Suku 2023

Var lyckades vi? Vad kan vi förbättra? Ge feedback om evenemanget! 

Genealogiska Samfundet ordnar Suku 2023 i Uleåborg 25–26 mars 2023. De riksomfattande släktforskardagarna ordnas nu för 45:e gången och är det största årliga utbildningsevenemanget för släktforskare. Jenny ja Antti Wihurin rahasto understöder evenemanget.

Ladda ner programbladet för evenemanget här. 

Söndags strömning

Lördags strömning

Tema och program

Temat för Suku 2023 är "Migration över gränserna". Migrationen granskas ur fem geografiska perspektiv: Tornedalen, Kolahalvön, Sameland, Finnmark och Östkarelen. Huvudföredragsprogrammet fokuserar på detta tema.

På programmet finns som vanligt även en släktforskningsutställning, där olika parter kan presentera sin verksamhet, samt en invigning och middag på lördagen.

Deltagande

Evenemanget äger rum på Pohjankartanon koulu (Leevi Madetojan katu 1, 90140 Uleåborg). Det är gratis att delta i evenemanget, föredragsprogrammet och utställningen.

Invigningen av Suku 2023 och huvudföredragsprogrammet streamas på Samfundets Youtube-kanal, där det är fritt tillgängligt för alla.

Utställning

Evenemanget innehåller traditionellt en släktforskningsutställning, där olika parter kan presentera sin verksamhet . Utställningen är öppen lördag 25.3. kl. 9.00–16.30 och söndag 26.3. kl. 10.00–14.00. Utöver utställningen anordnar några av utställarna ett program i Pohjankartano skolans auditorium. 

• Se auditoriums program.

Utställare:

• Anna-Riitta Mosorin
• FamilySearch
• Itkosten Sukukunta ry
• Janne Kannisto
• Karppisten Sukuseura ry
• Kemppaisten Sukuseura ry
• Keski-Suomen Argillanderit ry
• Kolehmaisten ja Markkasten sukuseura ry
• Lahden seudun sukututkijat ry
• Laukkasten Sukuseura ry
• Lestijokiseudun Sukututkijat ry
• Lukkarinen-Lukkari sukuseura ry
• Marjo Ventola
• Oulun sukututkimusseura ry
• Peräpohjolan Sukututkijat ry
• Printek
  
• Strangin ja Spangarin sukuseura ry
• Sukuseura Suomen Lappalaiset ry
• Sukuseurojen keskusliitto
• Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys
• Suomen Sukututkimusseura
• Taiteilijat Sirpa Heikkinen ja Reeta Suvanto
• Taittopalvelu Yliveto oy
• Ylivieskan seudun sukututkijat 

Program

Lördag 25.3.2023

9.00–10.00 Invigning

10.00–11.20 Tornionlaakso

Tuomo Korteniemi: Viiden vuosisadan aikamatkalla sukulaisten kanssa: Tornionlaakson suvut ja kylät tutkimuksessa ja julkaisuissa

Esko Vesala: Lapinrajan ylittäjät

• Lapinraja voi edelleen aiheuttaa jonkinlaisia hankaluuksia myös sukututkijalle. Vanhojen Tornion ja Kemin pitäjien takana oli vastassa Kittilän Lappi. Tässä esitelmässä tarkastellaan muutamilla kittiläläisten perheiden ja sukujen esimerkeillä lapinrajan ylittäjiä 1600- ja 1700-luvuilla. Ruotsin valtakunnassa oli Perämeren ympärille syntyneiden pitäjien ulkorajana pitkään merkillinen, houkuttava ja osin kiistelty lapinraja. Talonpojalle tämän rajan ylittäminen saattoi merkitä mahdollisuuksia tai hankaluuksia.

