Ajankohtaista

Suomalaisen sukututkimuksen ansiomitali voidaan myöntää henkilölle tai yhteisölle tunnustuksena sukututkimuksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Kyse voi olla pitkäaikaisesta ja aktiivisesta toiminnasta sukututkimusyhdistyksessä tai sukuseurassa esimerkiksi vapaaehtoistoimijana tai luottamustehtävissä. Ansiomitali voidaan myöntää myös suku- ja henkilöhistorian tutkimuksessa osoitetuista ansioista.

Suomalaisen sukututkimuksen ansiomitalin myöntämisestä päättää esityksestä Suomen Sukututkimusseuran hallitus. Esityksen voi tehdä kuka tahansa eikä esittäminen tai saaminen edellytä Suomen Sukututkimusseuran jäsenyyttä.

Esitys ansiomitalin myöntämisestä lähetetään sähköpostitse toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluomalle osoitteella pt.kuusiluoma@genealogia.fi. Esityksen tekijä sitoutuu maksamaan myönnetystä ansiomitalista lunastusmaksun 100 €. Ansiomitaliesityksiä voi tehdä pitkin vuotta, mutta ne on jätettävä Suomen Sukututkimusseuralle vähintään kaksi kuukautta ennen suunniteltua luovutusajankohtaa.

Lue lisää ansiomitaliesityksestä ja tutustu aiempiin mitalin saajiin.

Genos 1/2022 on ilmestynyt digitaalisena ja ilmestyy myös paperisena lähiviikkoina. Kaikki Seuran jäsenet voivat lukea lehden SukuHaun kautta tästä linkistä. Jotta pääset lukemaan lehden, sinun on ensin kirjauduttava SukuHakuun. SukuHaku-tunnukset ovat henkilökohtaiset ja ne on lähetetty sähköpostitse. Ongelmatapauksissa otathan yhteyttä osoitteella seura@genealogia.fi.

Tässä numerossa: Ilkka Heinänen: Rautalammin säätyläisten kummiverkostot 1790–1809 ja Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Olaus Georgii Suomalainen (1580–1613) ja hänen perhepiirinsä Huittisissa.

Mukavia lukuhetkiä!

Tässä numerossa: Vastuullista sukututkimusta, Hautakivitietokanta, Kohtalokkaat häät Kuusistossa 1706, Eräs retkikunta, Pyhäjärviseudun sukututkijat ry, Matin tarina, Seuran neuvontapalvelut, Seuran koulutuskalenteri, Uusia tallennuksia ja tallenteita, Viikkokysymysten satoa ja Kuulumisia meiltä ja maailmalta

Tämä ja aikaisemmin ilmestyneet Jalmarit voit lukea Jäsensivuilta. Jäsensivujen tunnukset löydät Genoksen osoitetarrasta tai Digi-Genoksen sähköpostista. Lue lisää Jalmarista. Mikäli Jalmari ei ole tullut sähköpostiisi, vaikka olet jäsen, otathan yhteyttä Seuraan osoitteella seura(a)genealogia.fi! Huom! Tarkista kuitenkin ensin roskapostikansiosi.

Esivanhempien tautiepidemioista ja niiden ehkäisemisestä luennoi Sukututkijan jatkokurssilla aiheeseen perehtynyt FM Elina Maaniitty. Tunnin pituiseen maksuttomaan asiantuntijaluentoon voi vapaasti osallistua Suomen Sukututkimusseuran YouTube-kanavalla keskiviikkona 2.2.2022 klo 18.00 alkaen. Lue lisää luennosta täällä.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua, mutta se tallennetaan. Kevätkauden luentojen päivämäärät voi tarkistaa Sukututkijan jatkokurssin omalta sivulta tai Seuran koulutuskalenterista.

Suomen Sukututkimusseura julistaa kirjoituskilpailun Sukutarinakilpailu 2022. Kilpailulla etsitään asiakirja-aineistoon, muistitietoon tai omakohtaisiin kokemuksiin perustuvia tarinoita, jotka kertovat henkilöiden ja perheiden vaiheista. Sukutarinoissa voi olla myös fiktiivisiä piirteitä, vaikka ne kertovat historiallisista henkilöistä ja todellisista tapahtumista. Tarinat voi kirjoittaa suomeksi tai ruotsiksi.

