AJANKOHTAISTA

Suku 2023

Suomen Sukututkimusseura järjestää Suku 2023 -tapahtuman Oulussa viikonloppuna 25.-26.3.2023. Nyt 45. kerran järjestettävät valtakunnalliset sukututkimuspäivät on maamme suurin vuosittain järjestettävä sukututkijoiden koulutustapahtuma. Jenny ja Antti Wihurin rahasto tukee tapahtuman järjestämistä.


Teema ja ohjelma

Suku 2023 -tapahtuman teema on "Muuttoliikkeitä yli rajojen". Muuttoa tarkastellaan viidestä maantieteellisestä näkökulmasta: Tornionlaakso, Kuola, Saamenmaa, Ruija ja Finnmark sekä Itä-Karjala. Pääesitelmäohjelmassa käsitellään tapahtuman teemaan liittyviä aiheita.

Tapahtuman ohjelmassa on perinteiseen tapaan myös sukututkimusaiheinen näyttely, jossa eri tahot voivat esitellä toimintaansa, sekä lauantaina avajaistilaisuus ja illallinen.


Osallistuminen

Tapahtuman paikkana on Oulu-opiston Pohjankartanon koulu (Suvantokatu 1, 90140 Oulu). Tapahtumaan, esitelmäohjelmaan ja näyttelyyn osallistuminen on maksutonta. 

Suku 2023 -tapahtuman avajaistilaisuus ja pääesitelmäohjelma striimataan suorana Seuran YouTube-kanavalle kaikkien vapaasti katsottavaksi.


Esitelmäohjelma


Lauantaina 25.3.2023

Tornionlaakso

Tuomo Korteniemi: Viiden vuosisadan aikamatkalla sukulaisten kanssa: Tornionlaakson suvut ja kylät tutkimuksessa ja julkaisuissa

  • esittely tulossa

Saamenmaa

Veli-Pekka Lehtola: Valtioiden rajat ja saamelaisten muuttoliikkeet

  • Saamelaiset asuvat neljän valtion eli Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän alueella. Valtioiden rajat erityisesti 1800-luvulla halkaisivat saamelaisten perinteiset kieli- ja kulttuurialueet niin, että samojen sukujen edustajia on monen maan kansalaisina. Valtionrajat tekevät saamelaisia koskevasta tutkimuksesta haasteellista, kun esimerkiksi pohjoissaamelaisten sukujen tutkijan on tunnettava kolmen maan arkistojärjestelmät. Tärkeitä tietoja kolttasaamelaisten vaiheista on Venäjän arkistoissa. Esityksessä käsitellään sukujen merkitystä saamelaisille ja otetaan esimerkkejä joidenkin sukujen vaiheista Norjan ja Ruotsin alueilla.

Anni-Siiri Länsman: Saamelaisten sukuverkostot

  • Esityksessä käsitellään sukulaisuutta perinteisen tiedon ja tapaoikeuden näkökulmasta.

Sigga-Marja Magga: Suvut ja puvut

  • Esitys kertoo saamenpukujen kautta saamelaisten elämästä ja historioista, joista saamelaisten muuttoliikkeet ovat keskeisiä. Mutta mitä muuttoliikkeillä pukujen kohdalla tarkoitetaan ja miten ne näkyvät puvuissa? Esitelmä valottaa muutamin esimerkein saamenpuvun merkityksiä saamelaisten sukuhistorioiden ilmaisemisessa ja muistamisessa.

Ruija ja Finnmark

Matti Enbuske: Suomalaiset Ruijan siirtolaisina 1800-luvulla: Ilmiö ja siirtolaisuuden syyt

  • Suomessa ensimmäinen siirtolaisuuden vaihe suuntautui 1800-luvulla Pohjois-Suomesta Pohjois-Norjaan, Finnmarkeniin eli Ruijaan, ja jatkui Amerikan siirtolaisuutena. Suomesta muutti Ruijaan yli 10 000 henkeä. Heistä yli 90 prosenttia oli Peräpohjolan ja Lapin alueelta. Konkreettinen tekijä Pohjois-Suomen siirtolaisuuden käynnistymiselle oli väestönkasvu, joka oli koko Suomessa 1800-luvulla Euroopan nopeimpia ja aivan erityisen voimakasta pohjoisimmassa osassa Suomea. Ruijan siirtolaisuudessa ei ollut kuitenkaan kyse yksinomaan väestönkasvun aiheuttamasta työntö- ja vetovoimasuhteesta, vaan monimutkaisista yhteiskunnallisista vuorovaikutusverkostoista yhdistyneenä poliittisiin, taloudellisiin ja luonnonolojen muutoksiin.