12.00–13.20 Saamenmaa

Veli-Pekka Lehtola: Valtioiden rajat ja saamelaisten muuttoliikkeet

• Saamelaiset asuvat neljän valtion eli Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän alueella. Valtioiden rajat erityisesti 1800-luvulla halkaisivat saamelaisten perinteiset kieli- ja kulttuurialueet niin, että samojen sukujen edustajia on monen maan kansalaisina. Valtionrajat tekevät saamelaisia koskevasta tutkimuksesta haasteellista, kun esimerkiksi pohjoissaamelaisten sukujen tutkijan on tunnettava kolmen maan arkistojärjestelmät. Tärkeitä tietoja kolttasaamelaisten vaiheista on Venäjän arkistoissa. Esityksessä käsitellään sukujen merkitystä saamelaisille ja otetaan esimerkkejä joidenkin sukujen vaiheista Norjan ja Ruotsin alueilla.
  

Anni-Siiri Länsman: Saamelaisten sukuverkostot

• Esityksessä käsitellään sukulaisuutta perinteisen tiedon ja tapaoikeuden näkökulmasta.

Sigga-Marja Magga: Suvut ja puvut

• Esitys kertoo saamenpukujen kautta saamelaisten elämästä ja historioista, joista saamelaisten muuttoliikkeet ovat keskeisiä. Mutta mitä muuttoliikkeillä pukujen kohdalla tarkoitetaan ja miten ne näkyvät puvuissa? Esitelmä valottaa muutamin esimerkein saamenpuvun merkityksiä saamelaisten sukuhistorioiden ilmaisemisessa ja muistamisessa.

14.00–15.20 Ruija ja Finnmark

Matti Enbuske: Suomalaiset Ruijan siirtolaisina 1800-luvulla: Ilmiö ja siirtolaisuuden syyt

• Suomessa ensimmäinen siirtolaisuuden vaihe suuntautui 1800-luvulla Pohjois-Suomesta Pohjois-Norjaan, Finnmarkeniin eli Ruijaan, ja jatkui Amerikan siirtolaisuutena. Suomesta muutti Ruijaan yli 10 000 henkeä. Heistä yli 90 prosenttia oli Peräpohjolan ja Lapin alueelta. Konkreettinen tekijä Pohjois-Suomen siirtolaisuuden käynnistymiselle oli väestönkasvu, joka oli koko Suomessa 1800-luvulla Euroopan nopeimpia ja aivan erityisen voimakasta pohjoisimmassa osassa Suomea. Ruijan siirtolaisuudessa ei ollut kuitenkaan kyse yksinomaan väestönkasvun aiheuttamasta työntö- ja vetovoimasuhteesta, vaan monimutkaisista yhteiskunnallisista vuorovaikutusverkostoista yhdistyneenä poliittisiin, taloudellisiin ja luonnonolojen muutoksiin.

Lassi Saressalo: "Keitä me oikein olemme?" Näkökulma vähemmistöidentiteettiin

• Ruijan suomalaisten eli kveenien minuuskuva on vaihdellut niin sisäisen kuin ulkoisen kuvaamisen näkökulmasta kautta aikojen. Miten identiteetti on taipunut historian vaiheissa. Satunnaisesti kohdattuja, varhaismuuttajia, uudisasukkaita, siirtotyöläisiä, nälkäpakolaisia, suomalaisuuden uhkaa, poliittista vaaraa, hankalaa vähemmistöä, alkuperäiskansaa, virallista vähemmistöä. Sisäryhmän ja ulkoisen näkökulman ristiriitaa. Entä nyt?

15.30–16.30 Keskustelu: Sukututkijat ja muuttoliikkeet

• Miten sukututkijat voivat tuoda uuden tason muuttoliikkeitä koskevaa tutkimukseen ja miten akateeminen muuttoliiketutkimus voi auttaa sukututkijoita (erityisesti esitelmäohjelman maantieteellisillä alueilla). Miten digitaalisia aineistoja voidaan hyödyntää muuttoliiketutkimuksessa? Puheenjohtajana Seija Jalagin.

