Seuran blogissa julkaistaan sukututkijoiden, historiantutkijoiden sekä Seuran toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten kirjoittamia sukututkimukseen ja historiaan liittyviä kirjoituksia. Blogissa julkaistaan myös Seuran toimintaan ja sukututkimukseen liittyviä pidempiä tiedotteita ja uutisia. Uusia blogikirjoituksia julkaistaan viikoittain Seuran kesätaukoa lukuun ottamatta. Ennen vuotta 2024 julkaistut blogikirjoitukset löydät blogin vanhalta alustalta täältä.
Rymättylän kirkkoherra Henrik Corriander valitti käräjillä lokakuussa 1662, että Kauppilan kylässä asunut ja Hämeen läänissä syntynyt vanha akka Margareta Brusiusdotter paransi ihmisten hevosia ja muuta karjaa käärmeen pistosta lukemalla niille harhaoppisia sanoja.
Johan Ludvig Runeberg (5.2. 1804–6.5.1877 Porvoo) pidetään Suomen kansallisrunoilijana ja yhdessä Elias Lönnrotin kanssa hän oli luomassa suomalaisista kulttuurikansaa. Hän loi 1830- ja 1840-luvuilla ihannekuvan Suomen kansasta ja luonnosta ja antoi Vänrikki Stoolin tarinoissa Suomelle moraalisen identiteetin. Fredrik Paciuksen säveltämänä...
Satoja vuosia olemme rakentaneet pesiämme puiden oksistoihin ja juuristoihin. Olemme eläneet siinä uskossa, että rakennumme vain puun suonissa virtaavista aineista. Sata vuotta sitten moni sukututkija oli innostunut jalostamaan ihmiskuntaa eugeniikan hengessä. Se tarkoitti tarvittaessa hedelmää tuottamattomien tai subjektiivisesti rumana pidettyjen...
Suomen Sukututkimusseuran perustamisesta tulee tänään kuluneeksi 107 vuotta. Perustamisen puuhamiehenä toimi Porin lyseon lehtori ja sukututkimuksen aktiivinen harrastaja Eeli Granit-Ilmoniemi, joka keväällä 1916 vieraili Helsingissä ja tapasi muita sukututkimuksen ja henkilöhistorian harrastajia. Hänellä oli suunnitelma: Suomeen on perustettava...
Tammikuun 28. päivänä vietetään kansainvälistä tietosuojapäivää. Sen tarkoituksena on lisätä tuntemustamme yhtäältä tietosuojaoikeuksista ja toisaalta henkilötietojen käsittelijöiden velvollisuuksista.
Suomen Sukututkimusseura tarjoaa erilaisia verkkopalveluita, joita sukututkijat voivat hyödyntää tehdessään omaa sukututkimustaan. Palveluista tunnetuimpia ovat HisKi ja SukuHaku. Viime vuonna julkaistiin kaksi uutta verkkopalvelua, Henkikirjahaku ja SukuTopoteekki, sekä uudistettu versio Tietoja Suomen seurakunnista -tietokannasta.
Päätin kirjoittaa hieman eksoottisemmasta aiheesta, jonka myötä moni voi saada vinkkejä etsiessään sukuaan Suomen ulkopuolelta. Isän isän äitini Elena Konstantinovna Dragoș (1872–1950) oli nimittäin Bessarabiasta, joka oli hänen syntymänsä aikoihin samanlainen Venäjän valtakunnan rajamaa kuin Suomikin – kuuluihan se myöhemmin Molotov-Ribbentrop...
Perhe- ja väestöhistoriasta kiinnostuneelle historiantutkijalle ilmainen ja avoimen lähdekoodin sukututkimusohjelmisto Gramps yhdistettynä HisKi-tietokantaan tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia. Grampsin avulla ja osin automatisaatiota hyödyntämällä voi kerätä laajoja sukupuuaineistoja, jotka mahdollistavat uudenlaisia näkökulmia...
Joulukuun 5. päivänä maailmalla vietettiin kansainvälistä vapaaehtoisten päivää. Sen tarkoituksena oli huomioida ja kiittää vapaaehtoisia heidän tekemästään tärkeästä työstä. Vapaaehtoistyö on osallistumista hankkeisiin, joiden tulokset tuottavat yhteistä hyvää ja hyödyntävät monia.
HisKi on Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä tietokanta, jossa voi tehdä hakuja indeksoitujen historiakirjojen eli kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloiden tietoihin. Kyseessä on Seuran käytetyin verkkopalvelu ja sukututkijoille korvaamaton apuväline, jonka täydentämiseen voi lähteä mukaan kuka tahansa.
Mikäli olet kiinnostunut kirjoittamaan Seuran blogiin esimerkiksi omasta sukututkimuksestasi tai jostain kiinnostavasta tekemästäsi löydöstä, ota yhteys Seuran tiedottaja Laura Ahoon. Seuran kaikkien toimijoiden yhteystiedot löydät täältä.
