DIGITAALISEN SUKUTUTKIMUKSEN OPAS

Arkistot, kirjastot ja museot


Arkistojen Portti

Arkistojen Portti on eri arkistojen yhteissivusto, jonka tarkoituksena on ohjeistaa sekä perinteisen arkistoaineiston että digitaalisten verkkoaineistojen käytössä. Vaikka sivuston etusivulla kehotetaankin kirjautumaan sisään, tämä ominaisuus on tarkoitettu ainoastaan sivuston ylläpitäjille ja sisällöntuottajille.

Sivustolle on suku- ja henkilöhistoriasta kiinnostuneille räätälöity erityinen alasivu Etsi henkilö, johon on koottu henkilötutkimuksen näkökulmasta tietopaketteja keskeisistä erityisaiheista, kuten siirtolaisuudesta, vuoden 1918 tapahtumista sekä talvi- ja jatkosodasta. Nämä sivut sisältyvät alasivustoon Portti teemoittain, johon listattuna aakkosjärjestyksessä kaikki sivuston aihesivut. Hyödyllisiä esityksiä löytyy muun muassa sellaisista erityisaiheista kuin Vanha Suomi, Venäläiset tietokannat, Petsamoon liittyvät aineistot ja Viaporiin eli Suomenlinnaan liittyvät aineistot. Tämän lisäksi sivusto sisältää alasivuston Portti aineistoittain, joka samaan tapaan sisältää linkein varustettuja johdatussivuja paljon käytettyihin tai muuten hyödyllisiin aineistoihin, kuten vaikkapa Etsivä keskuspoliisi tai Inkerinsuomalaiset seurakunnat.

Opassivustona Arkistojen Portti ei sisällä varsinaisesti arkistoaineistoja, joskin sivustolla on myös pienimuotoisia henkilöluetteloita, kuten Vuosina 1944-1949 miinaan ja räjähteisiin kuolleet siviilihenkilöt sekä Partisaanien siviiliuhrit 1941-1944.


Arkistojen Portin tietosivu henkilöiden etsimiseen


Elka: Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto

Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto Elka tallentaa ja säilyttää Suomen elinkeinoelämää koskevaa perinnettä ja arkistomateriaalia, sekä liikeyritysten että yksityisten talousvaikuttajien, säätiöiden ja järjestöjen aineistoja kaikissa eri formaateissa. Aineiston luonteesta ja kattavuudesta saa parhaan kuvan kirjoittamalla hakuikkunaan esimerkiksi etsimäsi yrityksen, paikkakunnan, henkilön tai vaikkapa laivan nimen. Arkistotietokannassa on myös selausnäkymä. Verkon kautta on käytettävissä jonkin verran aineistoja, toistaiseksi lähinnä valokuvia. Ensin osa aineistosta on siis toistaiseksi käytettävissä ainoastaan Elkan tutkijasalissa Mikkelissä, mutta se on kaukolainattavissa korvausta vastaan kaikkiin Kansallisarkiston toimipisteisiin ja yliopistokirjastoihin.


Elkan verkkosivujen etusivu


Kansalliskirjasto: Digitaaliset aineistot

Kansalliskirjaston Digitaaliset aineistot on palvelu, jossa on vapaasti sekä kuvina selailtavana että OCR-luettuna eli tekstitunnistettuna haettavissa kaikki Suomessa vuosina 1771-1939 ilmestyneet sanoma- ja aikakauslehdet. Kansalliskirjaston digitoimat uudemmat aineistot sekä muut verkkoaineistot ovat kaikkien vapaasti käytettävissä Kansalliskirjastossa sekä muissa vapaakappalekirjastoissa sijaitsevilla vapaakappaletyöasemilla.

