DIGITAALISEN SUKUTUTKIMUKSEN OPAS

Henkilöhakusivuja


Sotasurmasampo 1914-1922

Sotasurmasampo 1914-1922 on uudistettu käyttöliittymä Kansallisarkiston ylläpitämään Suomen sotasurmat 1914-1922-tietokantaan, joka sisältää Suomen itsenäistymiseen liittyvissä sodissa menehtyneiden henkilöiden tiedot. Tietokannassa on tietoja lähes 40 000 henkilöstä, ja menehtyneistä yli 90 prosenttia on saanut surmansa vuoden 1918 tapahtumien ja niiden jälkiseuraamusten yhteydessä. Hakutuloksista käy poikkeuksellisesti ilmi myös henkilöiden kuolinsyy (kaatunut, kuollut vankileirillä, mestattu eli teloitettu ampumalla). Sotasurmasammossa sisältää viisi erilaista alinäkymää, kuten taulukko, erilaiset kaaviot ja kartta, joilla suodattimien rajaamaa hakutulosten joukko voi tarkastella eri näkökulmista.

Mainittuun tietokantaan liittyen huomattava, ettei esimerkiksi 1918 surmansa saaneista koskaan laadittu yhtenäistä listausta, vaan nimitiedot on myöhemmin kerätty tutkijoiden toimesta useista hajanaisista lähteistä. Näin olleen tietokanta voi olla puutteellinen sekä sisältää suoranaisia virheitä.


Sotasurmasampo-verkkopalvelun hakusivu


Sotasampo

Sotasampo on verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen Suomen talvi- ja jatkosotaan liittyviä keskeisiä kansallisia tietoaineistoja yhteistyössä esimerkiksi Kansallisarkiston, puolustusvoimien, Maanmittauslaitoksen, Suomen Sotahistoriallisen Seuran, ja Yleisradion kanssa. Palvelun tavoitteena on edistää Suomen sotahistorian tuntemusta sekä digitaalista humanismia semanttisen webin ja kieliteknologian avulla.

Sotasampo koostuu erilaisista näkymäsovelluksista aineistoihin ja siinä voi etsiä tietoja esimerkiksi sotiin liittyvistä tapahtumista, paikoista, joukko-osastoista ja henkilöistä. Palvelussa julkaistuihin aineistoihin lukeutuvat muun muassa Kansallisarkiston digitoimat sotapäiväkirjat ja ylläpitämät Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet -tietokanta, joka sisältää perustiedot yli 95 000 vuosien 1939-1945 sotatoimissa kaatuneista ja muuten menehtyneistä suomalaisista. Kustakin vainajasta käy ilmi mm. kaatuneen joukko-osasto, syntymäaika ja -paikka, kuolinaika ja -paikka, asuinpaikkakunta sekä menehtymisluokka ja mahdollinen hautauskunta.


Ylioppilasmatrikkelit

Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 on fil. maist. Yrjö Kotivuoren kokoama henkilötietokanta aikansa ainoan suomalaisen korkeakoulun, Kuninkaallisen Turun Akatemian (vuodesta 1828 Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto) opiskelijoista. Tietokanta pohjautuu Vilhelm Laguksen ja Tor Carpelanin nyt jo vanhentuneisiin painettuihin yliopistomatrikkeleihin, mutta niiden tietoja on täydennetty mm. painettuina julkaistuista osakuntamatrikkeleista, jotka sisältävät runsaasti elämäkerrallista tietoa ylioppilaista. Koska oppineet muodostivat vielä Ruotsin ajalla tiiviitä sukuverkostoja, matrikkeli antaa kustakin ylioppilaasta suorat linkit tämän akatemiassa opiskelleisiin lähisukulaisiin. Vaikka matrikkeli varsinaisesti käsittää ainoastaan Turun Akatemian ja Helsingin yliopiston opiskelijat, tietokantaan on syötetty myös lähialueen vetovoimaisten yliopistojen, kuten Upsalan ja Tarton, suomalaisia ylioppilaita.

Kotivuoren oma kädenjälki henkilötietokannassa näkyy puolestaan eritoten siinä, että sen lisäksi että kaikki matrikkelitiedot ovat huolella viitteistetty, kunkin ylioppilaan henkilötekstin viitteistöön on koottu runsaastikin tätä ja tämän sukupiiriä koskevia viitteitä 1600-luvun tuomiokirjoihin. Näistä viitteistä voi löytää sattumalta ratkaisuja sellaisiin genealogisiin kysymyksiin, joita ei ole vielä ehditty esittää.

Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelin verkkoversion Ylioppilasmatrikkeli 1853-1899 on toimittanut fil. tri. Veli-Matti Autio, mutta se sisältää lähinnä perinteiset, huomattavasti suppeammat matrikkelitiedot ylioppilaista.


Ylioppilasmatrikkelin 1640-1852 hakusivu


Akatemiasampo

Akatemiasampo on verkossa avoimesti toimiva prototyyppi, jonka on kehittänyt Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo). Akatemiasammon portaali ja linkitetty avoin data pohjautuvat edellä mainittuihin Yrjö Kotivuoren ja Veli-Matti Aution kokoamiin ylioppilasmatrikkeleihin. Portaali tarjoaa käyttäjille älykkäitä haku- ja selaustoimintoja, joihin on integroitu joukko työkaluja ja visualisointeja henkilöiden ja henkilöryhmien tutkimista ja analysointia varten verkostoina, tilastoina, erilaisina graafeina ja kartoilla. Portaalin käyttö ei edellytä erityistä tietoteknistä osaamista.


Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554-1721

Paimenmuistolla (herdaminne) tarkoitetaan perinteisesti pappismatrikkelia. Turun hiippakunnan paimenmuiston 1554-1721 eli ajalta ennen isoavihaa on koostanut dosentti Kyösti Väänänen, ja se korvaa Carl-Henrik Strandbergin ja Eero Matinollin osin vanhentuneet painetut standardimatrikkelit. Väänänen on täydentänyt vanhaa pohja-aineistoa sekä painamattomien lähdepoimintojen että laajan suku- ja paikallishistoriallisen kirjallisuuden avulla. Sen lisäksi, että tietokannasta voi poimia yksittäisiä pappismiehiä, esiin saa haettua kätevästi seurakuntakohtaiset luettelot kirkollisista viranhaltijoista. Valitettavasti vastaavaa sivustoa Viipurin hiippakunnan osalta ei ole tiettävästi tekeillä, vaan sukututkijat joutuvat edelleen tukeutumaan Matthias Akianderin vanhaan paimenmuistoon (täydentänyt Ilkka Voipio), Kyösti Väänäsen matrikkeliin Vanhan Suomen papisto 1721-1812 (1975) ja yleiseen paikallishistoriallisen kirjallisuuteen.


Suomen papisto 1800-1920

Suomen papisto 1800-1920 on Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteistyönä toteutettu verkkojulkaisu mainitun aikakauden paimenmuisto suomalaisista papeista. Julkaisun tiedot perustuvat pääasiassa piispa O. I. Collianderin teoksen Suomen kirkon paimenmuisto - 19:n vuosisadan alusta nykyaikaan I-II (1910 & 1918) tietoihin sekä niihin eri matrikkelien perusteella tehtyihin täydennyksiin, jotka on esitetty julkaisussa kursivoituina.


Suomen papisto 1800-1920 -verkkojulkaisun hakusivu


Svenskt biografiskt lexikon

Svenskt biografiskt lexikon (SBL) on laaja ruotsalaisten vaikuttajien pienoiselämäkertojen kokoelma. Painetussa muodossa sarja käsittää tällä hetkellä esittelyt yli 9 000 henkilöstä tai suvusta (artikkelien kirjoittaminen etenee kirjaimessa S), mutta tismalleen sama aineisto on käytettävissä maksutta verkkoversion kautta. SBL:n artikkelit esim. yksittäisistä suvuista sisältävät laajan ja ajantasaisen kirjallisuusluettelon ja huolelliset lähdeviitteet. Suomessa vastaavanlainen sivusto on maksullinen Kansallisbiografia.


1600-luvun virkamiehet

Matti Walta on koonnut laajan Virkamiehiä-tiedoston Ruotsin ajan virkamiehistä lääninhallinnon perustamisesta 1634 alkaen vuoteen 1714. Tiedosto siis edeltää Wallan painettua virkamiesmatrikkelia Virkamiehiä (Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 56), joka kattaa vuodet 1721-1808. Sukututkijan kannalta on valitettavaa, että 1600-luvun osalta tiedosto ei sisällä tietoja nimismiehistä, sillä nimismiehet vielä 1600-luvulla lukeutuivat enemmän talonpoikaisiksi luottamushenkilöiksi kuin kruunun virkamiehiksi.