Sukutarinakilpailu 2022 on avoin kaikille. Kilpailuun tarkoitetut tarinat lähetetään 1.1.–28.8.2022 sähköpostitse osoitteeseen sukutarinakilpailu@genealogia.fi. Sukutarinat voivat olla pituudeltaan korkeintaan 15 000 merkkiä välilyönteineen.

Sukutarinakilpailun esiraati valitsee loppukilpailuun kaikista lähetetyistä teksteistä 7–10 tarinaa, jotka julkaistaan Suomen Sukututkimusseuran verkkosivustolla. Yleisö valitsee äänestämällä voittajan raadin asettamista ehdokkaista. Suomen Sukututkimusseura julkaisee Sukutarinakilpailuun lähetetyistä teksteistä kokoelman Sukutarinat 2022. Lue lisää.

Suomen Sukututkimusseuran kirjasto on suljettu toistaiseksi pääkaupunkiseudun koronatilanteen vuoksi.

Genomitiedon iltakoulun kokoontumiset jatkuvat jälleen tammikuussa. Jokaisella kerralla on teema ja sitä käsittelevä lyhyt alustus, jonka jälkeen keskustellaan esiin tulevista kysymyksistä. Vetäjänä toimii Riikka Piironen.

Iltakoulu kokoontuu tammi–toukokuussa ja syys–joulukuussa kuukauden kolmantena torstaina klo 18.00–20.00 etäyhteydellä. Tilaisuutta ei tallenneta eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Genomitiedon iltakoulu on Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Kokoontumisten päivämäärät ja teemat voi tarkistaa täältä.

Seura järjestää tammikuussa etäkoulutuspäivän sukukirjan kirjoittamisesta. Kouluttajana on filosofian tohtori Jukka Partanen. Koulutus soveltuu myös talo-, kylä-, tai muuta paikallishistoriallista tutkimusta tekevälle. Lue lisää täältä.

Etäkoulutuspäivä koostuu kahdesta etäyhteydellä järjestettävästä istunnosta, jotka pidetään tiistaina 25.1.2022 ja tiistaina 1.2.2022, kumpikin klo 17.00–20.00. Tilaisuus tallennetaan. Ilmoittautuminen tapahtuu Sukututkijan verkkokaupassa. 

Professori Kustaa H. J. Vilkuna on koonnut neliosaiseksi julkaisuksi Ruotsin valtakunnan, vanhan Suomen ja Viron kaupungeissa sekä Pietarin ruotsalaisessa ja suomalaisessa seurakunnassa vaikuttaneiden hiusalan ammattilaisten ammatilliset elämäkerrat.

Ammatilliset elämäkerrat kuvaavat peruukintekijöiden, kisällien, oppipoikien ja kampaajien sekä heidän vaimojensa ja leskiensä elämänvaiheita, perhesuhteita, uran kehitystä, kouluttautumista, verstaita, taloudellista menestystä, asiakkaita, varallisuutta, liikkumista ja asuinpaikkojen muutoksia. Ne perustuvat laajaan lähdeaineistoon. Johdanto-osissa on huomioita erilaisista lähdeaineistoista, näiden laatimistavoista ja käytettävyydestä. 

Teos sisältää seuraavat osat:

• Osa 1. Peruukintekijät, kampaajat, hiuskauppiaat ja hiustenkäsittelijät sekä puuteritehtailijat Tukholmassa 1648–1810
• Osa 2. Peruukintekijät, kampaajat, puuterintekijät ja hiuskauppiaat Gotlannin, Itä-Götanmaan, Norlannin, Södermanlandin, Taalainmaan, Uplannin, Värmlandin ja Västmanlandin alueella 1648–1810
• Osa 3. Peruukintekijät, kampaajat ja puuteritehtailijat Blekingen, Hallandin, Länsi-Götanmaan, Skånen ja Ruotsin Pommerin alueella 1670–1810
• Osa 4. Peruukintekijät, kampaajat ja hiuskauppiaat Suomessa ja Virossa 1660–1810

Ruotsin peruukintekijät 1648–1810 on julkaistu Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjan numerona 49. Vuosikirjaa, jolla on JUFO-luokitus 1, on julkaistu vuodesta 1917 lähtien. Vuonna 2015 se siirtyi open access -verkkojulkaisuksi Tieteellisten seurain valtuuskunnan journal.fi-palveluun. Vuosikirja löytyy osoitteesta https://journal.fi/ssvk.

