Usko tai älä, väärin voi olla

Sukututkijat törmäävät usein monenlaisiin sudenkuoppiin omia juuriaan tutkiessaan. Esimerkiksi kaikkea rippikirjoissa näkemäänsä ja lukemaansa ei pidä oikopäätä uskoa, ei vaikka tieto olisi kirkon oikeaksi toteamaa. 

Olen jo aiemminkin kiinnittänyt Jalmarissa huomiota sukututkijoita verkossa haittaaviin virheellisiin tietoihin. Suurin osa niistä on tutkijoiden itsensä verkkoon syöttämiä, mutta osa myös viranomaisten sinne viemiä. Väärät tiedot eivät kaikkia sukujaan tutkivia kuitenkaan näytä lainkaan häiritsevän, vaikka kirjaukset olisivat epäloogisiakin. Tiedot saatetaan kopioida surutta ja alkuperäislähteitä tarkistamatta omiin sukupuihin. 

Äskettäin havaitsin, että seurakunnan tiedoissa voi olla merkittäviäkin virheitä. Kauan sitten kuollut henkilö saattaa "elää" rippikirjoissa vielä useita vuosikymmeniä kuolemansa jälkeen. Syy virheeseen on luonnollisestikin se, ettei seurakuntaan ole saapunut tietoa henkilön paikkakunnalta pois muuttamisesta tai kuolemasta. 

Väärät tiedot eläviksi merkityistä mutta varmuudella kuolleiksi todetuista henkilöistä ovat luonnollisestikin harmillisia ja johtavat virheestä aavistamatonta sukututkijaa väärään suuntaan. Harmillista on sekin, että tutkija on voinut joutua maksamaan seurakunnilta tilaamiensa sukuselvitysten vääristä tiedoista suurehkojakin summia. 

Kirkon rippikirjojen tiedot perustuvat aikoja sitten laadittuihin kirjauksiin, joihin ei ole voinut tehdä korjaavia muutoksia myöhemmin. Henkilötieto, jonka pappi on kerran kirjannut rippikirjaan, on siinä myös maailmanloppuun asti lopullinen totuus, aivan kuten aamen kirkossa. 

Otan tässä esimerkin. 1830-luvulla syntynyt Daniel Rosenberg luisui rikolliselle polulle ja tuomittiin vuonna 1869 vankeuteen. Vielä vankilassa ollessaan hän pyysi päästä Siperiaan, jonne hänet myös karkotettiin. Suomesta hänen kaukomatkansa alkoi vuonna 1874, ja kuolema kohtasi hänet Siperiassa 1894. Rosenberg on kuitenkin useissa Turun rippikirjoissa merkitty Turussa eläneeksi ja asuneeksi vielä 1920-luvun alussa. Henkikirjoista hän kuitenkin puuttuu, kuten asiallista onkin. Jos sukututkija turvautuisi pelkästään rippikirjojen antamiin tietoihin, joutuisi hän tässä tapauksessa väärille jäljille. 

Toisen esimerkin netissä olevissa asiakirjoissa ilmenneistä virhemerkinnöistä löysin Suomen Sotasurmien tietokannasta. Joku on ensin vahingossa merkinnyt August Lindholmille väärän syntymäajan, joka on sitten myöhemmin kopioitunut muihin asiakirjoihin. Lindholmin syntymäajaksi oli kirjattu hänen Maria-vaimonsa syntymäaika. Kyseessähän olisi tuossa vaiheessa jo kaksi aivan eri August Lindholm -nimistä henkilöä eri syntymäajoilla. Ellei tutkija tätä tilannetta sattuisi huomaamaan ja osaisi tai viitsisi tarkistaa tietoja alkuperäislähteistä, jouduttaisiin hakoteille.

Edellä mainittujen virheellisten kirjausten myötä voisi useampikin uljas sukupuu kasvaa pahasti vinoon. Monelle harrastajalle voi toki riittää muiden tekemä tutkimus ja siitä itselle luotu monioksainen sukupuu, vaikka se puu todellisuudessa olisikin vain epämääräinen pajupuska. 

Onkin ehdottoman tärkeää perehtyä tarkoin kaikkiin mahdollisiin löydettävissä oleviin arkistolähteisiin, vertailla tietoja ja suhtautua niihin kriittisesti. Kaikkeen esitettyyn tietoon ei voi sokeasti luottaa. Pelkkä netistä kopioitu tieto ei välttämättä kerro koko totuutta, jos sitä nyt edes halutaan selvittää. 

Varsinkin epäloogisuudet tulisi aina huolella tutkia, vaikka se olisikin työlästä ja hankalaa. Jos tutkijalla on ongelmia tulosten tulkinnassa tai tietojen etsinnässä, apua voi hakea Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämästä Suku Forumista, joka on sukututkijoiden yhteinen, kaikille avoin ja maksuton keskustelupalsta. Palstan selaaminen on avointa, mutta osallistuminen keskusteluihin sekä omien kysymysten esittäminen vaativat rekisteröitymisen. 

Toinen mahdollisuus on ottaa yhteys Seuran toimistoon ja tiedustella sieltä ohjeita tutkimuksissa eteenpäin ja etenkin oikeille raiteille pääsemisessä, jos seinä on noussut vastaan. Hyvää loppuvuotta! 

Kari Salo