Söndag 26.3.2023

10.00–11.30 Kuola

Sonja Tanhua: Rajat ja niiden vaikutukset kolttasaamelaiseen yhteisöön

• Saaʹmijânnam - Kolttasaamelaisten maa on alun perin sijainnut nykyisten Suomen ja Norjan Lapin koillisimmissa osissa sekä Venäjällä Kuolan niemimaan luoteisosassa. Alue jakautui seitsemään siidaan eli lapinkylään, joissa jokaisessa oli talvikylä. Kolttasaamelaiset ovat koko historiallisen ajan eläneet monien kansojen, kielten ja kulttuurien rajoilla. Esitelmässäni käyn läpi erilaisten rajojen vaikutuksia kolttasaamelaiseen yhteisöön ja kulttuuriin historiallisella ajalla.

Mikko Kuitula: Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaiset

• Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle alkoi 1850-luvulla ja se jatkui aina keisariajan loppuun saakka, johon mennessä Muurmannin rannalle ja Venäjän Lappiin oli syntynyt kymmeniä suomalaissiirtolaisten ja heidän jälkeläistensä asuttamia kyliä. Neuvostoliiton 1930-luvun poliittisten vainojen ja vuoden 1940 pakkosiirtojen seurauksena niemimaan suomalainen yhteisö yksinkertaisesti katosi ja lakkasi olemasta. Luento käsittelee kuolansuomalaisten historiaa vuosina 1858–1940.

Sari Karjalainen: "Heitä nyt kylmille kotosi, asuinmaasi autiaksi" Vienalaisten muutto Petsamon alueelle

• Petsamon alueelle muutti 1860-luvulta lähtien useita karjalaisperheitä eri puolilta Vienaa. Karjalaiset perustivat ainakin kaksi kylää. Myös Vienanmeren pomorikylistä muutettiin Kuolaan. Syitä muuttoon oli monia ja sitä helpotettiin keisarin ukaasilla. Esityksessä käsitellään muuton lähtöalueita ja syitä.

12.10–14.00 Itä-Karjala

Santeri Palviainen: Muuttoliikkeitä Aunuksesta

• Esityksessä syvennytään muuttoliikkeeseen Aunuksen Karjalaan/-sta Suomen vuoden 1939 mukaisten rajojen alueelle/-lta. Esitys keskittyy muuttajien eri tyyppeihin (mm. avioliitot, sotilaskarkurit, uudisasutus, työperäinen muutto yms.) eri aikoina sekä minkälaisella lähdeaineistolla eri ryhmien tutkimusta pystyy edistämään.

Seija Jalagin: Heimopakolaisten jäljet Suomessa ja Ruotsissa: Lähteitä tutkimukseen

• Venäjän vallankumouksen jälkeisinä vuosina 1917-1922 Itä-Karjalasta ja Inkerin alueelta tuli Suomeen noin 20 000 suomensukuista heimopakolaista. Tuhannet myös palasivat kotikonnuilleen Neuvosto-Venäjälle. Jatkosodan loppuvaiheessa kesällä ja syksyllä 1944 Suomeen siirtyi lähes 2000 itäkarjalaista. Suomesta puolestaan pakeni Ruotsiin tuhansia itäkarjalaisia ja inkeriläisiä vuosina 1944–1948. Luennossa kartoitetaan, millaisia jälkiä pakolaisista on jäänyt arkistoihin Suomessa ja Ruotsissa. Koska pakolaisuus ja Neuvostoliiton ja Suomen välinen tiukka rajapolitiikka katkaisi sukusiteitä ja perheet hajosivat jopa usean valtion alueelle, tiedot lähdeaineistoista voivat kiinnostaa niitä, jotka edelleen etsivät tietoa sukulaistensa vaiheista.