Seuran kevätkauden 2022 koulutuspalvelut on julkaistu kotisivulla. Ohjelmaan palaa parin vuoden tauon jälkeen Sukututkijan jatkokurssi, jossa pidetään kuukauden ensimmäisen ja kolmannen viikon keskiviikkona klo 18.00 alkaen noin tunnin pituinen asiantuntijaluento. Jatkokurssin sivulla on koko kevätkauden ohjelma ja klikkaamalla otsikkoa saa luennosta lisätietoa.

Sukututkijan jatkokurssin jokainen luento on ilmoitettuna ajankohtana ja 24 tuntian sen jälkeen vapaasti katseltavissa Seuran YouTube-kanavalla. Sen jälkeen luentojen tallenteen ovat ainoastaan Seuran jäsenten katseltavissa Videokirjastossa.

Seuran suunnitelmissa on järjestää koulutuspäiviä maalis-, huhti- ja toukokuussa, mikäli epidemiatilanne sen salliin. Koulutuspäivien sivulla on koko kevätkauden ohjelma ja sielläkin otsikon kautta saa koulutuspäivästä lisätietoa. 

Koulutus- ja neuvontapalveluiden tilaisuuksiin voi tutustua myös kronologisen koulutuskalenterin avulla.

Seura on jo 105 vuoden ajan panostanut kaikessa koulutustoiminnassaan korkeaan tasoon ja asiantuntemukseen. Tähän on nyt kiinnitetty erityistä huomiota ja jokainen luennoitsija ja kouluttaja on aihepiirinsä asiantuntija.

Lauantaina 11.12.2021 pidetyssä tilaisuudessa neljä valtakunnallisesti toimivaa sukuharrastusjärjestöä julistivat Suomeen kansallisen Sukututkimuksen päivän. Lue julistus täältä.

Sukututkimuksen päivä on vuosittain 11. huhtikuuta. Sitä voivat parhaaksi katsomallaan tavalla viettää kaikki sukututkimusharrastuksen parissa toimivat yhteisöt (esimerkiksi paikalliset sukututkimusyhdistykset, sukuseurat ja verkossa kokoontuvat ryhmät) samoin kuin yksityiset sukupiirit.

Kansalliseksi Sukututkimuksen päiväksi valittu päivämäärä on Turun piispa Johannes Terseruksen (1605–1678) kuolinpäivä. Terserus on suomalaisen harrastusluonteisen sukututkimuksen uranuurtajana ja joukkoistetun sukututkimuksen edelläkävijänä.

Julistamistilaisuudessa puhuivat Suomen Sukututkimusseuran puheenjohtaja Jouni Elomaa, Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja Sami Lehtonen, Sukuseurojen Keskusliiton puheenjohtaja Teuvo Parviainen ja Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liiton puheenjohtaja Eeva-Riitta Wirta. Puheet ovat katsottavissa täällä.

Syyskokous kutsui lauantaina 20.11.2021 Suomen Sukututkimusseuran kirjeenvaihtajajäseneksi FM Magnus Bäckmarkin Ruotsista. Bäckmark on harrastanut pitkään sukututkimusta ja toimii Tidskriften Släkt och Hävdin päätoimittajana. Bäckmark piti esitelmän syksyllä 2020 Aikakauskirja Genoksen 90-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä Släktforskningspublikationer i fokus -seminaarissa.

