Teemalauantai

10.00 Fil.tri, yht. maist. Sami Suodenjoki: Sotavankikysymys ja vankileirit 1918

 Sisällissodan alettua sekä valkoiset että punaiset joutuivat pohtimaan vihollisiksi epäiltyjen käsittelyä. Valkoiset perustivat vankejaan varten kymmeniä vankileirejä, joissa enimmillään oli 80 000 punavankia. Vankileireistä muodostui inhimillisen katastrofin näyttämöitä, sillä tuhansia vankeja teloitettiin ja vielä useampia menehtyi sodan päättymisen jälkeen kulkutauteihin ja aliravitsemukseen.

11.00 Kirjailija Sirpa Kähkönen: Elämä arkistoissa – sisällissodan tutkiminen suvun sisäisenä velvoitteena

 Kähkönen kertoo esitelmässään fiktion ja faktan kirjoittamisesta arkistotyön pohjalta. Hänen tietoteoksensa kertovat sisällissodasta ja 1930-luvun poliittisesta kriisistä ja hänen fiktiiviset teoksensa siviilien elämästä kriisiaikoina.

12.00 Kahvi

12.40 Fil.tri, dosentti Lars Westerlund: Sotasurmaprojekti ja sen pohja-aineisto sukututkijan apuna

 Sisällissotaa tutkivalle sukututkijalle arkistot tarjoavat mittavan määrän aineistoja. Sukututkijan hyödyn näkökulmasta tärkeimpiä ovat Suomen sotasurmat 1914–22 -projektin nimitiedosto sekä viranomaisarkistot ja muistitietoaineistot. Esitelmässä käsitellään myös sotasurmatiedoston suunnittelua ja toteutusta sekä tallennuksen ulkopuolelle jätettyjä ja jääneitä aineistoja.  

13.40 Dosentti, yliopistonlehtori Ilkka Huhta: Papisto sisällissodassa

 Papit olivat väestökirjanpitoon liittyvän viranomaistehtävänsä vuoksi hyvin perillä siitä, millaisesta tragediasta sisällissodassa oli kyse. Suuri enemmistö pappeja pysyi sivussa sodan osapuoliasetelmista, jossa seurakunta oli jakaantunut kahtia. Eniten huomiota herättivät kuitenkin ne papit, jotka toimivat joko valkoisen armeijan sotilaspappeina tai ne, jotka osoittivat ymmärtämystä punaisille.