HisKi

HisKi- eli Historiakirjat-tietokanta on yksi Suomen Sukututkimusseuran verkkopalveluista ja monelle sukututkijalle korvaamaton apuväline seurakuntien historiakirjojen eli kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloiden tutkimiseen. HisKi on nimenomaan apuväline tutkimukseen, eikä sen käyttö korvaa alkuperäisten historiakirjojen käyttöä sukututkimuksessa. Tälle sivulle on koottu vinkkejä HisKin käyttöön ja hakujen tekemiseen sekä tietoa tietokannan täydentämisestä.

 

Tietokanta

HisKi-tietokannan vaiheet alkavat 1990-luvulta ja HisKi on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut verkkopalvelu. Aluksi tietoja tallennettiin tietokantaan Suomen Sukututkimusseuran 1920–1940-luvuila teettämistä seurakuntien historiakirjojen käsin kirjoitetuista kopioista eli niin kutsutuista mustista kirjoista, mutta nykyään tietokantaa täydennetään suoraan digitoiduista alkuperäisistä kirkonkirjoista erillisen tallennusalustan kautta.

HisKin tiedot ovat usein tulosta kolmivaiheisesta kopiointiprosessista, tietokanta sisältää virheitä, jotka palautuvat pappien aikanaan tekemien virheellisten kirjausten ja mustien kirjojen kopiointityön lisäksi myös tietojen tallennusvaiheeseen. Tämän vuoksi HisKistä saatuihin tietoihin tulee suhtautua kriittisesti, käyttää tietokantaa vain apuvälineenä ja tarkistaa kaikki tiedot aina alkuperäisestä lähteestä. Parhaimmillaan HisKi on sukututkimuksessa apuväline, jonka avulla voidaan tehdä nopea peruskartoitus tutkittavan perheen kokoonpanosta, tutkia missä päin maata tietyt suku- tai talonnimet esiintyvät tai etsiä lähteistä kadonnutta seuraa esimerkiksi naapuriseurakunnista.

 

Seurakuntaluettelo

HisKin pääsivulle avautuu seurakuntaluettelo ja sen oikealle puolelle Suomen maakunnittain jaettu kartta. Voit valita tutkittavaksi yksittäisen seurakunnan, kaikki tietokannasta löytyvät seurakunnat tai useampia seurakuntia klikkaamalla hiirellä niiden nimiä samaan aikaan Ctrl-nappia painaen. Voit valita myös seurakuntia alueellisesti klikkaamalla karttaa tai valitsemalla maakunnan kartan alta löytyvästä pudotusvalikosta.

Seurakuntavalinnan jälkeen siirrytään Valituista-painiketta klikkaamalla kirjavalikkoon, josta valitaan tarkemmin kirja, josta tietoja halutaan etsiä. Jos valittuna on vain yksi seurakunta, näytetään ruudulla vain ne kirjat, joista on käytettävissä tietoja. Kirjojen jälkeen on esitetty rajavuodet, joilta tietoja on tallennettuna tietokantaan. Kastettujen, vihittyjen ja haudattujen tietojen lisäksi HisKiin on tallennettu myös muuttaneiden luetteloita sekä tilastotietoja, jotka näkyvät kirjaluettelossa.

 

Haun tekeminen

Vanhoissa kirkonkirjoissa tekstiasu on usein horjuva. Se tarkoitta, että sekä henkilö- että paikannimet saavat tavallisesti useita eri kirjoitusasuja, mikä on huomioitava HisKiä käytettäessä. Etunimet on HisKissä pitkälti normalisoitu, eli esimerkiksi perusmuotoiset nimet Heikki ja Henrik löytävät teoriassa myös muodot Henr., Henric, Henricus, Hindirch ja niin edelleen.  Hakuja kannattaa kuitenkin tehdä erilaisilla muodoilla, sillä erityisesti suku- ja paikannimien normalisointi HisKissä on puutteellinen. Niinpä esimerkiksi hakumuoto Rönkä saattaa jättää huomiotta kaikki tapaukset, jossa kirjoitusasuna onkin Röngä.

Parhaan mahdollisen hakutuloksen saamiseksi on hyödyllistä käyttää erikoismerkkejä seuraavasti. Asteriksi (*) katkaisee hakutuloksen ja korvaa mitkä tahansa merkkijonot haussa. Niinpä esimerkiksi haku Hänni* löytää niin Hänniset kuin Hännikäisetkin. Kysymysmerkki (?) puolestaan korvaa minkä tahansa yksittäisen merkin haussa. Näin esimerkiksi haku H?nni* tai H*nni* löytää kirjoitusasut Henni-, Hänni-, Hanni- ja Hynni-. HisKi olettaa automaattisesti jokaisen hakusanan loppuun asteriksin eli katkaisumerkin.

Hakuehtoja ei kannata rajata yhtään enempää kuin on välttämätöntä, sillä mitä niukemmilla hakuehdoilla haku on mahdollista tehdä, sen kattavampi hakutulos saadaan ja haun ulkopuolelle jäävien merkityksellisien tietojen määrä minimoidaan. Esimerkiksi tarkan patronyymin käyttö vanhempien kohdalla saattaa jättää näyttämättä hakutuloksista osan lapsista vain sen vuoksi, että esimerkiksi äidistä on alkuperäiseen kastemerkintään kirjattu vain etunimi. On siis järkevää tehdä hakuja useilla eri hakuehdoilla. Lisää vinkkejä HisKin käyttöön löytyy Seuran YouTube-kanavalla julkaistuista opastusvideoista.

 

Tietokannan täydentäminen

HisKin käyttäjän tulee pitää mielessä, että tietokanta ei ole täydellinen. Aikanaan tallennusprojektin ensimmäisessä vaiheessa työ pyrittiin ulottamaan koko maan osalta vuoteen 1850. Myöhemmin tietokantaa on täydennetty ja osasta seurakuntia tietoja on tallennettu jo 1900-luvun alkupuolelle saakka, mutta useista seurakunnista tietoja on syötetty hajanaisesti. Tämä vaikuttaa luonnollisesti hakutulosten määrään ja tulkintaan.

Kaikilla on mahdollisuus osallistua vapaaehtoisena HisKin täydentämiseen ja uusien tietojen tallentamiseen, eikä tallentajaksi ryhtyminen vaadi kuin motivaatiota ja taitoa lukea alkuperäisiä kirkonkirjoja. Tallennustyö tapahtuu omatoimisesti erillisen tallennusalustan kautta. Tallennukseen liittyen on erityisen tärkeää, että kaikki noudattavat tarkasti tallennusohjeita ja sovittuja periaatteita. Tarkemmat tiedot HisKi-tallennuksesta löytyvät alla olevasta Jalmarissa julkaistusta jutusta. Kaikkien tallentajien on suositeltavaa myös liittyä Facebookissa HisKi-tallentajien omaan keskusteluryhmään.

 

Ylläpito ja palaute

HisKi-tietokannan ylläpidosta ja toiminnoista vastaa Jouni Malinen, jolle voi osoittaa havainnot, kommentit ja palautteen tietokantaan liittyen. Vapaaehtoista HisKi-tallennusta koordinoi Seuran jäsenneuvoja Juha Vuorela, joka vasta kaikkiin tallennukseen liittyviin kysymyksiin ja ongelmatilanteisiin. Seuran kaikkien toimijoiden yhteystiedot löytyvät täältä.

 

Kerro HisKistä kaverille!

facebook sharing button
twitter sharing button
email sharing button
sharethis sharing button

tiedekirja mainos (mainos 1 - Tiedekirja.png)