Seuran blogissa julkaistaan sukututkijoiden, historiantutkijoiden sekä Seuran toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten kirjoittamia sukututkimukseen ja historiaan liittyviä kirjoituksia. Blogissa julkaistaan myös Seuran toimintaan ja sukututkimukseen liittyviä pidempiä tiedotteita ja uutisia. Uusia blogikirjoituksia julkaistaan viikoittain Seuran kesätaukoa lukuun ottamatta. Ennen vuotta 2024 julkaistut blogikirjoitukset löydät blogin vanhalta alustalta täältä.
Sukututkijoiden joukkoa odottamassa arkiston tutkijasalin avautumista emme ole enää nähneet lähes pariinkymmeneen vuoteen. Digitalisaatio on tehnyt tehtävänsä. Onko arkistojen tutkijasaleilla enää mitään annettavaa sukututkijoille?
Karl Emil Malmelinin 10. toukokuuta 1899 Nurmijärven Klaukkalan kylän Ali-Seppälän talon Simolan torpassa suorittamaa seitsemän ihmisen murhaa käsiteltiin laajasti Suomen sanomalehdistössä, sillä se oli yksi vuosisatansa pahimpia henkirikoksia. Turun hovioikeus vahvisti Malmelinin tuomion elinikäiseksi kuritushuonetuomioksi 16. elokuuta 1899.
Armeijan kapteeni Mårten Ingevaldsson Brenner kuului 1600-luvun alkupuolella selvästi soturiluokkaan. Hänelle ei riittänyt sotaisa kunnia kentiltä, vaan hän onnistui rajuuttaan suututtamaan jopa Savonlinnan läänin maaherra Mikael Jordanin.
Sukututkimus vaatii tunnetusti erilaisia taitoja, jotka kaikki voi oppia. Maailman talousfoorumin raportti Future of Jobs Report vuodelta 2023 mainitsee modernin työelämän tärkeimmistä taidoista mm. sitkeyden (resilience), joustavuuden (flexibility) ja mukautuvuuden (agility). Nämä ovat sattumalta myös aivan keskeisiä sukututkijan ominaisuuksia.
Kustaa Vaasan määräyksestä Turun linnassa aloitettiin 1550-luvulla laajamittaiset korjaus- ja laajennustyöt. Kustaa nimitti poikansa Juhanan Suomen herttuaksi vuonna 1556, jolloin linnasta tuli tämän asuinpalatsi. Mainitun vuoden elokuussa kuningas lähetti Juhanalle Kalmarista rakennustöiden jouduttamiseksi viisi "hyvää käsityöläistä", joista yksi...
Verotuksen ja kirkon lähteet antavat sukututkijalle kuvan maalaisyhteisöstä, jossa ihmiset pysyivät paikoillaan. Korkeintaan muutettiin asuin- tai palveluspaikkaa lähialueilla. Tuomiokirjat antavat monipuolisemman kuvan esivanhempien liikkumisesta.
Torppari Karl Ollikkala löysi vuonna 1887 Suomen tähän asti arvokkaimman aarrekätkön. Hän oli hakemassa hiekkaa Halikon Majalan krouvin takana olevasta mäestä, kun hänen lapionsa kolahti johonkin esineeseen. Vanhaksi saviruukuksi paljastuneen esineen sisältöä löytäjä ihmetteli luultavasti hyvän tovin.
Jatkan hieman samasta teemasta, josta Christer Kuvaja kirjoitti toukokuun Jalmarissa, eli valokuvista ja niiden käytöstä. Päivätyössäni Museoviraston Kuvakokoelmien yli-intendenttinä olen monella tavalla tekemisissä valtavan kulttuurihistoriallisen ja journalistisen kuva-aineiston kanssa ja seuraan myös kokoelmien käyttöä. Keskityn tässä...
Verotuksen ja kirkon lähteet antavat sukututkijalle kuvan maalaisyhteisöstä, jossa ihmiset pysyivät paikoillaan. Korkeintaan muutettiin asuin- tai palveluspaikkaa lähialueilla. Tuomiokirjat antavat monipuolisemman kuvan esivanhempien liikkumisesta. Esimerkiksi olen ottanut Turun hallinnolliseen, kirkolliseen ja markkina-alueeseen kuuluneen Loimaan...
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (Elka) kokoelmissa on yli neljäntuhannen yrityksen, liiton ja yksityishenkilön arkistot. Kaikki nämä arkistot sisältävät henkilötietoja omistajistaan, työntekijöistään sekä asiakkaistaan. Suku- ja henkilöhistorialliselle tutkijalle yritysarkistot voivat olla aarreaitta, mutta ilman riittäviä lähtötietoja ne...
Mikäli olet kiinnostunut kirjoittamaan Seuran blogiin esimerkiksi omasta sukututkimuksestasi tai jostain kiinnostavasta tekemästäsi löydöstä, ota yhteys Seuran palvelukoordinaattori Maarit Toivoseen. Seuran kaikkien toimijoiden yhteystiedot löydät täältä.
