DIGITAALISEN SUKUTUTKIMUKSEN OPAS

Pidemmälle ehtineiden sukututkijoiden avuksi

Verkossa on käytettävissä myös koko joukko aineistoa, joka ei korvaa toisinaan vaikealukuisiakin alkuperäislähteitä, mutta jotka auttavat huomattavasti niiden käyttämistä ja halutun tiedon löytymistä.


Tuomiokirjahaku

Tuomiokirjahaku on Kansallisarkiston verkkopalvelu, jossa voi selata Suomen alueen käsin kirjoitettuja tuomiokirjoja ja tehdä niihin tekstihakuja. Digitoituihin 1800-luvun kihlakunnanoikeuksien ja raastuvanoikeuksien renovoituja pöytäkirjoihin on tehty automaattinen tekstitunnistus hyödyntämällä kognitiiviseen tekoälyyn perustuvaa HTR-teknologiaa (handwritten text recognition), mikä mahdollistaa tekstihakujen tekemisen.

Palvelussa voi tehdä hakuja yksittäisillä sanoilla tai sanayhdistelmillä. Tällöin haku palauttaa tuloksiin kaikki sivut, joilla sana tai sanat esiintyvät. Fraasihaku toimii käyttämällä sanayhdistelmän ympärillä lainausmerkkejä, esimerkiksi "Anna Eriksdotter". Tällöin haku palauttaa sivut, joilla sanat esiintyvät peräkkäin. Palvelussa hakua tai hakutuloksia voi rajata tuomiopiirin, tuomioistuimen, asiakirjan tyypin sekä ajan mukaan. Käytössä on myös kolmeasteinen sumea haku, joka mahdollistaa hakutulosten löytämisen kirjoitusasun vaihtelusta huolimatta. Tarkemmat ohjeet palvelun käytöstä on julkaistu sen ohjesivuilla.


Tuomiokirjahaku-verkkopalvelun etusivu


Apuneuvoja tuomiokirjojen tutkintaan

Suomen Sukututkimusseuran kotisivujen Tuomiokunnat-tietosivulle on koottu hakemisto pitäjien kuulumisesta tuomiokuntiin vuosina 1623-1862. Hakemistoon on omina hakusanoina otettu kaikki ennen vuotta 1862 itsenäistyneet Suomen pitäjät sekä ne kappelit, jotka ovat kuuluneet eri tuomiokuntiin kuin niiden emäpitäjät. Hakemistossa ei ole mukana tapauksia, jossa pitäjän tai kappelin yksittäinen kylä on kuulunut toiseen tuomiokuntaan kuin pitäjän tai kappelin pääosa. Tuomiokuntien myöhempien rajojen selvittämisessä voi käyttää apuna esimerkiksi edellä mainitun Tuomiokirjahaku-palvelun yhteydessä olevia tuomiokuntien rajakarttoja vuosilta 1800, 1820, 1840, 1860, 1880 ja 1900 sekä niiden ohessa esitettyjä selityksiä tuomiokuntajaon muutoksista.

Tuomiokirjakortisto (Tuokko) on selattavissa Kansallisarkiston Astia-palvelun kautta. Kyse on huomattavan laajasta, noin 1,5 miljoonan kappaleen kortistosta, joka toimii hakemistona alioikeuksien 1600-luvun renovoituihin tuomiokirjoihin. Vaikka suurin osa korteista sisältää lähinnä akateemisessa historiantutkimusta hyödyttävää, temaattisesti pääryhmittäin hakusanoihin jaettuja viitteitä, erityisesti alasarjat Henkilökortisto (säätyläisten nimet) ja Sukunimi-kortisto (rahvaan liika- ja sukunimet) ovat arvokas apukeino 1600-luvun tuomiokirjoja tutkivalle. Tuomiokirjakortisto käsittää kuitenkin vain osan Suomesta (osia Itä- ja Länsi-Suomesta sekä Pohjois-Pohjanmaan). Kansallisarkisto on lisäksi koostanut verkkoon Käkisalmen läänin 1600-luvun tuomiokirjojen osalta vastaavan hakemiston Käkisalmen läänin tuomiokirjakortisto.