Seuran huomionosoituskäyntäntöjen mukaan hallitus voi myöntää Suomalaisen sukututkimuksen ansiomitalin jäsenelle, joka on erityisesti ansioitunut luottamushenkilönä tai osoittanut merkittäviä ansioita suku- ja henkilöhistorian tutkimuksessa. Seuran hallitus päätti myöntää ansiomitalin järjestelmäasiantuntija Timo Erikäiselle, joka toimi vuosina 2007–2021 ensin Seuran maallikkotilintarkastajana ja sitten toiminnantarkastajana.

Lisäksi hallitus päätti myöntää ansiomitalin FT Tiina Miettiselle, joka toimi Aikakauskirja Genoksen päätoimittajana vuosina 2006–2011 ja toimitusneuvoston puheenjohtajana vuodesta 2018 lähtien sekä Seuran eri työryhmien jäsenenä vuosina 2007–2017. Tiina Miettinen on ansioitunut mm. sukututkimuksen historian tutkijana.

Seuran hallitus päätti myöntää kunniamainintoja vapaaehtoistoimijoille. Kunniamaininnan erityisestä aktiivisuudesta vapaaehtoistoiminnassa (vähintään 10 vuotta) sai FT Veli Pekka Toropainen sekä kiitettävästä aktiivisuudesta (vähintään viisi vuotta) Jorma Haapakoski ja Kari Kujansuu.

Tieteellisten seurain valtuuskunta on Suomen Sukututkimusseuran esityksestä myöntänyt toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluomalle ja kirjastonhoitaja Vuokko Pärssinen-Tainiolle tiedeyhteisön hopeisen palvelusvuosiansiomerkin 20 vuoden työskentelystä Seuran palveluksessa.

Suomen Sukututkimusseuran syyskokous pidettiin lauantaina 20.11.2021 Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat.

Seura puheenjohtajaksi toimikaudelle 2022 valittiin edelleen lehtori, herastuomari Jouni Elomaa.

Hallituksen erovuoroisista jäsenistä valittiin uudelleen toimikaudeksi 2022–2023 FM Tomi Ahoranta (Helsinki), DI, KTM Margit Lumia (Vantaa), sukututkimuskouluttaja Riikka Piironen (Lempäälä) ja sukututkimuskouluttaja Juha Vuorela (Lieto).

Hallitukseen valittiin uutena jäsenenä toimikaudeksi 2022–2023 FT Santeri Palviainen (Oulu).

Sukutarinakilpailun 2021 yleisöäänestyksen voittajaksi nousi nimimerkki Juhannusruusu eli Eija Hirvimäen tarina Sylvi - Karjalan neito 25,4 % ääniosuudella. Toiseksi tuli nimimerkki Kerppu eli Minna Heikkilä tarinalla Rakas rötiskö 21,8 % ääniosuudella ja kolmanneksi nimimerkki Sotilaiden jälkeläinen eli Eliina Saarinen tarinalla Erkki Juhonpoika ruotuarmeijassa, joka sai 19 % äänistä. Voittajat palkittiin Seuran syyskokouksen yhteydessä 20.11.2021 Helsingissä Meeting Park Kampissa. Kilpailun tarinoita äänestettiin taas vilkkaasti ja kaikkien äänestäneiden kesken arvottiin lahjakortti Tiedekirjaan. Voittajalle on ilmoitettu asiasta henkilökohtaisesti.

Kilpailuun lähetettiin kaikkiaan 76 tarinaa, joista esiraati valitsi 9 yleisöäänestykseen. Esiraatiin kuuluivat Seuran hallituksen jäsen Mervi Lampi ja Lahden seudun sukututkijoiden varapuheenjohtaja Leo Laakko. Valinnassaan esiraati kiinnitti erityistä huomiota tarinallisuuteen eli siihen, että teksti on nimenomaan tarina, jossa on juoni ja punainen lanka, sekä ajankuvaan. Sukutarinakilpailun finalistit ovat luettavissa osoitteessa www.genealogia.fi/sukutarina-kilpailu.

Lämpimät onnittelut kaikille voittajille sekä kiitokset kaikille osallistujille ja tarinoita äänestäneille!