Lassi Saressalo: "Keitä me oikein olemme" Näkökulma vähemmistöidentiteettiin

  • Ruijan suomalaisten eli kveenien minuuskuva on vaihdellut niin sisäisen kuin ulkoisen kuvaamisen näkökulmasta kautta aikojen. Miten identiteetti on taipunut historian vaiheissa. Satunnaisesti kohdattuja, varhaismuuttajia, uudisasukkaita, siirtotyöläisiä, nälkäpakolaisia, suomalaisuuden uhkaa, poliittista vaaraa, hankalaa vähemmistöä, alkuperäiskansaa, virallista vähemmistöä. Sisäryhmän ja ulkoisen näkökulman ristiriitaa. Entä nyt?

Keskustelu

Sukututkijat ja muuttoliikkeet

  • Miten sukututkijat voivat tuoda uuden tason muuttoliikkeitä koskevaa tutkimukseen ja miten akateeminen muuttoliiketutkimus voi auttaa sukututkijoita (erityisesti esitelmäohjelman maantieteellisillä alueilla). Miten digitaalisia aineistoja voidaan hyödyntää muuttoliiketutkimuksessa? Puheenjohtajana Seija Jalagin.


Sunnuntaina 26.3.2023


Kuola

Sonja Tanhua: Rajat ja niiden vaikutukset kolttasaamelaiseen yhteisöön

  • Saaʹmijânnam - Kolttasaamelaisten maa on alun perin sijainnut nykyisten Suomen ja Norjan Lapin koillisimmissa osissa sekä Venäjällä Kuolan niemimaan luoteisosassa. Alue jakautui seitsemään siidaan eli lapinkylään, joissa jokaisessa oli talvikylä. Kolttasaamelaiset ovat koko historiallisen ajan eläneet monien kansojen, kielten ja kulttuurien rajoilla. Esitelmässäni käyn läpi erilaisten rajojen vaikutuksia kolttasaamelaiseen yhteisöön ja kulttuuriin historiallisella ajalla.

Mikko Kuitula: Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaiset

  • Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle alkoi 1850-luvulla ja se jatkui aina keisariajan loppuun saakka, johon mennessä Muurmannin rannalle ja Venäjän Lappiin oli syntynyt kymmeniä suomalaissiirtolaisten ja heidän jälkeläistensä asuttamia kyliä. Neuvostoliiton 1930-luvun poliittisten vainojen ja vuoden 1940 pakkosiirtojen seurauksena niemimaan suomalainen yhteisö yksinkertaisesti katosi ja lakkasi olemasta. Luento käsittelee kuolansuomalaisten historiaa vuosina 1858-1940.

Sari Karjalainen: "Heitä nyt kylmille kotosi, asuinmaasi autiaksi" Vienalaisten muutto Petsamon alueelle

  • Petsamon alueelle muutti 1860-luvulta lähtien useita karjalaisperheitä eri puolilta Vienaa. Karjalaiset perustivat ainakin kaksi kylää. Myös Vienanmeren pomorikylistä muutettiin Kuolaan. Syitä muuttoon oli monia ja sitä helpotettiin keisarin ukaasilla. Esityksessä käsitellään muuton lähtöalueita ja syitä.

Itä-Karjala

Santeri Palviainen: Muuttoliikkeitä Aunuksesta

  • Esityksessä syvennytään muuttoliikkeeseen Aunuksen Karjalaan/-sta Suomen vuoden 1939 mukaisten rajojen alueelle/-lta. Esitys keskittyy muuttajien eri tyyppeihin (mm. avioliitot, sotilaskarkurit, uudisasutus, työperäinen muutto yms.) eri aikoina sekä minkälaisella lähdeaineistolla eri ryhmien tutkimusta pystyy edistämään.