Kortistojen viitteissä ei referoida itse oikeusjuttuja vaan viitataan ainoastaan alkuperäiseen asiakirjaan. Viitteet annetaan nyttemmin käytöstä poistuneen tuomiokirjasignumin mukaan. Kirjainlyhenteet on avattu Kansallisarkiston Tuomiokirjakortiston (Tuokko) käyttöohjeessa. Koska tuomiokirjat on usein numeroitui vain lehdittäin (f eli folio), kirjain v (verso) numeron perässä merkitsee lehden kääntöpuolta, ja tarvittaessa etupuolta voidaan merkitä kirjaimella r (recto).

Edellä mainittu Käkisalmen tuomiokirjakortisto on käytettävissä hakutietokantana myös SSHY:n sivuilla, josta löytyy myös Savon tuomiokirjatietokanta ja Läntisen Suomen tuomiokirjatietokanta, jotka ovat vastaavia tietokantoja Ruotsin ajan tuomiokirjoihin ja niissä voi hakujen lisäksi selata tallennettua aineistoa paikkakunnittain. Mainituista kaksi ensimmäistä on laadittu Varkauden Seudun Sukututkijat ry:n piirissä. Savon ja Läntisen Suomen tietokantoja täydennetään edelleen, joten ne eivät ole vielä täydellisiä.


Ruotusotamiessivuja

Ruotusotamiesten jäljittäminen kirkonkirjoista voi toisinaan olla työlästä, mutta sotilasrullien tiedot löytyvät yleensä varsin vähäisellä vaivalla. Verkossakin on jo sivustoja, joille katselmusluettelojen tietoja on syötetty. Laajin on Väinö Holopaisen sivusto Savon rykmentti: Ruotujakoinen Savon jalkaväkirykmentti 1695-1809. Holopaisen sivusto käsittää nykyisellään tiedot kaikista ruotujakoisen Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin sotamiehistä, mutta sinne on viety myös palkkaluetteloita, eläkekassan tietoja sekä joissain määrin myös sotilaiden henkilötietoja kirkonkirjoista. Holopaisen sivusto sisältää myös laajan linkkiluettelon vastaavanlaisiin sivustoihin. Vastaavia ruotusotilassivustoja ovat esimerkiksi Ilpo Kojolan sivusto Kala- ja Pyhäjokilaaksojen ruotusotilaista ja varamiehistä Ruotsin vallan ajalta vuosilta 1733-1809.

Isonvihan jälkeen 1721 siirrettiin pahoin kärsineisiin suomalaisrykmentteihin koko joukko täydennysmiehiä ruotsalaisista joukko-osastoista. Tore Blomqvist on laatinut siirretyistä sotamiehistä kortiston, josta käy ilmi sotamiehen nimi ja suomalainen joukko-osasto sekä aikaisempi ruotsalainen joukko-osasto, mikäli se on tiedossa. Luettelo Transport av manskap från svenska regementen till Finland 1721 on käytettävissä SukuHaku-aineistopalvelussa.

SukuHaussa on tutkittavissa myös Autonomian ajan värvättyjen joukkojen katselmusluettelot Heinolan, Hämeenlinnan, Kuopion, Turun ja Vaasan pataljoonien sekä Suomen kaartin, meriekipaasin ja krenatööritarkk'ampujapataljoonan osalta. Luettelot sisältävät tietoja vuosilta 1816-1879.


Suomen asutuksen yleisluettelo (SAY)

Monien - mutta ei lähestulkoonkaan kaikkien - Suomen pitäjien osalta voudintilien ja läänintilien asutustiedot on poimittu Suomen asutuksen yleisluetteloon (SAY). Luettelo koostuu pitäjäkohtaisista niteistä, jotka ovat tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelun kautta. Astiasta luettelot löytyvät pitäjittäin aakkosjärjestyksessä, yleensä n. 20 vuoden jaksoissa. Niteet on useimmiten varustettu kylähakemistolla, mikä helpottaa tuntuvasti niiden käyttämistä.

Kansallisarkiston sivuilta löytyy erikseen digitoituna julkaisu Suomen asutuksen yleisluettelon opas (1975). Kirjanen on tuiki tarpeellinen itse luettelon käyttäjälle, sillä se sisältää luettelon, josta ilmenee mitkä kunnat (vuoden 1939 kuntajaon mukaan) sisältyvät hankkeeseen ja minkä pitäjien alta ne milloinkin löytyvät - hallintoalueiden rajat kun ovat ajan saatossa vaihdelleet. SAY on toisen käden lähde ja siihen tulee suhtautua tarpeellisella varovaisuudella. Koska talonnimet eivät yleensä esiintyneet veroluetteloissa ennen 1700-lukua, SAY sisältää paljon asiakirjojen keskinäiseen vertailuun perustuvaa päättelyä, joka voi toisinaan olla virheellistä.