Sukutarinat 2020 -antologia on ilmestynyt. Tässä antologiasarjan neljännessä osassa julkaistaan 75 vuoden 2020 kilpailuun osallistunutta tarinaa. Ne on kirjassa ryhmitelty neljään temaattiseen osaan: naiskohtaloita, mieskohtaloita, perheen ja suvun vaiheita sekä käänteitä ja kohtaamisia.

Valtaosa tarinoista sisältää elämäkerrallisia aineksia. Ne kertovat henkilön, perheen tai suvun tarinan tai kuvaavat sattumusta, käännekohtaa tai yksittäistä tapahtumaa henkilön tai perheen elämässä. Tarinoiden keskeisin lähdeaineisto ovat kirkonkirjat, erilaiset arkistolähteet, kirjeet ja päiväkirjat, joiden lisäksi muistitietoa on käytetty runsaasti. Tarinoissa on mukana myös ajankuvaa, eläytymistä tapahtumiin ja tunteisiin ja fiktiivisiä aineksia.

Sukutarinat 2020 -antologiaa voi ostaa Tiedekirjan kivijalkaliikkeestä (Snellmaninkatu 13, Helsinki) tai verkkokaupasta sekä Seuran kirjastosta (Liisankatu 16A 12, Helsinki) käteisellä sen aukioloaikoina. Antologian hinta on 14 €, josta Seuran jäsenet saavat 30 % alennuksen.

Maamme valtakunnallisesti toimivat sukututkimusjärjestöt, Suomen Sukututkimusseura ja Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys ovat antaneet yhteisen julkilausuman vastuullisuudesta sukututkimuksessa.

Vastuullisen sukututkimuksen julkilausumassa järjestöt vetoavat suomalaisiin sukututkijoihin, että nämä kaikissa sukututkimustilanteissa edistäisivät vastuullisuutta tutkittavia henkilöitä, suurta yleisöä ja toisia sukututkijoita kohtaan.

Julkilausumassa todetaan, että vastuullinen sukututkimuksen perustana ovat laadukas sukututkimustyö, tietosuojan huomioiminen kaikissa sukututkimustilanteissa, ainoastaan turvallisen sukututkimustiedon jakaminen ja toisten sukututkijoiden oikeuksien kunnioittaminen.

Kun sukututkija toimii vastuullisesti, hän huolehtii tutkimuskohteittensa yksityiselämän ja henkilötietojen suojasta ja siten kunnioittaa heidän perusoikeuksiaan. Samalla sukututkija ylläpitää suomalaisen sukututkimuksen korkeaa tasoa ja hyvää mainetta ja näin edistää kaikkien sukututkijoiden toimintaedellytyksiä yhteiskunnassa. Lue julkilausuma täältä.

Suomen Sukututkimusseura julkaisi 19.10.2021 ohjeistuksen ”Vastuullinen henkilötietojen käsittely sukututkimuksessa.” Siinä kerrotaan, kuinka EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan erilaisissa sukututkimustilanteissa.

Yleinen tietosuoja-asetus koskee lähtökohtaisesti kaikkea henkilötietojen käsittelyä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Asetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa henkilötietojen suojaa, joka tapahtuu ennen muuta niin, ettei elossa olevien henkilötietoja saateta rajoittamattoman henkilömäärän saataville ilman rekisteröidyn myötävaikutusta.

Asetuksen soveltamisen ulkopuolelle jää kuolleiden henkilötietojen käsittely ja sellainen käsittely, jonka yksityishenkilö tekee yksinomaan kotitaloutensa puitteissa (ns. kotitalouspoikkeus). Nämä poikkeukset rajaavat asetuksen soveltamisen ulkopuolella valtaosan sukututkimuksesta.

Tietosuojaohjeistuksessa korostuu sukututkijoiden vastuullisuus henkilötietojen käsittelyssä. Ohjeistus nojaa kolmeen pilariin: sukututkijat tuntevat oikeutensa, sukututkijat suojelevat sukututkimuksensa kohteita lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja sukututkijat noudattavat tutkimustyössään eettisiä käytäntöjä tutkimuskohteitaan ja toisiaan kohtaan.