Vanhat sanomalehdet taustoittavat tutkimusta ja tuovat ajankuvaa: lehdissä käsiteltiin oman aikansa uutistapauksia tulipaloineen, konkursseineen ja kulkutauteineen, mutta myös mehevimmät rikosjutut olivat tapetilla. Vanhat mainokset ja ilmoitukset kertovat menneen ajan elinkeinoelämästä, arkisista tarpeista ja arvostuksista sekä toisinaan jopa esivanhempien yritteliäisyydestä. Erityisesti lehdissä julkaistut lukuiset ristiäis-, vihki- ja kuolinilmoitukset muodostavat mielenkiintoisen henkilöhistoriallisen aineistoryhmän, joka voi parhaimmillaan auttaa tutkimuksen alkuun 1900-luvun alkupuolen osalta. Sanomalehtien lisäksi palvelusta löytyy myös muuta sukututkimukselle hyödyllistä painettua materiaalia digitoituna, kuten kaupunkien osoitekalentereita.


Hakusivu Kansalliskirjaston digitaalisiin aineistoihin


Kirjastotietokantoja

Suomen kansallisbibliografia Fennica käsittää periaatteessa kaiken suomenkielisen, Suomessa julkaistun sekä Suomea ja suomalaisia koskevan kirjallisuuden. Hakuja voi tehdä usealla eri hakutyypillä, kuten vaikkapa hakemalla sopivaa nimeä tai sanaa. Mutta mikäli tarvittava teos ei tarkalleen ole tiedossa tai ollaan haravoimassa mahdollista hyödyllistä taustakirjallisuutta, on helpointa tukeutua asiasanastoon. Sopivia asiasanoja voi hakea sanasto- ja ontologiapalvelu Finton kautta. Verkkosanasto on sikäli erinomainen, että se antaa käsitteistä myös ruotsinkieliset standardimuodot, mistä on hyötyä käytettäessä samantyyppisiä hakuja ruotsalaisista tietokannoista. Käyttökelpoisia asiasanoja ovat esimerkiksi sukukirjat, sukunimet, sukututkimus, suku, suvut ja niin edelleen, mutta myös tarkemmin määritellyt termit, kuten aviottomat lapset ja pitäjänkokoukset. Ruotsissa vastaava tietokanta Kungliga Bibliotekin Libris.

Suomen yliopistokirjastoilla on omia tietokantojaan, joiden merkitys sukututkimukselle on siinä, että ne sisältävät myös akateemiset opinnäytetyöt. Vuosien saatossa myös yliopistoissa on tehty kosolti paikallis- ja henkilöhistoriallisia opinnäytteitä, jotka, vaikka ovatkin yleensä tuiki tuntemattomia, voivat olla tutkimuksellisesti ansiokkaita. Keskeiset yliopistokirjastojen tietokannat ovat Alma (Åbo Akademi), Helka (Helsinki), UEF-Primo (Itä-Suomi), Jykdok (Jyväskylä), Oula (Oulu), Andor (Tampere) ja Volter (Turku).

Myös monilla muilla laitoksilla, järjestöillä ja instituuteilla on omia erikoiskirjastoja ja tietokantoja, joiden sivustoilla kannattaa vierailla. Lisää tietoa löytyy Suomen Sukututkimusseuran kotisivujen tietosivulta Arkistot ja kirjastot.


Finna

Finna on Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteinen aineisto- ja hakuportaali. Luonteestaan johtuen sivustolla on hyvin sekalaista materiaalia: valokuvia, karttoja, kirjeitä, painotuotteita, pienesineitä, taideteoksia ja äänitiedostoja. Sivustolta on jokseenkin vaikea yksilöidä juuri sukututkijaa kiinnostavaa aineistoa; koska aineistomäärä on valtava, tutkijan pitäisi oikeastaan tietää jo ennalta, millaista materiaalia on etsimässä. Tarkennetulla haulla voi rajata haettavaa aikaväliä, minkä jälkeen laajaa hakutulosta voi palata palalta modifioida valitsemalla sopiva aineistotyyppi (esim. asiakirja, taideteos, esine) ja/tai säilyttävät organisaatio (esim. Museovirasto, Svenska Litteratursällskapet, Siirtolaisuusinstituutti). Kannattaa kuitenkin aina valita hakuehto verkossa saatavilla, sillä muutoin tietokanta kaventuu lähinnä massiiviseksi arkisto- ja esineluetteloksi. 


Finna-palvelun etusivu