Vanhat kartat

Suurin osa Suomen vanhoista kartoista löytyy Kansallisarkiston, Kansalliskirjaston ja Maanmittauslaitoksen arkistoista. Karttoja löytyy myös Ruotsin arkistoista ja kirjastoista. Karttoja on arkistoissa paljon ja yksittäisen kartan löytyminen on usein haasteellista. Arkistoista karttoja ei useinkaan löydä käyttämällä haussa paikannimeä tai sijaintia. Parhaiten vanhoja Suomen karttoja löytää eri arkistojen hakupalveluista, jos tietää kartan tarkan nimen, kartan tekijän nimen ja julkaisuvuoden.

Maanmittauslaitoksen verkkosivujen Suomen vanhat kartat -tietosivustolle on koottu tietoa vanhoista suomalaisista kartoista sekä karttaluetteloita esimerkiksi yleiskartoista, topografisista kartoista ja peruskartastosta. Luettelot ovat ladattavissa sivustolta omalle laitteelle. Maanmittauslaitoksen vanhojen karttojen latauspalvelusta löytyvät ennen vuotta 1998 julkaistut perus- ja maastokartat.

Vanhat kartat on Mikko Kutilaisen ylläpitämä palvelu, joka sisältää yli 10 000 vanhaa georeferoitua karttalehteä lähes koko Suomesta vuosilta 1870-1997. Palvelussa karttoja voi selata tai niitä voi etsiä hakemalla paikannimellä. Säätämällä vanhojen karttojen peittävyyttä niitä voi palvelussa verrata nykykarttaan.


Vanhat kartat -palvelun etusivu


Jyväskylän yliopiston ylläpitämässä ja Suomen johtavan vanhojen karttojen asiantuntijan mukaan nimetyssä Heikki Rantatupa historialliset kartat portaalissa on tutkittavissa noin 5 800 karttaa ja niihin liittyvät noin 6 350 karttakuvaketta. Kokoelma sisältää karttoja Suomen alueilta 1400-luvun lopulta aina 1930-luvulle asti pääpainon ollessa kuitenkin 1600-1800-lukujen kartoissa. Alkuperäiset kartat ovat pääsääntöisesti löydettävissä joko Kansallisarkiston tai Riksarkivetin kokoelmista. Karttojen lisäksi portaaliin on koottu myös muuta niihin liittyvää aineistoa, kuten karttatutkimusta täydentävää aineistoa sekä tietoa maanmittauksen kehityksestä 1600- ja 1700-luvuilla.


Aatelissukujen tutkimuksen avuksi

Skandinaavisen kirjallisuuden digitointiin keskittynyt Project Runeberg on digitoinut sivuilleen jonkin verran myös sukututkimuksellisesti relevanttia materiaalia. Sivustolla on selattavissa esimeriksi Jully Ramsayn klassinen hakuteos Frälsesläkter in Finland intill stora ofreden (1909), joka on edelleen osin käyttökelpoinen esitys suomalaisista rälssisuvuista. Teos löytyy myös Suomen Sukututkimusseuran SukuHaku-aineistopalvelusta.

Ramsayn teosta käytettäessä on tosin pidettävä mielessä, että se on yksityiskohdissaan auttamattomasti vanhentunut sisältäen paljon puutteellisia ja suorastaan virheelliseksi osoitettua tietoa. Sen vuoksi rälssisukuihin viitattaessa on syytä aina perehtyä huolella tuoreimpaan painettuun tutkimukseen. Mitä suuremmassa määrin tämä pätee Gabriel Anrepin laajaan aatelismatrikkeliin Svenska adelns ättar-taflor (1858-1864), joka näet perustuu sukujen omaan käsitykseen polveutumisestaan ja perinteiseen ritarihuonegenealogiaan eikä täytä modernin kriittisen sukututkimuksen standardeja.

Ajankohtaista yleistietoa aatelista Suomessa ja Ritarihuoneeseen introdusoiduista suvuista ja niiden vaakunoista löytyy parhaiten Ritarihuoneen omilta verkkosivuilta. Sieltä voi tarkistaa myös kunkin suvun korrektin ääntämistavan. Myös Ruotsin Riddarhusetin vastaava sivusto sisältää suku- ja vaakunatietokannan sekä sen sukuhistoriallisia artikkeleita sisältävän jäsenlehden Arte et Marte uusimmat numerot.