Tietosuojaohjeistuksen tarkoituksena on antaa sukuharrastajille perustiedot tietosuojalainsäädännöstä ja ohjeita sen soveltamiseksi erilaisissa sukututkimustilanteissa. Lisäksi ohjeistuksen alussa luodaan katsaus tämän päivän sukututkimukseen sekä niihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, joiden varassa sukututkimusta tehdään.

Suomen Sukututkimusseuran juridinen toimikunta on tarkastanut tietosuojaohjeistuksen, ja hallitus on hyväksynyt sen kokouksessaan 19.10.2021.   

Viron valtakunnallinen sukututkimusjärjestö Eesti Genealoogia Selts on kutsunut Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtajan P. T. Kuusiluoman kunniajäsenekseen. Perusteena kunniajäseneksi kutsumiselle on Kuusiluoman 20 vuotta kestänyt aktiivinen Eesti Genealoogia Seltsin ja Suomen Sukututkimusseuran välisen yhteistoiminnan edistäminen.

Suomen Sukututkimusseuran palvelukseen on elokuun alusta lähtien tullut asiakasneuvojan tehtävään humanististen tieteiden kandidaatti Noora Nikander, joka opiskelee Suomen historiaa Helsingin yliopistossa. Asiakasneuvoja tehtäviin kuuluu kirjaston päivystäminen, etäkoulutuspäivien back-up-hostin tehtävät, esitelmien videoiminen ja päivystäminen Seuran esittelypöydän ääressä erilaisissa tapahtumissa.

Toimiston ja kirjaston tehtäviä on kesän aikana järjestelty myös muulla tavoin. Jäsenneuvojan tehtävänimike on muutettu palveluvastaavaksi ja toimiston työtehtäviä on koottu entistä selvärajaisemmiksi vastuualueiksi. 

Pitkäaikainen kirjastonhoitaja, FK Vuokko Pärssinen-Tainio on päättänyt työuransa. Seura kiittää 20 vuodesta ja toivottaa leppoisia eläkepäiviä.

Seuran verkkosivuston tietosivut on uudistettu ja virtaviivaistettu. Niille on myös lisätty uusia linkkejä hyödyllisiin aineistoihin ja muutoinkin linkkien toimivuus on tarkistettu. Tietosivut muodostavat niin ikään sukututkimuksen perusoppaan, jonka avulla pääset alkuun omatoimisessa alkuperäislähteiden tutkimisessa. Mitä sukututkimus on? -sivuryhmästä löydät esittelyt seuraavista aiheista:

• Sukututkimuksen aloittaminen
• Geneettinen sukututkimus
• Ortodoksinen sukututkimus

Lisäksi löydät tietoa sukututkimuksen keskeisimmistä lähdeaineistoista sekä apua eri osa-alueiden, kuten henkilönimien, ja ryhmien, kuten sotilaiden tai siirtolaisten, tutkimiseen. Sukututkijan lähteet -sivuryhmästä löydät tietoa seuraavista aiheista:

• HisKi
• Kirkonkirjat
• Sukututkimuksen peruslähteet
• Siirtolaisuus
• Henkilönnimet
• Henkilöhistoria
• Militaria
• Paikallistieto
• Sanastot ja sanakirjat
• Arkistot ja kirjastot
• Sukututkimuslinkkejä

Jos haluat ehdottaa sivuille linkkejä, ota yhteyttä osoitteella seura@genealogia.fi. Antoisia tutkimushetkiä!

Seura luovutti muutama vuosi sitten epidemioita tutkivien tutkimusryhmien käyttöön HisKi-aineiston. Aineisto on nyt tuottanut ensimmäisen tutkimusartikkelin, joka julkaistiin 21.4. 2021, Proceedings of Royal Society B -julkaisusarjassa.

Tutkimuksessa kirkonkirjoissa mainittuja kuolinsyitä tutkimalla selvitettiin, kuinka runsas kylien määrä vähensi 1800-luvulla mm. riskiä kuolla isorokkoon, kun taas runsas talomäärä kylissä lisäsi hinkuyskä- ja tuhkarokko epidemian kestoa kunnassa.

Lue lisää Jyväskylän yliopiston sivuilta.