Samppa Rohkimainen: Pistojärven Suvannon kylän asukkaiden vaiheita viime vuosisadan murrosvaiheissa

• Esitelmässä käsitellään vienankarjalaisen Pistojärven Suvannon kylän asukkaiden vaiheita viime vuosisadan murrosvaiheissa. Niihin kuuluu Itä-Karjalan kansannousu sekä talvi- ja jatkosodan aika. Jatkosodan loppuvaiheessa Suvannon asukkaita siirrettiin Suomeen - osa heistä asettui Suomeen, osa lähti Ruotsiin ja osa palasi Neuvostoliittoon. Esitelmässä käydään läpi Pohjois-Vienan alueen sukututkimuksen kannalta keskeisiä arkistolähteitä sekä esitellään laajaa haastattelumateriaalia.

Ella Karttimo: Kainuun vienalaiskylät: muuttoliikettä ja yhteydenpitoa yli rajan

• Hietajärven, Kuivajärven ja Rimmin kylät Suomussalmella ja Kuhmossa saivat alkunsa 1700-luvun loppupuolella ja jäivät historian käänteissä Suomen puolelle edustamaan ainutlaatuista vienankarjalaista kulttuuriympäristöä. Esityksessä on tietoa, tarinoita ja kuvia Kainuun vienalaiskylien asukkaiden liikkeistä ja yhteyksistä omaan sukuun yli rajan.

14.00 Päätössanat

Kolla in presentatörerna här!

Lunch, cafeteria och garderob

Restaurang Preludi (Leevi Madetoja katu 1), bredvid skolan Pohjankartano, serverar en självbetald lunch på lördag 11.00–14.00 och på söndag 11.00–13.00. Pohjankartano-skolan har också en liten studentkårs cafeteria, som är öppen under evenemanget på lördag 9.00–16.00 och på söndag 10.00–14.00. Skolans elevråd anordnar en betalbar garderob för evenemanget.

Parkering

Det finns en stor parkeringsplats intill skolan, där parkering är gratis under evenemanget.

Middag

Bokningsperioden för middag har löpt ut.

Evenemangets festlig middag kommer att hållas lördagen den 25 mars 2023 kl. 19.00. Middagen hålls på restaurang De Gamlas Hem (Kirkkokatu 54, 90120 Uleåborg). Middagen anmälas till och betalas i Släktforskarens webbutik senast den 9 mars 2023.

• Kolla in middagsmenyn och anmäl dig! 

Boka hotellrum i Uleåborg

Bokningsperioden för hotellrum har löpt ut.

Hotellrummet kan bokas på Scandic Oulu City hotel (Saaristonkatu 4, 90100 Uleåborg) för Suku 2023 -evenemanget den 25–26 mars 2023 på 104 € för ett enkelrum/dag och på 124 € för ett dubbelrum/dag (rumstyp Standard). Rummen kan bokas senast 11 mars 2023 eller enligt hotellets bokningsstatus.

Var och en av gästerna kan boka sitt eget rum här. Man kan boka med bokningskoden BSUO250323 även per telefon eller e-post med hjälp av hotellets kontaktuppgifter.

Hotell kontaktinformation

Scandic Oulu City

Saaristonkatu 4

90100 Uleåborg

Telefonnummer: +358 300 308464

E-post: oulucity@scandichotels.com

Boka en utställningsplats!

Bokningsperioden för utställningsplatser har löpt ut. 

Utställningsplats bokas av Samfundets informatör, Laura Aho, via e-post laura.aho@genealogia.fi. Informatör svarar ocksä på andra frågor om utställnings och utställningsplatserna.

En utställningsplats är 140 x 50 cm och kostar 20 € för privatpersoner, 40 € för föreningar och 60 € för företag under hela evenemanget. På grund av det begränsade antalet bord tar vi endast emot preliminära bokningar för ett bord per bokare. Meddela oss dock om du är intresserad av att boka fler än ett bord. Bokningar måste göras senast den 19 februari 2023.

De riksomfattande släktforskardagarna ordnas i Uleåborg år 2023. (Uleåborgs stad)