aina Ruotsia, Iso-Britanniaa, Espanjaa ja Yhdysvaltoja myöten.

Seura kiittää lämpimästi Suku 2021 -tapahtuman esitelmöitsijöitä, neuvojia ja näytteilleasettajia sekä runsasta yleisöä osallistumisesta!

Vuoden sukukirja 2020 julkistettiin tänään Suomen Sukututkimusseuran järjestämässä Suku 2021 -tapahtumassa. Vuoden sukukirjaksi valittiin Pärssisten sukuseuran kustantama teos Mitäs myö Pärssiset. Karjalaisen suvun 500 rauhan ja sodan vuotta.

Suomen Sukututkimusseura järjesti Vuoden sukukirja -kilpailun nyt 30. kerran. Kilpailun raatiin kuuluivat Christer Kuvaja (puheenjohtaja) sekä Eeva Hasunen, Tommy Koukka ja Elina Maaniitty.

Kilpailuun osallistui noin 30 teosta. Raati oli arvioissaan enimmäkseen yksimielinen ja piti pääosaa kirjoista mielenkiintoisina. Varsinaisten sukukirjojen lisäksi kilpailuun oli lähetetty elämäkertateoksia ja kaksi kaunokirjallista teosta.

Vuoden sukukirjaksi 2020 valittiin Kyösti Pärssisen toimittama kaksiosainen teos Mitäs myö Pärssiset. Karjalaisen suvun 500 rauhan ja sodan vuotta. Teoksessa on yli tuhat sivua. Sen ensimmäisessä osassa kuvataan suvun historiaa ja toisessa osaa julkaistaan sukutaulut.

Raadin mukaan teos on huolellisen työn tulos ja siinä on kiitettävästi kiinnitetty huomiota historialliseen kontekstiin. Sukutaulut ja lähdeluettelot ovat selkeitä. Taitto on ammattimaisesti toteutettu ja kirjojen kannet ovat onnistuneita. Monipuolinen ja kattava teos, jossa on hyödynnetty myös DNA-testaamista.

Raati päätti myöntää lisäksi kaksi kunniamainintaa:

Suomen Sukututkimusseuran hallitus on päättänyt myöntää Suomalaisen sukututkimuksen kultaisen ansiomitalin diplomi-insinööri Jouni Maliselle.

Jouni Malinen on luonut kirkonkirjojen historiakirjojen hakuohjelman HisKin, joka on suomalaisen sukututkimuksen keskeisin ja eniten käytetyin verkkopalvelu. Malinen koodasi HisKin hakualgoritmin vuonna 1996 sekä rakensi tietokantaohjelmiston ja käyttöliittymän. Hän on toiminut jo 25 vuoden ajan myös tietokannan ylläpitäjänä.

Suomen Sukututkimusseuran onnittelee Jouni Malista kultaisen ansiomitalin johdosta.

Suomen Sukututkimusseura julistaa kirjoituskilpailun Sukutarinakilpailu 2021. Kilpailulla etsitään asiakirja-aineistoon, muistitietoon tai omakohtaisiin kokemuksiin perustuvia tarinoita, jotka kertovat henkilöiden ja perheiden vaiheista. Sukutarinoissa voi olla myös fiktiivisiä piirteitä, vaikka ne kertovat historiallisista henkilöistä ja todellisista tapahtumista. Kirjoittaja voi itse valita tarinansa näkökulman, tyylin ja luonteen. Tarinat voi kirjoittaa suomeksi tai ruotsiksi.

Osallistuminen

Sukutarinakilpailu 2021 on avoin kaikille. Kirjoittaja voi lähettää kilpailuun useamman kuin yhden tarinan kuitenkin korkeintaan kolme tarinaa. Kirjoittaja ei saa olla tunnistettavissa nimimerkistä, esimerkiksi keskustelufoorumeilla käytettyä nimimerkkiä tai käyttäjänimeä ei pidä käyttää.

Kilpailuun tarkoitetut tarinat lähetetään 11.1.–29.8.2021 sähköpostitse osoitteeseen sukutarinakilpailu@genealogia.fi. Sähköpostiviestissä on ilmoitettava kirjoittajan nimi, yhteystiedot ja nimimerkki. Sukutarina lähetetään viestin liitteenä doc-, docx- tai rtf-muotoisena tekstitiedostona ja mahdolliset kuvat erilisinä tiedostoina.

Sukutarinat voivat olla pituudeltaan korkeintaan 15 000 merkkiä välilyönteineen. Kirjoittaja voi halutessaan lähettää tarinan yhteydessä enintään kolme siihen liittyvää valokuvaa tai piirrosta. Kirjoittajalla on oltava kuvien ja piirrosten käyttöoikeus.

Voittajan valinta

Sukutarinakilpailun esiraati valitsee loppukilpailuun kaikista lähetetyistä teksteistä 7–10 tarinaa, jotka julkaistaan Suomen Sukututkimusseuran verkkosivustolla. Yleisö valitsee äänestämällä voittajan raadin asettamista ehdokkaista. Kolme eniten ääniä saanutta sukutarinaa ja niiden kirjoittajat julkistetaan Sukututkimusseuran syyskokouksessa marraskuussa 2021.

Suomen Sukututkimusseura julkaisee Sukutarinakilpailuun lähetetyistä teksteistä kokoelman Sukutarinat 2021. Lähettämällä tarinan kilpailuun kirjoittajat antavat Sukututkimusseuralle luvan mahdolliselle julkaisemiselle verkkosivustolla ja julkaisussa. Kaikki kilpailuun lähetetyt sukutarinat tallennetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, missä ne ovat määräajan kuluttua tutkijoiden käytössä.