Seija Jalagin: Heimopakolaisten jäljet Suomessa ja Ruotsissa: Lähteitä tutkimukseen

  • Venäjän vallankumouksen jälkeisinä vuosina 1917-1922 Itä-Karjalasta ja Inkerin alueelta tuli Suomeen noin 20 000 suomensukuista heimopakolaista. Tuhannet myös palasivat kotikonnuilleen Neuvosto-Venäjälle. Jatkosodan loppuvaiheessa kesällä ja syksyllä 1944 Suomeen siirtyi lähes 2000 itäkarjalaista. Suomesta puolestaan pakeni Ruotsiin tuhansia itäkarjalaisia ja inkeriläisiä vuosina 1944-1948. Luennossa kartoitetaan, millaisia jälkiä pakolaisista on jäänyt arkistoihin Suomessa ja Ruotsissa. Koska pakolaisuus ja Neuvostoliiton ja Suomen välinen tiukka rajapolitiikka katkaisi sukusiteitä ja perheet hajosivat jopa usean valtion alueelle, tiedot lähdeaineistoista voivat kiinnostaa niitä, jotka edelleen etsivät tietoa sukulaistensa vaiheista.

Samppa Rohkimainen: Pistojärven Suvannon kylän asukkaiden vaiheita viime vuosisadan murrosvaiheissa

  • Esitelmässä käsitellään vienankarjalaisen Pistojärven Suvannon kylän asukkaiden vaiheita viime vuosisadan murrosvaiheissa. Niihin kuuluu Itä-Karjalan kansannousu sekä talvi- ja jatkosodan aika. Jatkosodan loppuvaiheessa Suvannon asukkaita siirrettiin Suomeen - osa heistä asettui Suomeen, osa lähti Ruotsiin ja osa palasi Neuvostoliittoon. Esitelmässä käydään läpi Pohjois-Vienan alueen sukututkimuksen kannalta keskeisiä arkistolähteitä sekä esitellään laajaa haastattelumateriaalia.

Ella Karttimo: Kainuun vienalaiskylät: muuttoliikettä ja yhteydenpitoa yli rajan

  • Hietajärven, Kuivajärven ja Rimmin kylät Suomussalmella ja Kuhmossa saivat alkunsa 1700-luvun loppupuolella ja jäivät historian käänteissä Suomen puolelle edustamaan ainutlaatuista vienankarjalaista kulttuuriympäristöä. Esityksessä on tietoa, tarinoita ja kuvia Kainuun vienalaiskylien asukkaiden liikkeistä ja yhteyksistä omaan sukuun yli rajan.

Illallinen

Tapahtuman juhlaillallinen järjestetään lauantaina 25.3.2023. Illallinen pidetään De Gamlas Hem -ravintolassa (Kirkkokatu 54, 90120 Oulu). Lisätietoja illallisesta ja illalliskortin varaamisesta julkaistaan tammikuussa 2023.


Varaa hotellimajoitus Oulusta

Voit varata Suku 2023 -tapahtuman ajaksi 25.-26.3.2023 hotellihuoneen Scandic Oulu City -hotellista (Saaristonkatu 4, 90100 Oulu) sopimushintaan 104 € yhden hengen huone / vuorokausi ja 124 € kahden hengen huone / vuorokausi (huonetyyppi Standard). Huoneet ovat varattavissa 11.3.2023 mennessä tai hotellin varaustilanteen mukaan.

Jokainen majoittuja varaa huoneensa itse täältä. Varaukset voi tehdä varaustunnuksella BSUO250323 myös puhelimitse tai sähköpostitse hotellin yhteystietoja käyttäen.

Hotellin yhteystiedot

Scandic Oulu City

Saaristonkatu 4

90100 OULU

Puhelinnumero: +358 300 308464

Sähköposti: oulucity@scandichotels.com


Varaa messupaikka!

Messupaikan voi varata Seuran tiedottajalta Laura Aholta sähköpostitse osoitteella laura.aho@genealogia.fi. Tiedottaja vastaa myös muihin messuja ja messupaikkoja koskeviin tiedusteluihin.

Yhden messupaikan koko on 140 x 50 cm ja hinta yksityishenkilöille 20 €, yhdistyksille 40 € ja yrityksille 60 € koko tapahtuman ajalta. Messupöytien rajallisen määrän vuoksi otamme alustavia varauksia vain yhdelle pöydälle varaajaa kohti. Ilmoitathan kuitenkin, mikäli olisit kiinnostunut useamman pöydän varaamisesta. Pöytävaraukset on tehtävä 19.2.2023 mennessä.

Valtakunnalliset sukututkimuspäivät järjestetään Oulussa vuonna 2023. (Oulun kaupunki)